Miksi pitäisi tehdä toinen lapsi kun ei ole erityisen lapsirakas?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yhden äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

yhden äiti

Vieras
Ekakin tehty oikeastaan kun ikä tuli vastaan ja kun ihmiset yllyttivät. Raskasta ollut kun lapsi paljon sairastellut. Nyt kun lapsella tulee 3v täyteen niin kaikki hokee että tehkää toinen.
 
No kyllä sun järki ja tunteet sanoo jos se toinen pitää tehdä. Kyllä mä lastani rakastan yli kaiken ja lisää tahdon, vaikka en erityisesti" lapsirakas" olekaan... en nyt ihan tiedä mitä sä sillä sun lapsirakkaudella tarkoitat. On mulla koirakin vaikken koirista pidä =) se koira nyt vaan tuli ja jäi ja sekin on rakas vaikka inhoan koiria.
 
No kyllä sun järki ja tunteet sanoo jos se toinen pitää tehdä. Kyllä mä lastani rakastan yli kaiken ja lisää tahdon, vaikka en erityisesti" lapsirakas" olekaan... en nyt ihan tiedä mitä sä sillä sun lapsirakkaudella tarkoitat. On mulla koirakin vaikken koirista pidä =) se koira nyt vaan tuli ja jäi ja sekin on rakas vaikka inhoan koiria.

Mun järki ja tunteet sanoo ettei pidä toista tehdä. