Ensi kertaa aloitan mielialalääkityksen. En usko että selviän tästä :(

että kun aloitat syömään nyt noita, iin sun oos ei parane. Sussa ei ole mitään vikaa, mutta lääketiede kyllä susta vian löytää. Jos tekisit ihan jotain muuta ku söisit niitä lääkeitä. Mee ulos kävelemään, tai sitten jos et ole tehnyt kunnolla töitä, niin ota vaikka kaksi duunia, sulla on sillon muuta ajateltavaa ku oma napas.

Olipa idioottimainen vastaus, jätä omaan arvoonsa!

Itsellä on ollut muutamakin ahdistuskausi joka on päässyt pahaksi, viimeisin raskaana ollessa ja vauvan ollessa pieni, ihan hormonaalisista syistä. Oli pakko-oireinen ahdistushäiriö, ja luulin etten ikinä nouse siitä kuopasta. Rintaa puristi ja ajatukset jäi jumiin epäolennaisten asioiden ympärille, parisuhde kärsi neurooseistani pahasti. Onneksi vauva ei ahdistanut vaan oli ja on suuri ilon aihe, kaikki muu vain mylläsi päässä.

En uskaltanut syödä Cipralexia raskausaikana, mutta kuulema sekin olisi hätätilassa ollut OK. Mulla meni neljä päivää ja olo koheni huomattavasti! Ei pahentunut vaikka olin siihen varautunut. ilo alkoi taas pulputa ja itsetuhoiset ajatukset väistyivät. Takapakkeja ja vaikeita aikoja on ollut sen jälkeenkin, mutta nyt kun poikani on vuoden, olen aivan eri ihminen. Itse olen kokeillut tuota Sepramia aijemmin, mutta Cipralexsta pidän enemmän, minulla se aiheuttaa vähemmän sivuoireita. Vaikuttava aine on Escitalopram actavis. Sepramista tuli unihäiriöitä ja seksi ei oikein maittanut. Pahoinvointia on tullut vain kerran kun otin lääkkeen tyhjään vatsaan, kunnon puuroaamiainen alle niin kaikki on ok. Ja jos joudut syömään mielialalääkkeen kanssa särkylääkkeitä pidempään, pyydä vatsansuojalääke sen kaveriksi.

Elämä voittaa. Oksentamispelkosi kuulostaa myös pakko-oireelta, ja siihen nuo ainakin minulla puri tosi hyvin. Voisit harkita sitä Ciprelexia jos tuo lääke ei tunnu sopivalta.

Nyt olen hyvin onnellinen pienen lapsen äiti ja ihanan miehen vaimo.

 

ei kyllä tuo opamox tuonut niin paljon helpotusta kun olin ajatellut ahdistus kyllä helpotti ja alkoi nukuttaa vietävästi mutta vaikutus ei mielestäni kestänyt kuin muutaman tunnin jonka jälkeen ahdistus hiipi taas takaisin mutta väsymys ja pieni sekavuus jatkui silti ei tää ahdistus nyt mitään tajuttoman pahaa ole mutta ei tää olo nyt mikään maan mainio kuitenkaan ole. Perkele,mulla vasta toka päivä menossa tuon Sepramin kanssa ja tuntuu että ei jaksa odottaa enää sekunttiakaan että alkais tehoamaan!!!:headwall:

 

ei kyllä tuo opamox tuonut niin paljon helpotusta kun olin ajatellut ahdistus kyllä helpotti ja alkoi nukuttaa vietävästi mutta vaikutus ei mielestäni kestänyt kuin muutaman tunnin jonka jälkeen ahdistus hiipi taas takaisin mutta väsymys ja pieni sekavuus jatkui silti ei tää ahdistus nyt mitään tajuttoman pahaa ole mutta ei tää olo nyt mikään maan mainio kuitenkaan ole. Perkele,mulla vasta toka päivä menossa tuon Sepramin kanssa ja tuntuu että ei jaksa odottaa enää sekunttiakaan että alkais tehoamaan!!!:headwall:

Jo kaksi päivää. Huomenna jo kolmas. Sitten tulee neljäs. Tiedän, että se tuntuu pitkälle ajalle. Odottaminen on vaikeaa, etenkin jos kaverina on ahdistus johon mikään ei tunnu auttavan. Ei tuosta lohdutuksestani taida olla nyt lohdutukseksi, tiedän. Toivottavasti huomenna hellittää jo vähän.

 

Moi vaan. Kuulumisia kyselen. Mitä kuuluu ja kuinka voit?

