Mitä ystäväsi kasvatustapaa et ymmärrä?

Mitä se kertoo musta? Kyseessä on sukulainen, ei läheinen mutta näemme aina joskus kun asumme samassa kaupungissa ja meillä on samanikäiset lapset.

Mutta olethan herranjestas sinäkin huono ihminen kun edes olet väleissä tuollaisen ihmisen kanssa. OMG.

 

no niitä tapoja on niin paljon, ettei niitä jaksa alkaa luettelemaan. esim. yksi perhe on ankara siitä, että lautanen on aina syötävä tyhjäksi, ennen kuin pöydästä pääsee. toisessa perheessä kasvatus menee niin, että hei isä kiellä nyt tota lasta kun se tekee taas noin ja mun(siis lapsen äidin) ihan turha kieltää, kun lapsi tottelee vain isää. kolmannella on niin, että pitää käydä ensin tunnin juoksulenkki ennnen kuin kaveri saa tulla käymään tai itse pääsee kaverille

 

No eihän tässä kyllä sen tarkemmin kerrottu onko kyseessä esimerkiksi joku sukulainen tai naapuri. Ihmeellistä, että kirjoittajasta tehdään johtopäätöksiä tuttavien perusteella.

No tuttava-sana tarkoittaa nimenomaan jotain hyvänpäivän tuttua tai kaveria.
Olisi maininnut, jos kysessä on sukulainen.

 

No tuttava-sana tarkoittaa nimenomaan jotain hyvänpäivän tuttua tai kaveria.
Olisi maininnut, jos kysessä on sukulainen.

No niin. Taas änkätään siitä, kuka on tuttava ja kuka ei (deja vu). Kyllä minun käsitteistössäni tuttava on laaja käsite, jonka sisään mahtuvat niin sukulaiset, ystävät, naapurit, työkaverit, asiakkaat, päiväkodin ja kaupan tädit jne, eli siis kaikki henkilöt, jotka jollain lailla tunnet/tiedät. Vai voitko sanoa, esimerkiksi työkaverista, ettei hän ole sinun tuttavasi, jos ette ole läheisiä?

 

Se ihmetyttää, että lasten sallitaan leikkiä vain ulkona, ja sisällä kotona he saavat pelata pelikonsolia mutta eivät leikkiä. Hienoja leluja heillä on, mutta ne on vain sisustuselementteinä lastenhuoneissa. Legotkin kootaan vain sen kerran, sen jälkeen niitä ei saa purkaa ja uudelleen rakentaa, saati jotain luovempaa itse niistä keksiä, vaan ne seisovat hyllyssä kauniisti rivissä.

Ja toinen asia mitä en ymmärrä on se, että lapset opetetaan siihen, että jos toinen lapsi saa jotain niin toisenkin kuuluu saada. Jos perheen koululainen kutsutaan kaverille yökylään, niin hän ei voi mennä ellei pikkuveli pääse mukaan (pojilla on hiukan alle 2 v ikäeroa). Jos toinen lapsi on kutsuttu synttäreille, niin toisenkin on päästävä mukaan tai toinenkaan ei mene, vaikkei toinen muksuista edes tunne synttärisankaria. Jos kaupassa on hieno ja isommalle pojalle sopivan kokoinen ulkoiluasu -70% alessa, niin sitä ei voi ostaa ellei pienemmällekin löydy ihan samanlaista, viis siitä että pienempi ei edes tarvitse ulkoilupukua. Yms. Minusta ihan sairasta menoa

 

Eräs kaveri uhkaa lastaan: "eihän isikään anna sun noin tehdä"

Oon aina ihan huuli pyöreenä ja mietin, että mitä v*****!!! Siis eihän tossa oo mitään logiikkaa, jos oma auktoriteetti perustuu siihen, että ootas kun isi tulee kotiin... Hmm, varmaan siistii sitten kun lapsi on teini-ikäinen :kieh:

 

No niin. Taas änkätään siitä, kuka on tuttava ja kuka ei (deja vu). Kyllä minun käsitteistössäni tuttava on laaja käsite, jonka sisään mahtuvat niin sukulaiset, ystävät, naapurit, työkaverit, asiakkaat, päiväkodin ja kaupan tädit jne, eli siis kaikki henkilöt, jotka jollain lailla tunnet/tiedät. Vai voitko sanoa, esimerkiksi työkaverista, ettei hän ole sinun tuttavasi, jos ette ole läheisiä?

