Onko hillitöntä hemmettelua

"vieras"
Omaa lasta voisi auttaa paljonkin ja vuokran maksaa, jos se on mahdollista, mutta kun mukana on tyttöystävä niin voi tuntua tyttöystävästä loisena elämiseltä. Rahasta tulee melkein aina riidoissa sanomista ja voi olla huono asia, jos sitten toisen vanhemmat ovat rahaa paljon antaneet.
 
Hemmoteltuko (?)
Ei ole hemmottelua ! Helpottaisit vain lapsesi elämää huomattavasti, koska ei se opiskelijaelämä mitään ruusuilla tanssimista loppupeleissä ole.

Mun vanhemmat maksoivat vuoden verran mun osuuteni vuokrasta, kun lähdin opiskelemaan lähikaupunkiin ja muutin avomieheni kanssa yhteen. Kyse siis 300 eurosta kuussa. Tämä ehkä senkin takia, koska olin silloin alle 20 ja vanhempieni tulot vaikuttivat opintotuen määrään. En siis sillä tuen määrällä olisi voinut maksaa edes koko osuuttani vuokrasta, puhumattakaan ruokaostoksista ! Kun sitten aloin saada 20 vuotta täytettyäni täyttä tukea, lakkasivat vanhemmat maksamasta.

Olen tästä ikuisesti kiitollinen vanhemmilleni. Se helpotti huomattavasti arkea, eikä mun tarvinnut etsiä töitä ja polttaa itseäni loppuun. Eikä myöskään tarvinnut ottaa opintolainaa, kuten muutama kaverini on joutunut ottamaan.
 
Pullavati
Me emme ole tehneet mitään päätöstä asiassa. Pallotellaan vasta ajatuksella.
Nuo niin nuoria että kunhan nyt kesän leikkivät kotia voivat syksyyn mennessä erotakin...
mutta jos niin ei käy niin toki silloin olisi hyvä kantansa asiaan tietää.
No sitä suuremmalla syyllä en puuttuisi tuolla tavalla nuorenparin pesänrakennukseen vaikka kuinka hanakasti varmaan olisivatkin ottamassa rahaa vastaan..

Liian helpoksi kun kaiken tekee niin on se elämä yhdessäkin auvoisampaa eikä anna välttämättä todellista kuvaa kaikesta.. vähän vaikea selittää mutta ymmärsit varmaan?
 
Ei se hemmottelua ole. Jos siihen on resursseja niin mikä ettei. Ei tarvitse nuorten ottaa opintolainaa tai tehdä töitä opiskelun ohella :)

Vastuuottamisesta...oppii sitä vastuuta siinäkin, kun maksaa itse muut laskunsa, ostaa ruokansa, kokkaa, siivoaa, ja hoitaa ne opintonsa. Viis siitä vaikkei itse maksa vuokraa.
 
7 - 5 ajatusta vastaan tällä hetkellä. Siis jos olisi äänestys.
Tosin taidan olla enemmän kiinnostunut perusteluista kuin itse äänistä.
:)
Minä perustelen sillä, että sanoit heidän itse maksavan, joten oletan, että heillä on edellytykset siihen. Mietin sitä, kun perheessänne on niin eri-ikäisiä lapsia. Tuleeko sinulle tunnetta, että haluat aikuistuneita lapsiasikin vielä "hyysätä" (hyvällä sanoen), koska pienet kuitenkin ns saavat kaiken sen minkä pienten lasten pitääkin saada? Mutta jos aikuistuneilla lapsilla on mahdollisuus elää itsenäisesti (taloudellisesti) elämäänsä, se on arvokas asia sekin, eikö olekin? Ja joku muu tapa silloin tällöin "sponssata" olisi minusta hyödyllisempi.
 
"vieras"
Mä voisin maksaakin (tavallaan maksan nytkin), mutta hullu kun olen niin jonkinlaista vastinetta odotan rahalleni.
Mulla on 17v joka opiskelee kauempana kotoa, asuu oppilasasunnossa ja siitä ei vuokraa mene mutta muita kuluja on vaikka onkin ns sisäoppilaitos.
Kun tulee kotiin niin kyllä vähän saa vaivautua auttelemaan kaikenlaisessa vaikka toki vapaatakin on että saa täällä olevia kavereita nähdä.
 