 

Moi vaan. Kuulumisia kyselen. Mitä kuuluu ja kuinka voit?

Ihan hyvää kuuluu,ihmettelen vaan näitä oloja Eka päivä oli suht ok,toka päivä oli kamala ja otin sitä Opamoxia,eilinen oli oikeastaan paras päivä,ahdistus oli todella minimalistista,en tarvinnut Opamoxia. Tänään taas heräsin jo kuudelta kun ahdistaa:headwall: Ja huomasin eilen että kun tajusin etten olekkaan kovin ahdistunut,hämmennyin jotenkin ja en ns.antanut itselleni lupaa nauttia olosta kun heti tuli ajatus että kohta kuitenkin taas paska olo:headwall:

 

kuuluu asiaan että hakee tehoa tuo lääke. voi ilmaantua myös etovaa oloa, huimausta... jatka reippaasti vaan, selviät varmasti!!!

 

tänään on ollut kyllä kauhein päivä ikinä!!!:headwall::'kieh:

 

tänään on ollut kyllä kauhein päivä ikinä!!!:headwall::'kieh:

Nooooh? Mones päivä sulla oli?

 

Nooooh? Mones päivä sulla oli?

Tänään on vasta neljäs eilen olin jo mielestäni voiton puolella,ihan itketti kun oli niin hyvä olo ja sitten heräsin tänä aamun kuudelta kun olo on ihan kauhee|O

 

Kyllä se voi heittää vielä pitkäänkin epätoivoisesta toiveikkaammaksi ja toisin päin, ahdistuksesta helpotukseen ja helpotuksesta ahdistukseen. Ei se heittely nyt oikeastaan kovin paljon oloa helpota, jos tarkalleen miettii, mutta minä yritin ajatella siellä välissä ja pahimpina alamäkinä, että jos kerran minulla on ollut hyviäkin päiviä, niin se paha olotila ei voi olla ainakaan lopullinen.

Neljäs päivä jo. Lepoa, kynttilöitä, teetä ja hyviä tv-ohjelmia Aion itseäni hemmotella tänään tv-ohjelmilla, jos saan luettua vielä yhden kappaleen koulukirjaa.

 

ei kyllä tuo opamox tuonut niin paljon helpotusta kun olin ajatellut ahdistus kyllä helpotti ja alkoi nukuttaa vietävästi mutta vaikutus ei mielestäni kestänyt kuin muutaman tunnin jonka jälkeen ahdistus hiipi taas takaisin mutta väsymys ja pieni sekavuus jatkui silti ei tää ahdistus nyt mitään tajuttoman pahaa ole mutta ei tää olo nyt mikään maan mainio kuitenkaan ole. Perkele,mulla vasta toka päivä menossa tuon Sepramin kanssa ja tuntuu että ei jaksa odottaa enää sekunttiakaan että alkais tehoamaan!!!:headwall:

No eihän se opamox autakaan kuin hetkelliseen ja sitä otetaan vain kun ahdistus todella pahaa eikä nappailla joka päivä niin kuin mielialalääkettä!

 

naurukohtaus, löysin vasta tieni takaisin ketjuun toivottavasti tänään on parempi olo! aika tuntuu pitkältä kun odottelee että sopiiko lääke ja onko siitä apua, mutta hienoa että uskalsit aloittaa :flower:

tuosta pelosta mikä sulla oli siitä että mitäs sitten kun olo alkaa normalisoitua ahdistuksesta ja vaivasta ja olet läsnä tässä hetkessä, se niinsanotusti kuuluu asiaan. sen lisäksi että joutuu kaivamaan esiin (ehkä pitkästä aikaa) sen todellisen itsensä ja se pelottaa, tietyllä tapaa on pakotettu myös tutustumaan siihen upouuteen minäänsä koska varmasti on muuttunut ihmisenä. ehkä se on ns. 'kuittaus' keholta ja mieleltä siitä että työtä on tehty ja tulosta syntynyt. ei sen liian helppoa kuulu ollakaan

