Irlanninsetteri siis toiveessa/harkinnassa (taas pitkästä aikaa kun sille saattaisi pian alkaa olla aikaa).
Mieluiten aikuinen, mutta jos pentu niin kesäaikaan otettaisiin.
Haluan lapsirakkaan ja järkevän (ts. sukuluonne oltava hyvä) mieluiten nartun koska 1. ikioma koira.
Koira tulisi siis "perheenjäseneksi" (joka ei tietenkään IKINÄ mene perheen edelle).
TIETÄÄKÖ JOKU KERTOA ASIALLISTA KASVATTAJAA JOLTA TÄLLAISTA VOISI TIEDUSTELLA?
Haluan koiran kasvattajalta, joka kohtelee koiriaan hyvin mutta tajuaa myöskin sen ettei koira voi mennä perheen edelle, että on siis jotain järkeä päässä ainakin jos tällaisella on omia lapsia! Että koira/koirat voivat hyvin, mutta sitä en todellakaan halua nähdä että koirat voivat "paremmin" kuin omat lapset... sitten ei ole arvot kohdallaan, tuntuu että kaikilla ei ole ihan kaikki kotona vaikka taitavat toistaiseksi harvinaisia olla.
Kotikoira, jolta ei odoteta suorituksia näyttelyissä (en pidä sitä merkityksellisenä enkä tuhlaa omaa aikaani sellaiseen, koska koira nauttii ihan "tavallisestakin" elämästä), eikä ole vaatimuksia käydä näyttämässä kasvattajalle koiraa tai kutsua koiraa katsomaan (tosin ei tarkoita etteikö ehkä onnistuisi, mutta en tod.maksa tonneja koirasta jonka kasvattajasta tulee RIESA vaan kaiken pitää olla vapaaehtoista) eli ei yli-innokasta kiitos. Tiedän että vanhan lemmikin perään olisi ihana kysellä mutta on parempi että kertoo, että neuvoa saa kysyä mutta ei häiriköi itse ja ellei kuulumisia saa niin ei sitten, voi voi. Ei ole ongelma jos kerran vuodessa VAPAAEHTOISESTI lähettää vaikka kuvia ja kuulumiset mutta ei siitä sentään voi paperissa vaatia enkä ala omaa vapaa-aikaani suunnittelemaan koiran kasvattajan pillin mukaan!
Eri asia on jos olisi tämä sopimus, ilmais- tai puoli-ilmaiskoirasta mutta silloinkin kasvattaja saisi olkoon hyvä ihan itse hakea koiran ja käyttää sen näyttelyissä ja missä sitten haluaakin, mutta siihen en kyllä välttämättä nyt suostuisi koska kaikki on aikataulutettu suht tarkasti eikä ylimääräisiä poikkeuksia rutiineihin toivota. En siis tahdo että joku muu päättää ajankäytöstäni / tekemisistäni. Mutta ymmärrän vaatimukset jos kyseessä on sellainen koira jota kasvattaja vielä vähän "tarvitsee itselleen", mutta meille se ei nyt sopisi.
Mistä sitten löytää kasvattaja, joka ymmärtää ettei muilla ole elämässään ehkä vain koira ja koiran näyttelyt...
Olen kuullut myös lukuisia tarinoita kuinka kasvattaja on pistänyt (tyhmät)ihmiset ostamaan tiettyä ruokamerkkiä koiran koko loppuiän ja muita älyttömiä vaatimuksia!!! Hitto kuinka olen suuttunut... :/ Että kehtaavat myydä kalliita koiria sellaisilla ehdoilla, moni kuitenkin ymmärtää että koiran ruokavaliota ei ole hyväksi muuttaa yhtäkkiä ja voihan sitä kertoa oman suosituksensa (kasvattajat ovat hyvin merkkiuskollisia, enkä ymmärrä miksi koska kaikki ns. laatumerkit ovat yleensä hyviä mitä nyt erilaisia ja erihintaisia) mutta että oikein sovitaan koiran ruokavaliosta!!! \|O Aiheutetaan tunnollisille ostajille sitten päänvaivaa sillä kun joutuvat hakemaan hevonkuusesta koiralle ruokaa mitä on käsketty, ellei sitä oman kunnan puodissa ole tarjolla, tms. Minun mielestäni noin ei voi vaatia. Suosittaa voi muttei vaatia, enkä todellakaan tahdo sitä koiraa ostaa sellaiselta kasvattajalta joka esim. tällaista vaatii. Kuulen kyllä mielelläni mielipiteen ja otan suosituksia vastaan mutta en ala pelleillä asian kanssa...
