Olenko ainoa, joka ei ymmärrä "omia" rahoja parisuhteessa/perheessä?

Eikös perhe ole yksi yksikkö, jossa on yhteiset menot? Joten eikö se ole vain loogista, että myös kaikki talouteen tuleva raha on yhteistä? En ymmärrä näitä pareja, jotka pitävät omat rahansa ja laskevat niitä hyvinkin tarkkaan. Minusta silloin ei ole oikeasti sitoutunut toiseen ihmiseen, jos ei jaa talouttaan tämän kanssa. Ennen muinoin oli myös esim. perheverotus, jossa myös laskettiin yksi perhe yhteiseksi yksiköksi ja verotettiin sen mukaan. Mielestäni tämä oli hyvä ratkaisu ja pitäisi olla edelleen käytössä. Etenkin se on minulle vieras asia, että puolisot elävät eritasoisesti, eli esim. mies töissä ja tienaa paljon ja nainen kotona kotihoidontuella ja kituuttaa sillä sit, kun mies ei omastaan mitään anna. Jo laissakin lukee, että aviopuolisoiden on elätettävä toisensa, miksi siis eritellä rahojaan?

 

olet ainoa! me ollaan oltu 13v yhdessä ja niistä 6v naimisissa ja on omat rahat. hyvin menee!

 

Olet

Mä en ymmärrä sellaisia perheitä, joissa nainen on kotona ja on sitä mieltä, että miehen tienaamat rahat on hänen ja hänellä on oikeus päättää mihin niitä käytetään.

 

Kyllä voi olla omat rahat, mutta ei naisen silti tarvii kituutella pelkällä kotihoidontuella tms. Meillä siis omat rahat, mutta yhteinen "taloustili", jolle jompikin siirtää rahaa. Työtilanteiden mukaan samanverran, tai toinen enemmän ja toinen vähemmän.

 

Kuoleman sattuessa juridiikka vaan onkin sitten sellaista, että eipä ole perheestä ja puolisosta mitään hyötyä sinulle. Meillä on omat rahat, omat tilit, omat palkkatulot, mutta toki yhteiset menot, mitä nyt mies maksaa joitakin asioita hiukan enemmän kun tienaa paremmin.

 

Kuinka teillä sit käytännössä sujuu? Lasketteko esim. jokaisen kauppakuitin sentilleen puoliksi? Vai sen mukaan mitä kukakin syö? Kuka elättää lapset? Mites lomamatkat? Joutuuko toinen säästämään pitempään yhteistä reissua varten, jos on eri tulotasot? Minä en vain ymmärrä kuinka tuo voi käytännössä toimia.. eikö se ole hirveän hankalaa?

 

Meillä taas on ollut jo vuosia ainoastaan yksi pankkitili mihin menee kaikki rahat ja mistä myöskin maksetaan kaikki menot.

 

Et ole ainoa. Me ollaan oltu yhdessä 10 vuotta, omat tilit kyllä löytyy, mutta rahat on yhteiset. Mä en tosin voisi kuvitella olevani parisuhteessa ihmisen kanssa, joka tuhlailee rahaa miten sattuu.

Ja miten tuolla joku mainitsi, et miten joku kotona oleva nainen voi kuvitella miehen töissä tienaamat rahat olevan myös hänen. Nainen hoitaa kotona heidän yhteisiä lapsiaan, se ei varmaankaan ole tuon mainitsijan mielestä sitten minkään arvoista.

 

Entäs jos sä ap ansaitsisit vaikka 5000€/kk ja miehesi elelisi työttömyystuella? Olisivatko rahat edelleen yhteiset, ja mies saisi käyttää niitä kuin omiaan, lupia kyselemättä?

 

Mä en edes alkaisi elää miehen kanssa joka ei pitäisi musta myös rahallisesti huolta kun olen yhteisten lasten kanssa mammalomalla.

 

[QUOTE="aapee";24364633]Kuinka teillä sit käytännössä sujuu? Lasketteko esim. jokaisen kauppakuitin sentilleen puoliksi? Vai sen mukaan mitä kukakin syö? Kuka elättää lapset? Mites lomamatkat? Joutuuko toinen säästämään pitempään yhteistä reissua varten, jos on eri tulotasot? Minä en vain ymmärrä kuinka tuo voi käytännössä toimia.. eikö se ole hirveän hankalaa?[/QUOTE]

ei ole hankalaa. eikä me noin tehdä. Se jolla kone on auki makselee laskuja, lomamatkalla visakortilla (kummallakin omat jne. ) lasten juttuja kumpi nyt sattuu kauppaan menemään jne jne. Ei ole ollenkaan vaikeaa eikä mitään kuittipelleilyä