mä onnistun ahdistumaan siitä ajoittain voimakkaastikin että olo on hyvä siitä on pitkä pitkä aika kun olen ollut ihan varauksetta onnellinen, en muista yhtään miltä se tuntuu. pahinta vaihetta lukuunottamatta tietenkin olen kyennyt tuntemaan hyvää, mutta jotenkin 'laimennettuna'. pelkään myös, että kun alan rakastaa elämää ja työstän mieleni kuntoon, jotain pahaa tapahtuu. tuokin pelko on varmaan yleinen.
en tiedä miten toimia ja ajatella sitten kun selätän jonain päivänä masennuksen ja ahdistuneisuuden, ja alkuun ne lyhyet arkiset onnen hetket tuottaa hirveästi surua. minulla ehkä siksi että olen äärimmäisen kärsimätön ihminen, ja kun hyvä olo alkaa pienenpienissä hetkissä, pettymys siitä että vanha tuttu sumu valtaa taas mielen ennen seuraavaa hetkeä eikä elämä napin painalluksesta muutukaan aurinkoiseksi on hirvittävä. (tässäkään ei se looginen järjellä ajattelu auta, heh). vaikka kuinka hyvää tarkottaisi, on turha sanoa masentuneelle että tee asioita, pidä rutiinit, lenkkeile ja pysy liikkeessä. sitten kun masentunut itse oivaltaa ja vaikka pakonomaisesti alkaa arkea suorittaa, ollaan voiton puolella.

tulipas tekstiä.. mutta siitähän se lähtee että pystyy itselleen myöntämään mikä on vikana ja saa avusta jotain irti. onnea edelleen aloitusoireksiin =)

 

Kiitos kovasti ihanista tsemppauksista:hug: Eilinen oli tosiaan ihan pohjanoteeraus,olin kuin zombi ja meinasin nukahtaa seisaalteen ja olo oli muutenkin jotenkin sekava. Mulla on poskiontelot ilmeisesti tulehtunut ja päässä kauhea paine mikä vielä lisää kurjaa oloa. Tänään menen lääkäriin josko tarttis jotain antibioottia. Nyt aamulla ahdisti kun heräsin,nukuin viime yönä 10 tuntia:O Mutta nyt ei olo ole mikään maailman kauhein,päätä särkee ja viluttaa,johtunee flunssasta. Mulla on muuten tuota palelua ollut siitä maanantaista asti kun aloitin sen Sepramin??? Olen kuullut että joillain aiheuttaa hikoilua mutta mä olen kyllä tärissyt vaan peiton alla kun on niin kylmä kokoajan,voikohan johtua Sepramista? Voihan se toki johtua tästä flunssastakin mutta mulla kyllä yleensä pää särkee ja räkä vuotaa jos tuollalailla palelen flunssan yhteydessä. Nyt ei tosiaan ole ollut muuta kuin sitä palelua Toivottavasti tää lähtee tästä suttaantumaan,en jaksais kyllä odottaa enää hetkeekään

 

naurukohtaus, löysin vasta tieni takaisin ketjuun toivottavasti tänään on parempi olo! aika tuntuu pitkältä kun odottelee että sopiiko lääke ja onko siitä apua, mutta hienoa että uskalsit aloittaa :flower:

tuosta pelosta mikä sulla oli siitä että mitäs sitten kun olo alkaa normalisoitua ahdistuksesta ja vaivasta ja olet läsnä tässä hetkessä, se niinsanotusti kuuluu asiaan. sen lisäksi että joutuu kaivamaan esiin (ehkä pitkästä aikaa) sen todellisen itsensä ja se pelottaa, tietyllä tapaa on pakotettu myös tutustumaan siihen upouuteen minäänsä koska varmasti on muuttunut ihmisenä. ehkä se on ns. 'kuittaus' keholta ja mieleltä siitä että työtä on tehty ja tulosta syntynyt. ei sen liian helppoa kuulu ollakaan

mä onnistun ahdistumaan siitä ajoittain voimakkaastikin että olo on hyvä siitä on pitkä pitkä aika kun olen ollut ihan varauksetta onnellinen, en muista yhtään miltä se tuntuu. pahinta vaihetta lukuunottamatta tietenkin olen kyennyt tuntemaan hyvää, mutta jotenkin 'laimennettuna'. pelkään myös, että kun alan rakastaa elämää ja työstän mieleni kuntoon, jotain pahaa tapahtuu. tuokin pelko on varmaan yleinen.
en tiedä miten toimia ja ajatella sitten kun selätän jonain päivänä masennuksen ja ahdistuneisuuden, ja alkuun ne lyhyet arkiset onnen hetket tuottaa hirveästi surua. minulla ehkä siksi että olen äärimmäisen kärsimätön ihminen, ja kun hyvä olo alkaa pienenpienissä hetkissä, pettymys siitä että vanha tuttu sumu valtaa taas mielen ennen seuraavaa hetkeä eikä elämä napin painalluksesta muutukaan aurinkoiseksi on hirvittävä. (tässäkään ei se looginen järjellä ajattelu auta, heh). vaikka kuinka hyvää tarkottaisi, on turha sanoa masentuneelle että tee asioita, pidä rutiinit, lenkkeile ja pysy liikkeessä. sitten kun masentunut itse oivaltaa ja vaikka pakonomaisesti alkaa arkea suorittaa, ollaan voiton puolella.