..
mun äitini on todennut minulle että autta aminua mielluummin nyt kuin jättää perintöä jonka tod.näk saan joskus 60+ ja silloin en tee sillä enään mitään..näin meillä ..en koe huonoa omatuntoa siitä että saan välillä apua ja äitini saa tyydytettyä hoivaamisviettiiään jollain tasolla..ei mene kuitenkaan hohoukseski koska ei kontrolloi asioitani
 
ihan vaan
Ihan muuten vaan kysyn, että mitä tyttöystävän vanhemmat olisi asiasta mieltä? Haluavatko he, että heidän tyttärensä vuokran maksaa joku muu, eikä esim. tyttö itse.
 
"EEE"
Mun mielestä vuokran maksaminen lapsen puolesta ei opeta lapselle sitä itsenäistymistä ja vastuuntuntoa, jota hän yksin asuessaan välttämättä tarvitsee. Eiköhän lapsen olisi aika kohdata tosielämän realiteetit, jos kerran on niin aikuinen, että yksin on valmis asumaan - varmaan on silloin valmis maksamaan vuokrankin. Muuten kannattaa jäädä vielä äidin hoteisiin kasvamaan.
 
"Jonna"
kaksipiippuinen juttu. Ajatteletko, että sun lapsesi pitäisi sitten nuolla maata jalkojesi alla kiitollisuudenvelasta? Pyritkö sen jälkeen kontrolloimaan hänen elämäänsä?
Vai annatko tehdä omat ratkaisut, omat virheet jne.
Joskus voi olla että tuonkaltainen auttaminen ei olekaan sitä oikeaa auttamista.. jos ymmärrät.
 
Minä perustelen sillä, että sanoit heidän itse maksavan, joten oletan, että heillä on edellytykset siihen. Mietin sitä, kun perheessänne on niin eri-ikäisiä lapsia. Tuleeko sinulle tunnetta, että haluat aikuistuneita lapsiasikin vielä "hyysätä" (hyvällä sanoen), koska pienet kuitenkin ns saavat kaiken sen minkä pienten lasten pitääkin saada? Mutta jos aikuistuneilla lapsilla on mahdollisuus elää itsenäisesti (taloudellisesti) elämäänsä, se on arvokas asia sekin, eikö olekin? Ja joku muu tapa silloin tällöin "sponssata" olisi minusta hyödyllisempi.
Aikuistuneita lapsia harvemmin sponssaan taloudellisesti. 8Poikkeuksena jotkin selkeät erityistilanteet)
Sen sijaan meillä kyllä toimii hyvin kaksisuuntainan YYA eli lastenhoito- , remppa-, siivous-, ruoanlaitto- yms apua antavat kaikki toisilleen. Myös minä lapsille ja he minulle.
Tämän keskinäisen avun märää on monesti ulkopuolisille vaikea ymmärtää ja luulenkin että osin suhteellisen harvinaista niin laadultaan kuin määrältäänkin. "Meidän juttumme" joka on meidän perheemme historian ja arvojen tuote.

Aikuisten lasten lapsia sen sijaan hemmottelen kyllä jos tilaisuus minulle suodaan.

Mitä tulee pienimpiin niin he tavallaan saman kuin saivat nuo jo aikuistuneet muksuina. Eli en koe, että heidän saamansa jutut olisivat jotenkin isommilta pois.

Teinipoikaa ja tyttistään mietin osin tasaussyistä. Poika ei tarvitse apua ajokorttiinsa (osa vanhemmista sisaruksista on saanut) eikä remppaa taloaan/perusta firmaa/jne eli ei tällä hetkellä millään lailla erityisesti ole perheen sisäisessä dynamiikassa saamapuolella.
Sen sijaan osallistuvat kyllä talkooapuna kaikkien muiden projekteihin, lastenhoitoon jne.
Periaatteessa en ole tuosta huolissani. Kaikilla elämäntilanteet vaihtelevat ja kaikki ovat aina väliin enemmän antajina kuin saajina ja vice versa...
mutta mietinpä kuitenkin tuota asiaa.
 
noksu
En maksaisi. Ostaisin mieluummin ruokakasseja joskus, maton, huonekaluja jotain sellaista extraa mihin ei heidän omat varat riittäisi.
Takaporttina olisin toki vuokran kanssa jos tapahtuisi jotain. Muuta kuin lusmuilua siis.
Siksi en maksaisi automaattisesti koska tuolla lailla kun ei vielä ole kärsijöitä (lapset ja paikka tulla vaikkapa kotiin kun hommat menisinkin persiilleen) on hyvä aika opetella sitä mitä mikin maksaa ja miten sen rahan kanssa pelataan. Että vuokra on maksettava ja leffalippu jätettävä väliin.
 