Näin juuri Mielummin puhun epämääräisesti tuttavasta, kuin kirjoitan suoraan, että siskoni tekeekin niin ja näin, hui. (Mulla ei ole siskoa, joten ei liittynyt tähän kiroilevaan ihmiseen mitenkään )

 

Tuttavaperheessä lapset saa jo hyvin pienenä (2v:nä) kulkea pitkin pihoja ja teitä yksin, rullaluistellessa tai pyöräillessä ei tarvi käyttää kypärää, trampoliinissa ei ole suojaverkkoa ja siinä saa hyppiä vaikka kymmenen erikokoista lasta yhtäaikaa kuin rajusti vaan. Muutenkin vähän huoletonta lasten suhteen. Koti on sen sijaan niin siisti että häikäisee. Ikinä ei ole minkäänlaista sotkua näkösällä ja pinnat kiiltää kuin vahattuna. Joskus mietin, et onko se kodin siisteys tärkeämpää kuin lasten turvallisuus ja heistä huolehtiminen. :/

 

[QUOTE="vieras";24726964]Tuttavaperheessä lapset saa jo hyvin pienenä (2v:nä) kulkea pitkin pihoja ja teitä yksin, rullaluistellessa tai pyöräillessä ei tarvi käyttää kypärää, trampoliinissa ei ole suojaverkkoa ja siinä saa hyppiä vaikka kymmenen erikokoista lasta yhtäaikaa kuin rajusti vaan. Muutenkin vähän huoletonta lasten suhteen. Koti on sen sijaan niin siisti että häikäisee. Ikinä ei ole minkäänlaista sotkua näkösällä ja pinnat kiiltää kuin vahattuna. Joskus mietin, et onko se kodin siisteys tärkeämpää kuin lasten turvallisuus ja heistä huolehtiminen. :/[/QUOTE]
Tunnemmekohan saman perheen....?

 

Kaverin lapset saa kukkua ihan yöhön asti, kuusivuotiaskin yhteentoista... Muuten ihan mukavia mukuloita, mutta tuota en ihan tajua.
Yhden sukulaisen muksu on niin pilalle pappottu ja ylivarjeltu, että pahaa tekee. Kutsuu äiti lastaan (5v) beibiksi eikä lapsi saa tehdä ikinä yhtään mitään ilman että äiti "selostaa" koko ajan vieressä. Sitten ihmettelee kun lapsi ei halua leikkiä muiden kanssa. yyyh...

 

Isoveli kiusaa pienempää siskoa esim. astui maassa makaavan tytön päälle tahallaan kun huudahdin pojalle ettei noin saa tehdä hän alkoi itkemään jolloin sekä äiti että isi ottivat pojan syliin ja helli kunnes lopetti huutamisen ( 20 min, ei ollut enää kyse säihkähtämisestä vaan huomiosta) . Söpöttelivät sitten pojalle miten nuin ei saa tehdä koska saattaa sattua pahasti. Luulen että 3v poju ymmärsi tästä että tee pahaa siskolle pääset syliin ja saat jakamattoman huomion.

Mun on tosin helppo tuomita kun ei ole lapsia.

 

Ystäväni reilu 3-vuotiaalla lapsella on aivan mielettömän tarkat nukkumaanmenoajat. Illalla aletaan iltapesut aina samaan aikaan ja nukkumaan mennään aina samaan aikaan, päiväunille aina samaan aikaan. Puolella tunnilla myöhästyminen on tyyliin katastrofi, jos myöhästyy tunnilla niin kaikki vuosien työ on kerrasta pilalla. Selittää sitä sillä, että helpottaa niiden elämää niin paljon ja et pitää olla sääntöjä. Varmaan, mutta mielestäni 30minuutin venyminen ei kerrasta pilaa lasta, koska he ei tosissaan jousta näistä ajoista KOSKAAN vaikka mikä vierailu olisi kyseessä, muiden pitää aina joustaa.

 

Ystäväni reilu 3-vuotiaalla lapsella on aivan mielettömän tarkat nukkumaanmenoajat. Illalla aletaan iltapesut aina samaan aikaan ja nukkumaan mennään aina samaan aikaan, päiväunille aina samaan aikaan. Puolella tunnilla myöhästyminen on tyyliin katastrofi, jos myöhästyy tunnilla niin kaikki vuosien työ on kerrasta pilalla. Selittää sitä sillä, että helpottaa niiden elämää niin paljon ja et pitää olla sääntöjä. Varmaan, mutta mielestäni 30minuutin venyminen ei kerrasta pilaa lasta, koska he ei tosissaan jousta näistä ajoista KOSKAAN vaikka mikä vierailu olisi kyseessä, muiden pitää aina joustaa.