tulipas tekstiä.. mutta siitähän se lähtee että pystyy itselleen myöntämään mikä on vikana ja saa avusta jotain irti. onnea edelleen aloitusoireksiin =)

Aivan kuin minun suustani. Ja tuo on mulla yks syy jatkuvaan ahdistukseen kun ei tavallaan "uskalla" nauttia hyvästä olosta ilman pelkoa siitä et jotain kyllä taas tapahtuu.: /

 

Tämä päivä on ollut taas oikein ihana Aamulla vähän kurja olo mutta päivän mittaan olo koheni huomattavasti Hillitön pääkipu kylläkin ollut,mutta eipä mua paljoa hetkauta. Taas alkaa toivo nousta että tästä selvitään sittenkin

 

aloittaja, tuli mieleen vaikka en olekkaan mikää lääkäri niin onko sinulla pakko-oire? pitää ajatella oksentamista. kun on pakko-oire tulee ahdistus.
pakko-oireeseen on oma terapeutti joka hoitaa asiaa

mitä tulee lääkkeisiin niin se apu on varmasti suurempi kuin pahoinvointi. aluksi se on isompaa mutta tasoittuu sitten. ja kun itse huomaat että on pahoinvointi tiedät että se johtuu lääkkeestä ja menee ohi.
lääkkeet myös itselläni auttaa pois siitä 'ahdistus' ajatus kierteestä

 

[QUOTE="moi";24825816]aloittaja, tuli mieleen vaikka en olekkaan mikää lääkäri niin onko sinulla pakko-oire? pitää ajatella oksentamista. kun on pakko-oire tulee ahdistus.
pakko-oireeseen on oma terapeutti joka hoitaa asiaa

mitä tulee lääkkeisiin niin se apu on varmasti suurempi kuin pahoinvointi. aluksi se on isompaa mutta tasoittuu sitten. ja kun itse huomaat että on pahoinvointi tiedät että se johtuu lääkkeestä ja menee ohi.
lääkkeet myös itselläni auttaa pois siitä 'ahdistus' ajatus kierteestä[/QUOTE]

Olettaisin näin että tämä oksentamishomma on jonkinasteinen pakko-oire koska se on mielessäni päivittäin ja välillä en voi ajatella mitään muuta kuin sitä Mutta tosiaan toivon että lääke auttaa tähän vaivaan,se nimittäin häiritsee elämääni aika lailla.

 

Olettaisin näin että tämä oksentamishomma on jonkinasteinen pakko-oire koska se on mielessäni päivittäin ja välillä en voi ajatella mitään muuta kuin sitä Mutta tosiaan toivon että lääke auttaa tähän vaivaan,se nimittäin häiritsee elämääni aika lailla.

Itseasiassa mun terapeutti sanoi yks päivä et kun mulla on tuo oksentamispelko joka päivä läsnä ja mulla on pakko-oireita jonkin verran iltaisin niin kuulemma lasketaan tuokin pakko-oireeksi.

 

eilen oli ihan ok päivä iltaan asti jolloin voimakas ahdistus ja pahoinvointi valtasi taas mielen Nyt olo on mielestäni hyvä mutta jotenkin kummallinen kun mikään ei oikein ahdista ja virtaakin tuntuu riittävän. Luulen että aivot rekisteröi hyvänolon tunteen jotenkin vieraaksi kun niin kauan päässä on ollut vain se yksi tunne eli ahdistus.Mietin että tuleekohan vielä sekin päivä kun en enää vertaa olojani keskenään siis että jonain päivänä herään ja olo normaali enkä enää vieraksu sitä?

 

Eilinen oli taas kamala päivä,sellaista tasaista ahdistusta koko päivä eikä ruoka maistunut Tänään näyttäisi olevan taas parempi päivä. Mietin että voiko johtua Sepramista kun mun kielen päähän on tullut haavoja???:O Oikeastaan tuli jo silloin viime viikolla kun aloitin lääkityksen,eikös tuo Sepram kuivata suuta tms.niin voisko johtua siitä? Ikävän tuntuista....