Jos tulee pitovaikeuksia, on ok pyytää tarjoamaan koiraa ensin takaisin kasvattajalle jne. mutta on näissä näköjään niin paljon ehtoja että hirvittää. Kertokaa kiitos hyviä kokemuksia mukavista ja asiallisista kasvattajista, mieluiten juuri irlanninsetterien! Pakko sellaisiakin on olla!
Pennut- miksei paritkin - voi jossain välissä ehkä yhdet nartulle teettää, ihan terveyden kannalta mutta ei sekään saisi olla virallinen vaatimus.
Ja niin, ei minulla ole mitään paperitonta koiraa vastaan jos sellaista tarjotaan, mutta uskon että se lisää pentutehtailua joten siksi lähinnä sen rotukoiran haluaisin tuhlata ihan vain perhekoiraksi ja ystäväksi. Ja koiran turvallisuus esim. lapsia kohtaan voi olla vähän epävarma, mutta en sulje pois roduttomiakaan. Koira on koira oli sillä paperit tai ei tai onko suku sitten mikä vaan.
Kuinkas muuten "roduttomien" tai paperittomien koirien kanssa käy vakuutukset, myönnetäänkö ollenkaan ja millaisia? Varmaan ainakin vastuuvakuutus kuitenkin? Pitääkö tarkistuttaa ja kuinka koira tunnistetaan tässä tapauksessa oikeaksi ellei ole rekisteröity?
Koiriakin voi varmaan mikrosiruttaa? ...
Kiitos! Toivottavasti tulisi vastauksia! :flower:
=)
Mieluiten aikuinen, mutta jos pentu niin kesäaikaan otettaisiin.
Haluan lapsirakkaan ja järkevän (ts. sukuluonne oltava hyvä) mieluiten nartun koska 1. ikioma koira.
Koira tulisi siis "perheenjäseneksi" (joka ei tietenkään IKINÄ mene perheen edelle).
TIETÄÄKÖ JOKU KERTOA ASIALLISTA KASVATTAJAA JOLTA TÄLLAISTA VOISI TIEDUSTELLA?
Haluan koiran kasvattajalta, joka kohtelee koiriaan hyvin mutta tajuaa myöskin sen ettei koira voi mennä perheen edelle, että on siis jotain järkeä päässä ainakin jos tällaisella on omia lapsia! Että koira/koirat voivat hyvin, mutta sitä en todellakaan halua nähdä että koirat voivat "paremmin" kuin omat lapset... sitten ei ole arvot kohdallaan, tuntuu että kaikilla ei ole ihan kaikki kotona vaikka taitavat toistaiseksi harvinaisia olla.
Kotikoira, jolta ei odoteta suorituksia näyttelyissä (en pidä sitä merkityksellisenä enkä tuhlaa omaa aikaani sellaiseen, koska koira nauttii ihan "tavallisestakin" elämästä), eikä ole vaatimuksia käydä näyttämässä kasvattajalle koiraa tai kutsua koiraa katsomaan (tosin ei tarkoita etteikö ehkä onnistuisi, mutta en tod.maksa tonneja koirasta jonka kasvattajasta tulee RIESA vaan kaiken pitää olla vapaaehtoista) eli ei yli-innokasta kiitos. Tiedän että vanhan lemmikin perään olisi ihana kysellä mutta on parempi että kertoo, että neuvoa saa kysyä mutta ei häiriköi itse ja ellei kuulumisia saa niin ei sitten, voi voi. Ei ole ongelma jos kerran vuodessa VAPAAEHTOISESTI lähettää vaikka kuvia ja kuulumiset mutta ei siitä sentään voi paperissa vaatia enkä ala omaa vapaa-aikaani suunnittelemaan koiran kasvattajan pillin mukaan!