 

Toisille se sopii. Meille ei sovi, koska mies ei osaa raha-asioitaan asiallisesti hoitaa (tyypillinen ADHD). Minä hoidan siis raha-asiat. Tähän systeemiin olemme molemmat tyytyväisiä. Mies kysäisee, että paljonko on rahaa ja voiko sitä käyttää, minä sitten kerron mikä on tilanne. Jonkun mielestä voi olla hivenen holhoavaa mutta toisaalta, ennen mies stressasi raha-asioista paljon, aina sillä oli rahat loppu ja koska hän kadotti laskunsa (hukkuivat jonnekin aina), niin muistuslaskuihin meni rahaa. Nyt ei mene.

 

[QUOTE="aapee";24364633]Kuinka teillä sit käytännössä sujuu? Lasketteko esim. jokaisen kauppakuitin sentilleen puoliksi? Vai sen mukaan mitä kukakin syö? Kuka elättää lapset? Mites lomamatkat? Joutuuko toinen säästämään pitempään yhteistä reissua varten, jos on eri tulotasot? Minä en vain ymmärrä kuinka tuo voi käytännössä toimia.. eikö se ole hirveän hankalaa?[/QUOTE]

kaupassa voi välillä maksaa toinen ja välillä toinen, isoihin ostoksiin, matkoihin yms se laittaa enemmän rahaa joka tienaa enemmän. erittäin simppeliä.

 

Kuoleman sattuessa juridiikka vaan onkin sitten sellaista, että eipä ole perheestä ja puolisosta mitään hyötyä sinulle. Meillä on omat rahat, omat tilit, omat palkkatulot, mutta toki yhteiset menot, mitä nyt mies maksaa joitakin asioita hiukan enemmän kun tienaa paremmin.

Väitätkö oikeasti, että aviopuolison kuollessa olet yhtä heikoilla kuin avopuolison kuollessa?

 

Olet

Mä en ymmärrä sellaisia perheitä, joissa nainen on kotona ja on sitä mieltä, että miehen tienaamat rahat on hänen ja hänellä on oikeus päättää mihin niitä käytetään.

Minä tai mieheni ei edes seurustelisi ihmisen kanssa, joka on jotenkin "huvikseen" kotona elelemässä toisen siivellä. Sitten taas jos hoidetaan vauvaa/taaperoa, ei löydy töitä tai tulot on olemattomat esim. opiskelun kautta, niin on melkoinen kusipäisyyden huippu pantata niitä omia palkkatulojaan muulta perheeltä. Ei voi sanoa kuin hyi helvetti ja pysykää yksin jos ei kiinnosta tukea omaa puolisoa ja perhettä.

 

[QUOTE="aapee";24364633]Kuinka teillä sit käytännössä sujuu? Lasketteko esim. jokaisen kauppakuitin sentilleen puoliksi? Vai sen mukaan mitä kukakin syö? Kuka elättää lapset? Mites lomamatkat? Joutuuko toinen säästämään pitempään yhteistä reissua varten, jos on eri tulotasot? Minä en vain ymmärrä kuinka tuo voi käytännössä toimia.. eikö se ole hirveän hankalaa?[/QUOTE]

Heh, sinulla ei selvästi ole käsitystäkään miten erittäin suuressa osassa perheitä toimitaan. En itse asiassa taida tuntea yhtäkään perhettä, jossa rahat olisivat kuvailemallasi tavalla yhteisiä
Meillä käy kaupassa kuka ehtii ja viitsii ja maksaa laskun käydessään. Laitetaan yhteiselle tilille joka kk tietty summa, jolla maksetaan lainat, päivähoitomaksut ja talon vakuutukset ja lomamatkat sun muut. Muuten maksellaan omien autojen vakuutukset, omat vaattet ja omat menot itse ja lapsen menot vaatteet sun muut miten nyt satutaan maksamaankin. Helppoa ja sujuvaa, ei minkäänsorttista ongelmaa eikä kukaan laske "sentilleen" eikä elätä ketään (paitsi lapset toki).

 

[QUOTE="vieras";24364662]Et ole ainoa. Me ollaan oltu yhdessä 10 vuotta, omat tilit kyllä löytyy, mutta rahat on yhteiset. Mä en tosin voisi kuvitella olevani parisuhteessa ihmisen kanssa, joka tuhlailee rahaa miten sattuu.