 

Itselläni ei ole kokemusta noista, mutta maissitärkkelys siinä lääkkeessä mainitaan ekana apuaineissa ja sehän on yleensä muuntogeenistä, koska lääkeyhtiöt itse omistavat niiden patentteja. Pyydä sellainen valmiste, missä ei maissia ole missään muodossa. Jos haavoja tulee suuhun ja ruokahalu menee, on jo kysymys myrkytystilasta, mun mielestä:
http://koti.utanet.fi/~paula/maalla/helmikuulla.htm
Maissihan tuottaa itse sen koisamyrkyn... Käytätkö maissia muuten? Tai lääkkeitä, joissa on natriumlauryylisulfaattia? Se ainakin tekee haavoja limakalvoille.

Omin päin et tietenkään saa lopettaa lääkityksiä etkä voi niitä lääkkeitä muuttaa, mutta on hyvin tärkeää myös valittaa lääkärille niistä, ettei vaivat lisäänny. Voihan olla sama vaikuttava aine ilman sitä maissitärkkelystäkin (googlaa: fimea)

 

Hei, minä olen myös aloittanut vastikään mielialalääkityksen. Minulla menee essitalopraami joka on siis melko samanlainen kuin tuo Sepram. Pari viikkoa olen sitä nyt syönyt.

En osaa sanoa onko se vielä mielialaan kauheasti vaikuttanut mutta ainakin alun oudot olot on menneet ohi. Minulla oli semmoista levotonta oloa reilun viikon ajan, jonkinlaista epämääräistä kihinän ja kutinan tunnetta. Ja ahdistuspuuskia jotka tulivat ja menivät. Siis erilaisen tuntuisia kuin ns normaali ahdistukseni. Nyt ovat melko lailla laantuneet.

Minä en lukenut ollenkaan sitä oireluetteloa kun ajattelin että alan kehittämään niitä itselleni.... Toviottavasti olosi kohenee ja menee aloitusoireet ohi!

 

Itselläni ei ole kokemusta noista, mutta maissitärkkelys siinä lääkkeessä mainitaan ekana apuaineissa ja sehän on yleensä muuntogeenistä, koska lääkeyhtiöt itse omistavat niiden patentteja. Pyydä sellainen valmiste, missä ei maissia ole missään muodossa. Jos haavoja tulee suuhun ja ruokahalu menee, on jo kysymys myrkytystilasta, mun mielestä:
http://koti.utanet.fi/~paula/maalla/helmikuulla.htm
Maissihan tuottaa itse sen koisamyrkyn... Käytätkö maissia muuten? Tai lääkkeitä, joissa on natriumlauryylisulfaattia? Se ainakin tekee haavoja limakalvoille.

Omin päin et tietenkään saa lopettaa lääkityksiä etkä voi niitä lääkkeitä muuttaa, mutta on hyvin tärkeää myös valittaa lääkärille niistä, ettei vaivat lisäänny. Voihan olla sama vaikuttava aine ilman sitä maissitärkkelystäkin (googlaa: fimea)

Ehkä et tiennyt maissin haitoista ennestään, tässä siitä:
Maissikoisa ei viihdy kaikkialla,

 

Täällä taas....Tänään olo on ollut todella outo. Jotenkin epätodellinen ja tuntuu että pimahdan kohta Lääkettä olen syönyt nyt 11 päivää,eikös noitten sivuvaikutusten pitäisi kohta jo väistyä??? Mua ei oikeastaan ahdista ollenkaan mutta olo on silti aika karmea kun tuntuu että tulen hulluksi ja katselen itseäni sivusta Onkohan tää nyt ihan normaalia? Mulla tuli jo sellanenkin ajatus mieleen että onko lääkitys tehnyt mut ´hulluksi´ja en enää ikinä ole normaali:headwall:

 

Täällä taas....Tänään olo on ollut todella outo. Jotenkin epätodellinen ja tuntuu että pimahdan kohta Lääkettä olen syönyt nyt 11 päivää,eikös noitten sivuvaikutusten pitäisi kohta jo väistyä??? Mua ei oikeastaan ahdista ollenkaan mutta olo on silti aika karmea kun tuntuu että tulen hulluksi ja katselen itseäni sivusta Onkohan tää nyt ihan normaalia? Mulla tuli jo sellanenkin ajatus mieleen että onko lääkitys tehnyt mut ´hulluksi´ja en enää ikinä ole normaali:headwall:

Itselläni ei ole kokemusta kyllä noista mielialalääkkeistä, mutta luulen, että sun kannattaisi mennä keskustelemaan vielä lääkityksestä yms. terapiantarpeesta lääkärin kanssa.