Minusta tässä tuo hemmottelu ja sponssaaminen olisi sama asia. Jos maksaisit koko ajan vuokraa, se olisi minusta sponssaamista. Mutta sanat toki ovat eri ihmisille erilaisia merkitykseltään. Myös se miten sitä itsenäisyyttä ajattelee, sitä miten "sidotaan" tai "halutaan olla sidoksissa", se on niin yksilöllistä, ihan perheitten kesken, että yksilöiden kesken, ettei sitä voi ulkopuolelta arvostella. Enkä sitä teekään. =) Mutta kysyit ja vastasin.
 
plm
Mun mielestä on vähän liikaa. Mä ajattelisin niin (kuten joku muukin jo edellä) että saisivat itse hoitaa vuokransa ja muut pakolliset ja sinä auttaisit siten muilla tavoilla.
Viet ruokaa, kutsut syömään, ostat kodintarvikkeita jne.
 
Mä olen puolesta, maksan jos ei nyt mitään ihmeellistä tapahdu että jäätäis vaikka työttömäksi yllättäen tms. En halua että joutuu hommiin jotka hidastavat opiskelua huomattavasti. Olispa mullakin ollut joku apu, mutta ketään ei se kiinnostanut, olisin hyvin kiitollinen jos oltaisi maksettu vaikka edes takuuvuokra sillon. Meninkin "duunarihommiin" ja siinä tulikin sitten pari välivuotta hups keikkaa. Ja monelle monelle ystävälle käyny samoin.
No, onneksi opiskelut nyt hyvällä mallilla kumminkin ja tästä osa kiitos kuuluu miehen vanhemmille, ne meillä autto sillon "alkuun" kun molemmat opiskeli. :)

Mutta päätin että omaa lastani autan tässä asiassa minkä pystyn. :) Eiköhän sitä rahankäyttöä tule opittua aika monta vuotta, vaikka pari vuotta jeesaisikin. :D
 
deppis
en maksais, jos muuttavat omilleen niin silloin aletaan itsenäistymään ja otetaan vastuu omista vuokrista sunmuista. ruokaa voisit toki viedä ja antaa siihen rahaa vähän jos oikeen tiukka paikka tulee. jos alat vuokraa maksamaan, niin voi pian käydä niin että nuoret huomaavatkin kuin helpolla pääsevät, eikä ole sitten motivaatiota tehdä itse töitä vuokransa eteen.
 
"vieras"
Äänestän puolesta! :wave:

Miten nuoret ottavat enemmän vastuuta, jos sossu maksaisi heidän vuokransa? Ihan peen jauhantaa, sitä vastuuta oppii kyllä ottamaan muutenkin.
 
Minusta tässä tuo hemmottelu ja sponssaaminen olisi sama asia. Jos maksaisit koko ajan vuokraa, se olisi minusta sponssaamista. Mutta sanat toki ovat eri ihmisille erilaisia merkitykseltään. Myös se miten sitä itsenäisyyttä ajattelee, sitä miten "sidotaan" tai "halutaan olla sidoksissa", se on niin yksilöllistä, ihan perheitten kesken, että yksilöiden kesken, ettei sitä voi ulkopuolelta arvostella. Enkä sitä teekään. =) Mutta kysyit ja vastasin.
Juuh. Arvostan perusteltua vastaustasi.
:)
 
en maksais, jos muuttavat omilleen niin silloin aletaan itsenäistymään ja otetaan vastuu omista vuokrista sunmuista. ruokaa voisit toki viedä ja antaa siihen rahaa vähän jos oikeen tiukka paikka tulee. jos alat vuokraa maksamaan, niin voi pian käydä niin että nuoret huomaavatkin kuin helpolla pääsevät, eikä ole sitten motivaatiota tehdä itse töitä vuokransa eteen.
Tajuan tämän ajatusketjun, mutta mietin että monellako oikeasti on noin?
Siis abstraktiona kuulostaa uskottavalle, mutta kun soveltaa tuntemiinsa ihmisiin, niin alkaa kuulostaa hassulle...
Vai?
 

Yhteistyössä