Mäyräkoirasta kokemuksia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vierastus"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vierastus"

Vieras
Siis ihan koirasta puhe :D

Olen ihastunut sileäkarvaisen mäyräkoiran ulkoiseen olemukseen, mutta sopiskohan se meille?
Koirista ei juuri kokemusta ole.
Lapset on jo koululaisia kaikki, asutaan ok-talossa. Ja tästä tulis kyllä äitin koira :)
Onko miten vaativa luonteinen? Tuttavapiirissä ei mäyriksiä ole kellään että vois kysyä.
 
no kannattee lukea koulutusoppaita ja käydä sit pentukoulussa jos eka koira.. mut varmasti menee ekaksikin koiraksi! ota narttu nii varmasti vähä helpompi. mäyräkoirat ei oo kuitenkaa helpoimpia koulutettavia. monesti on hermot menny, mut vaihtaakkaa en haluais nii ihana se on :)
 
Mekin mietittiin mäyristä, mutta valittiin kuiten griffoni, Petit Branbacon. Helpompi kouluttaa ja lasten kans tulee toimeen kerrassaan LOISTAVASTI. Meinaan mäyräkoira ei ollutkaan se meidän juttu, ja perheenlisä vuos sitten suunnitelmissa oli jo.
 
No kyllähän ne kuuluvat tilastollisesti agressiivisempiin rotuihin. Mutta mitä nyt yhden mäykyn kanssa olin tekemisissä, niin siitä oli kyllä agressiivisuus kaukana, oikein herttainen kiltti tapaus. Koirat ovat kuitenkin yksilöitä. Koulutus on varmaan avainsana.
 
Älä helkkarissa ota. Aika helposti siitä tulee aggressiivinen ja ei välttämättä pidä lapsista. Itselläni ei ole, mutta kaikki puolen tusinaa, jotka tunnen, pysyvät poissa meiltä.

Mulla on aa, naapurin hölmö kakara tempaisi kotiovensa auki kun olin palaamassa koirani kanssa lenkiltä. No, ovestahan singahti mäykky suoraan koirani kimppuun kovalla rähinällä. Ei sillä tietenkään mitään jakoa ollut, mutta hivenen yllärinä tuli, että tuli puretuttamaan itseään ihan kamikazena.

Ja sitten se haukkuminen: kaikkea pitää räkyttää jo valmiiksi.
 
Jästipäitä ja itseriittoisia. Mutta "pehmoksi" kotikoiraksi on aika helppo kouluttaa etenkin jos asutte maalla ja okt:ssa. Mulla kaks sk kääpiötä ja aika lussuja varustettuna todella itsepäisellä luonteella. luonteen mä olen ottanut aina huumorilla, koirat siis mm. kuvittelevat kuuluvansa ihmisrotuun, jonka vuoksi niillä luonnollisesti on samat oikeudet ( ja vähän enemmän) kuin ihmisillä aina sängyssä nukkumisesta rappusten kantoon.

Ovat molemmat olleet äkäisiä kaikille vastaantuleville sakemanneille eräästä välikohtauksesta (jo vuosia sitten) lähtien. Pääosin kuitenkin tulevat toimeen niin ihmisten kuin muiden elukoiden kanssa.
 
Kun muistaa, mihin tarkoitukseen mäyräkoirat on alunperin jalostettu, niin ymmärtää miten kovasta koirasta voi olla kyse. Yksilöeroja on kuitenkin varmaan paljon, johtuen nykyisestä ulkomuotokeskeisestä jalostuksesta.
 
Hmm... Mäyriksen lisäksi toinen vaihtoehto on corgi, joka mua ei niin paljon innosta. Oon kuullu et on hankala usein... On nää vaikeita juttuja.
Mut tosiaan "lapset" on meillä isoja, esikoinen liki täysikänen ja kuopuskin menee kohta yläkouluun. Että ei ihan pieniä enää.
 