 

Se ihmetyttää, että lasten sallitaan leikkiä vain ulkona, ja sisällä kotona he saavat pelata pelikonsolia mutta eivät leikkiä. Hienoja leluja heillä on, mutta ne on vain sisustuselementteinä lastenhuoneissa. Legotkin kootaan vain sen kerran, sen jälkeen niitä ei saa purkaa ja uudelleen rakentaa, saati jotain luovempaa itse niistä keksiä, vaan ne seisovat hyllyssä kauniisti rivissä.

Ja toinen asia mitä en ymmärrä on se, että lapset opetetaan siihen, että jos toinen lapsi saa jotain niin toisenkin kuuluu saada. Jos perheen koululainen kutsutaan kaverille yökylään, niin hän ei voi mennä ellei pikkuveli pääse mukaan (pojilla on hiukan alle 2 v ikäeroa). Jos toinen lapsi on kutsuttu synttäreille, niin toisenkin on päästävä mukaan tai toinenkaan ei mene, vaikkei toinen muksuista edes tunne synttärisankaria. Jos kaupassa on hieno ja isommalle pojalle sopivan kokoinen ulkoiluasu -70% alessa, niin sitä ei voi ostaa ellei pienemmällekin löydy ihan samanlaista, viis siitä että pienempi ei edes tarvitse ulkoilupukua. Yms. Minusta ihan sairasta menoa

Hahahhha voi apua mitä menoa! Varsinkin tuo lelujuttu. Tuo toisenkin kuuluu saada-juttu tulee kyllä kostautumaan vanhemmille ja pahasti... Oikein ruokkivat sisaruskateutta noin

 

Ystäväni reilu 3-vuotiaalla lapsella on aivan mielettömän tarkat nukkumaanmenoajat. Illalla aletaan iltapesut aina samaan aikaan ja nukkumaan mennään aina samaan aikaan, päiväunille aina samaan aikaan. Puolella tunnilla myöhästyminen on tyyliin katastrofi, jos myöhästyy tunnilla niin kaikki vuosien työ on kerrasta pilalla. Selittää sitä sillä, että helpottaa niiden elämää niin paljon ja et pitää olla sääntöjä. Varmaan, mutta mielestäni 30minuutin venyminen ei kerrasta pilaa lasta, koska he ei tosissaan jousta näistä ajoista KOSKAAN vaikka mikä vierailu olisi kyseessä, muiden pitää aina joustaa.

Niin ne on meilläkin ja ihan aiheesta, nimittäin kaikki myöhästymiset yms. kyllä näkyy sitten heti lapsesta joten ihan mielelläni pidän näistä aikataulutuksista kiinni..

 

Niin ne on meilläkin ja ihan aiheesta, nimittäin kaikki myöhästymiset yms. kyllä näkyy sitten heti lapsesta joten ihan mielelläni pidän näistä aikataulutuksista kiinni..

Mutta mitä se haittaa? Onhan aikuisetkin joskus väsyneitä tai ylipirteitä, se on ihan normaalia elämää, uniajoissa joutuu joustamaan pitkin elämää.

 

[QUOTE="vieras";24727068]Mutta mitä se haittaa? Onhan aikuisetkin joskus väsyneitä tai ylipirteitä, se on ihan normaalia elämää, uniajoissa joutuu joustamaan pitkin elämää.[/QUOTE]

Joo on aikuiset väsyneitä, mutta nukkumisen siirtyminen puolella tunnilla ei aiheuta mulle välitöntä vartin itkupotkuraivaria yms. lieveilmiötä jotka tulee kun lapsi on väsynyt..+ sitten se nukkumaan meneminen vasta yks pirun sirkus onkin kun lapsi on yliväsynyt..

Kaikki lapset ei toki reagoi noin voimakkaasti tuollaisiin myöhästymisiin, mut meillä ne vaikuttaa tosi paljon, joten ymmärrän hyvin et jotkut haluaa pitää päivärytmistään kynsin ja hampain kiinni.