Eri asia on jos olisi tämä sopimus, ilmais- tai puoli-ilmaiskoirasta mutta silloinkin kasvattaja saisi olkoon hyvä ihan itse hakea koiran ja käyttää sen näyttelyissä ja missä sitten haluaakin, mutta siihen en kyllä välttämättä nyt suostuisi koska kaikki on aikataulutettu suht tarkasti eikä ylimääräisiä poikkeuksia rutiineihin toivota. En siis tahdo että joku muu päättää ajankäytöstäni / tekemisistäni. Mutta ymmärrän vaatimukset jos kyseessä on sellainen koira jota kasvattaja vielä vähän "tarvitsee itselleen", mutta meille se ei nyt sopisi.
Mistä sitten löytää kasvattaja, joka ymmärtää ettei muilla ole elämässään ehkä vain koira ja koiran näyttelyt...
Olen kuullut myös lukuisia tarinoita kuinka kasvattaja on pistänyt (tyhmät)ihmiset ostamaan tiettyä ruokamerkkiä koiran koko loppuiän ja muita älyttömiä vaatimuksia!!! Hitto kuinka olen suuttunut... :/ Että kehtaavat myydä kalliita koiria sellaisilla ehdoilla, moni kuitenkin ymmärtää että koiran ruokavaliota ei ole hyväksi muuttaa yhtäkkiä ja voihan sitä kertoa oman suosituksensa (kasvattajat ovat hyvin merkkiuskollisia, enkä ymmärrä miksi koska kaikki ns. laatumerkit ovat yleensä hyviä mitä nyt erilaisia ja erihintaisia) mutta että oikein sovitaan koiran ruokavaliosta!!! \|O Aiheutetaan tunnollisille ostajille sitten päänvaivaa sillä kun joutuvat hakemaan hevonkuusesta koiralle ruokaa mitä on käsketty, ellei sitä oman kunnan puodissa ole tarjolla, tms. Minun mielestäni noin ei voi vaatia. Suosittaa voi muttei vaatia, enkä todellakaan tahdo sitä koiraa ostaa sellaiselta kasvattajalta joka esim. tällaista vaatii. Kuulen kyllä mielelläni mielipiteen ja otan suosituksia vastaan mutta en ala pelleillä asian kanssa...
Jos tulee pitovaikeuksia, on ok pyytää tarjoamaan koiraa ensin takaisin kasvattajalle jne. mutta on näissä näköjään niin paljon ehtoja että hirvittää. Kertokaa kiitos hyviä kokemuksia mukavista ja asiallisista kasvattajista, mieluiten juuri irlanninsetterien! Pakko sellaisiakin on olla!
Pennut- miksei paritkin - voi jossain välissä ehkä yhdet nartulle teettää, ihan terveyden kannalta mutta ei sekään saisi olla virallinen vaatimus.
Ja niin, ei minulla ole mitään paperitonta koiraa vastaan jos sellaista tarjotaan, mutta uskon että se lisää pentutehtailua joten siksi lähinnä sen rotukoiran haluaisin tuhlata ihan vain perhekoiraksi ja ystäväksi. Ja koiran turvallisuus esim. lapsia kohtaan voi olla vähän epävarma, mutta en sulje pois roduttomiakaan. Koira on koira oli sillä paperit tai ei tai onko suku sitten mikä vaan.
Kuinkas muuten "roduttomien" tai paperittomien koirien kanssa käy vakuutukset, myönnetäänkö ollenkaan ja millaisia? Varmaan ainakin vastuuvakuutus kuitenkin? Pitääkö tarkistuttaa ja kuinka koira tunnistetaan tässä tapauksessa oikeaksi ellei ole rekisteröity?
Koiriakin voi varmaan mikrosiruttaa? ...
Kiitos! Toivottavasti tulisi vastauksia! :flower:
=)