Ja miten tuolla joku mainitsi, et miten joku kotona oleva nainen voi kuvitella miehen töissä tienaamat rahat olevan myös hänen. Nainen hoitaa kotona heidän yhteisiä lapsiaan, se ei varmaankaan ole tuon mainitsijan mielestä sitten minkään arvoista.[/QUOTE]

Haha, mä hoidan kotona meidän lapsia mutten hetkeäkään kuvittele että voisin sanoa miten paljon miehen pitää maksaa mistäkin tai että saako hän laittaa säästöön ja miten paljon (näitäkin nähty).

 

[QUOTE="aapee";24364633]Kuinka teillä sit käytännössä sujuu? Lasketteko esim. jokaisen kauppakuitin sentilleen puoliksi? Vai sen mukaan mitä kukakin syö? Kuka elättää lapset? Mites lomamatkat? Joutuuko toinen säästämään pitempään yhteistä reissua varten, jos on eri tulotasot? Minä en vain ymmärrä kuinka tuo voi käytännössä toimia.. eikö se ole hirveän hankalaa?[/QUOTE]

Ei lasketa sentilleen.. meistä sellainen on huvittavaa. Olimme kaveriperheen kanssa Italian lomalla ja naureskelimme heille kun he tasivat rahojaan lomamatkalla. Me käytimme ensin miehen käteisen, sitten minun käteiseni ja lopun edestä vingutimme korttia. Kaupassa käydessä se maksaa joka siellä käy tai kun olemme yhdessä niin sovimme kumpi maksaa. Laskut maksan minä ja tasin niitä hiukan sen mukaan mikä tarve milloinkin on, miten palkka tulee, kummalle tulee paremmin lisiä, kummalla on enemmän käyttörahaa sillä hetkellä. Isommat hankinnat sovimme sen mukaan miten tarvitsee, jos mies haluaa ostaa stereot ja minua asia ei kiinnosta niin hän maksaa ne, mutta jos menemme yhteiselle matkalle niin maksamme puoliksi. Omat henkilökohtaiset jutut maksetaan tietenkin itse, esim. jääkiekkomatsin liput tai kampaajallakäynti. Ei se ole yhtään vaikeaa, koskaa ei olla laskeskeltu rahoja sen suhteen. Niin ja kumpikin lyhentää asuntolainaa ja mies maksaa eläkevakuutusta tällä hetkellä, minä taasen kerrytän lapsen säästötiliä. Ne taas on sovittuja juttuja miten toimitaan.

 

[QUOTE="eee";24364665]Entäs jos sä ap ansaitsisit vaikka 5000€/kk ja miehesi elelisi työttömyystuella? Olisivatko rahat edelleen yhteiset, ja mies saisi käyttää niitä kuin omiaan, lupia kyselemättä?[/QUOTE]

Minä olen tienannut aina enemmän kuin mieheni. Ja tulen tienaamaan. Rahat ovat silti yhteisiä.

Mies tai minä emme kuitenkaan "ilman lupaa" ostele isoja ostoksia. Kaikesta neuvotellaan ensin. Kotiin ei siis ilmesty uutta televisiota tai jääkaappia ilman, että asiaa on yhdessä pohdittu.

 

Et takuulla ole ainoa. Näitä ketjuja on täällä tasaisin väliajoin ja ainakin niissä yleensä enemmistö on sitä mieltä että pitäisi olla yhteiset rahat. Mä taas olen aina ihmetellyt perusteina yhteisille rahoille a) aitoa sitoutumista ja b) perheen ykseyttä. Kun en yhtään ymmärrä miksei perhe voisi olla yksikkö erillisillä rahoilla ja miksei pariskunta voisi olla sitoutunut toisiinsa erillisillä rahoilla.

Mun mielestä mä olin puhtaasti etuoikeutettu kun SAIN olla kotona lasten kanssa, toisen kanssa lyhyemmän ja toisen kanssa pidemmän jakson. Mies painoi töitä niska limassa samaan aikaan kun minä vietin rauhallista perhearkea lasten kanssa. Oikein nolotti kun mies tuli väsyneenä töistä ja minä olin nauttinut hauskasta ja rauhallisesta päivästä kotona. Eipä olisi tullut mieleenikään että mies olisi vielä kaiken lisäksi kustantanut mulle mitään ylimääräistä. Toki hän joutui maksamaan rahallisesti enemmän, sillä kulumme oli suhteutettu tuloihin. Minä maksoin kotihoidontuestani ruokamme ja lapsilisistä muut pakolliset kulut. Mies maksoi laskut ja lainalyhennykset.