[QUOTE="a p";24275986]Hmm... Mäyriksen lisäksi toinen vaihtoehto on corgi, joka mua ei niin paljon innosta. Oon kuullu et on hankala usein... On nää vaikeita juttuja.
Mut tosiaan "lapset" on meillä isoja, esikoinen liki täysikänen ja kuopuskin menee kohta yläkouluun. Että ei ihan pieniä enää.[/QUOTE]

Lähestyt aihetta ihan väärästä päästä. Koiraa ei valita ulkonäön perusteella vaan sen mukaan, mitkä ovat teidän resurssinne ulkoiluttaa ja kouluttaa sitä, käyttötarkoitus ja asuinolosuhteet. Se rotu suodattuu kyllä näiden kautta.
 
[QUOTE="tööt";24276133]Lähestyt aihetta ihan väärästä päästä. Koiraa ei valita ulkonäön perusteella vaan sen mukaan, mitkä ovat teidän resurssinne ulkoiluttaa ja kouluttaa sitä, käyttötarkoitus ja asuinolosuhteet. Se rotu suodattuu kyllä näiden kautta.[/QUOTE]

Voi olla :/
En vaan tiedä mikä meille sopis... Ja mistä lähtee liikkeelle. Ulkonäkö-juttu on jotenkin eka mikä tulee mieleen... Varmasti ihan väärä...
Ei mitään hyper liikunnallisia olla, mutta kyllä koira (kävely)lenkille pääsee. Tilaa on. Ok-talo, taajamassa tosin. Perheenjäsentä kaivataan lähinnä ja seuraa.
 
Meillä on pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira, joiden sanotaan olevan ehkä "pehmeimpiä" eri mäyräkoiraroduista. Jos normaalikokoista sileäkarvaista haluaa, niin ei ehkä kannata hankkia miltään metsästävältä kasvattajalta, sieltä ei ehkä saa parasta perhekoiraa.

Meidän pikkupiskimme on aikuisille ihana löllykkä, kova räksyttämään eikä mitenkään miellyttämisenhaluinen (kouluttaminen siis haasteellista). Lapsista ei pidä, vaan helposti murahtaa jos tullaan silittelemään. Omat lapseni ovatkin oppineet jättämään koiran rauhaan, ja vieraiden lasten aikana koira on eri tilassa, ettei vain satu vahinkoja.

Ihana koira tämä on :)
 
Meillä on pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira, joiden sanotaan olevan ehkä "pehmeimpiä" eri mäyräkoiraroduista. Jos normaalikokoista sileäkarvaista haluaa, niin ei ehkä kannata hankkia miltään metsästävältä kasvattajalta, sieltä ei ehkä saa parasta perhekoiraa.

Meidän pikkupiskimme on aikuisille ihana löllykkä, kova räksyttämään eikä mitenkään miellyttämisenhaluinen (kouluttaminen siis haasteellista). Lapsista ei pidä, vaan helposti murahtaa jos tullaan silittelemään. Omat lapseni ovatkin oppineet jättämään koiran rauhaan, ja vieraiden lasten aikana koira on eri tilassa, ettei vain satu vahinkoja.

Ihana koira tämä on :)

Naapurillamme on juuri tuollainen ja ei kyllä ole pehmeydestä tietoakaan. Oli tosiaan tulla aa:ni syömäksi omaa typeryyttään.
 
[QUOTE="a p";24276163]Voi olla :/
En vaan tiedä mikä meille sopis... Ja mistä lähtee liikkeelle. Ulkonäkö-juttu on jotenkin eka mikä tulee mieleen... Varmasti ihan väärä...
Ei mitään hyper liikunnallisia olla, mutta kyllä koira (kävely)lenkille pääsee. Tilaa on. Ok-talo, taajamassa tosin. Perheenjäsentä kaivataan lähinnä ja seuraa.[/QUOTE]

Käy tuossa linkittämässäni hauvakoneessa hakemassa vauhtia
 

Yhteistyössä