 

Lapselle 3v syötetään joka päivä karkkia, pullaa, pizzaa jne. ja ihmetellään kun ei kotona koskaan syö ns.kunnon ruokaa vaikka päiväkodissa omasta halusta syö kaksikin annosta ruokaa. Lapsen annetaan valvoa niin pitkän kuin haluaa(yleensä valvoo 24-01.30 asti)vaikka olisi aikainen herätys aamulla.
Jos lapsi pyytää ulos(kotona ollessa on aina sisällä) niin laitetaan uusi dvd pyörimään ja istutetaan katsomaan sitä ja sanotaan ettei vanhempia saa häiritä.
Kaverin selitys tälle on se että näin hän osoittaa kiintymystään eli antamalla kaiken periksi.
Nyt lapsi on pelkästään isovanhempien vastuulla kun kumpikaan vanhempi ei juuri nyt halua leikkiä vanhempia.

 

No tuttava-sana tarkoittaa nimenomaan jotain hyvänpäivän tuttua tai kaveria.
Olisi maininnut, jos kysessä on sukulainen.

Mä puhun täällä aina tuttavista ja käytän ei-persoonallista nikkiä, koska haluan minimoida mahdollisuudet tulla tunnistetuksi.

 

Sitä, että lapsi saa kaiken minkä haluaa. Ylipäänsä liian lepsua kasvatusta en ymmärrä.


Mielestäni tuo lautasen tyhjäksi syöminen ei ole paha juttu. Toki jos lapsi oksentaa, ei tarvitse syödä. Mutta ruokaa otetaan sen verran, että jaksaa syödä.

Pari vuotias lapsi ei varmaan itse annostele ruokaansa? Silloin on vain kohtuullista, että saa päättää, paljonko lautaselta syö.

Saarioisten loosterihan on jotain 400g? Tolkuton annos pelkkää moskaa varsinkin pienelle lapselle, huh.

 

Ei varsinaisesti kasvatustapa, mutta lapsella pyöräilykypärän remmi niin löysällä, että lukkoa ei tarvitse avata koskaan. Kypärän saa pois päästä tai päähän lukkoon koskematta. Tai auton turvaistuimen remmit niin löysällä, että lapsi voisi halutessaan pujotella istuimesta pois. Turvaistuimen vöitä on kuulemma muuten niin hankala laittaa kiinni. Lapsen turvallisuudesta viis!

 

Mm. sitä, että oletetaan lapsen olevan kypsempi kuin todellisuudessa lapsi on. Annetaan vaikkapa 9-vuotaalle 1-vuotias mukaan leikkikentälle, pientä sitten retuutetaan isojen kiipeilytelineessä. Tai annetaan alle 1.5 vuotiaan leikkiä muiden alle kouluikäisten kanssa omakotitaloalueen autotiellä ilman aikuisten valvontaa. Terveisiä naapureille!

 

Ystäväperheen 2 vuotias on ollut huono syömään siitä asti kun alkoi syömään kiinteitä ja varmaan joisi vieläkin pelkkää maitoa jos saisi. Asiaa ei mielestäni auta se, että lapsen äiti aloittaa seuraavankaltaisen ruokashown heti aamupalalta alkaen:
- aamulla heti heräämisen jälkeen lapselle annetaan jotain hedemää
- siitä 30 min - tunnin kuluttua aamupalaksi karjalanpiirakkaa ja jugurttia --> lapsi näykkii niistä vähän
- tämän jälkeen noin tunnin välein yritetään tuputtaa milloin mitäkin välipalaa/ruokaa/naposteltavaa, kun ei aamupala maistunut ja lapsen tulkitaan olevan nälissään ja kärttyinen --> lapsi maistelee vähän aina jotain tunnin välein. Ihme kun ei kunnon nälkä tule...

Show jatkuu iltaan asti, äiti on turhautunut ja lapsi syö näykkien pieniä annoksia noin tunnin välein. Tekee tosi hyvää esim. hampaille. Tämän kaiken kruunaa se, että lapsen ruoka on yleensä jotain einesp***aa eikä missään tapauksessa sitä samaa mitä vanhemmat syövät. "Kun ei sille maistu!" on selitys. Ja lisäksi tätä 2 vuotiasta vielä syötetään lusikalla. En kertakaikkiaan ymmärrä.

 

Onhan noita vaikka millaisia juttuja vastaan tullu. Pahin tais olla kun yks mamma syötti 4- vuotiaalle pojalleen 6- vuotiaan melatoniineja kysymättä lääkäriltä ensin. Halusi vain saada lapsen nukkuu.

 

No, en nyt tiedä liittyykö kasvatukseen, mutta kaverilla vaihtuu miehet TODELLA tiuhaan, ja pahimmillaan se sen lapset kiintyy noista miehistä jokaseen ja sit joutuu luopuun.