Meillä tosiaan on ollut lähes 10 vuotta erilliset rahat. Ennen sitä oli yhteiset ja se ei toiminut meillä lainkaan. En vaan yksinkertaisesti kestäisi tilannetta jossa mieheni maksaisi mun kulujani. Hän on opiskellut vuosikausia ja nähnyt kovan vaivan saadakseen työpaikkansa. Tämä toimii toki myös toisinpäin. Ei meillä tosin kytätä tai lasketa pennejä. Jako on selvä: molemmat hoitaa omat osuutensa kuluista ja"ylimääräisillä" rahoilla tehdään mitä halutaan.

Ja kyllä: perheemme on yksikkö, meillä on yhteiset menot jotka jaamme tuloistamme ja olemme kovasti sitoutuneita toisiimme.

 

ei ole hankalaa. eikä me noin tehdä. Se jolla kone on auki makselee laskuja, lomamatkalla visakortilla (kummallakin omat jne. ) lasten juttuja kumpi nyt sattuu kauppaan menemään jne jne. Ei ole ollenkaan vaikeaa eikä mitään kuittipelleilyä

Ehkä tässä onkin kyse sitten siitä miten eri ihmiset näkevät asian omat rahat...tuon sun sepustuksen perusteella mun käsityksen mukaan teillä ei ole ne omat rahat vaan käytännössä yhteiset, jos molemmat makselee laskuja ja maksuja eikä niitä tasita missään vaiheessa...

 

[QUOTE="eee";24364665]Entäs jos sä ap ansaitsisit vaikka 5000€/kk ja miehesi elelisi työttömyystuella? Olisivatko rahat edelleen yhteiset, ja mies saisi käyttää niitä kuin omiaan, lupia kyselemättä?[/QUOTE]

Kyllä. Olemme yhdessä ja rahat on yhteisiä. Olen avioliiton myötä jakanut kaiken mieheni kanssa, ihan sama kuka tienaa enemmän, rahat on yhteisiä ja niitä on kummallakin yhtäläinen oikeus käyttää. Toki meillä nyt on tilanne, että velkaa on vielä paljon, joten niiden maksuun menee suurin osa.. Ja nuo velat on ollut miehen kun yhteen olemme menneet ja nyt ihan tasapuolisesti niitä maksetaan pois.. Vaikka meillä onkin omat pankkitilit, pääsee kumpikin kummankin tilille ja voi hoitaa raha-asioita. Myös esim. kaupassa maksaa se, kumman tilillä sattuu enemmän rahaa olemaan. Ja meille tämä järjestely on ollut selvää seurustelun alkuajoista lähtien.

 

[QUOTE="eee";24364665]Entäs jos sä ap ansaitsisit vaikka 5000€/kk ja miehesi elelisi työttömyystuella? Olisivatko rahat edelleen yhteiset, ja mies saisi käyttää niitä kuin omiaan, lupia kyselemättä?[/QUOTE]
Uskoisin että kyllä. Katsos kun kaikki ihmiset ei ajattele vaan omaa napaansa ja ahneuttaan, vaan pointti on nimenomaan se, että kaikki on yhteistä, eikä "sun on mun". Joillekin itsekkäille hapannaamoille tällainen on vaikea käsittää. 5k kuukausitulot olisivat aika mukavat, ja jos siitä ei puolisolle riitä niin parempi olisi elää yksin. Nykyään monissa perheissä on myös kausia, jolloin nainen elättää. Miehetkin jää hoitovapaalle, joutuvat työttömäksi, opiskelevat...

 

[QUOTE="vieras";24364710]Ehkä tässä onkin kyse sitten siitä miten eri ihmiset näkevät asian omat rahat...tuon sun sepustuksen perusteella mun käsityksen mukaan teillä ei ole ne omat rahat vaan käytännössä yhteiset, jos molemmat makselee laskuja ja maksuja eikä niitä tasita missään vaiheessa...[/QUOTE]

Minusta rahat on yhteiset siinä vaiheessa kun on yhteinen tili, johon molemmat pistävät palkkansa ja muut tulonsa ja josta maksetaan kaikki menot. Jos molemmilla on omat tilit ja omat kortit, joihin toisella ei ole käyttöoikeutta, rahat eivät ole yhteisiä vaan molempien omia.

 

Haha, mä hoidan kotona meidän lapsia mutten hetkeäkään kuvittele että voisin sanoa miten paljon miehen pitää maksaa mistäkin tai että saako hän laittaa säästöön ja miten paljon (näitäkin nähty).

Miten tämä liittyy itse kysymykseen? Kaikenmaailman toisen elämästä päättäviä kusipäitä on olemassa. Ei se ole argumentti yhteistä taloutta vastaan. Sama kun sanoisi että parisuhde miehen kanssa on ihan perseestä, kun osa heistä on väkivaltaisia.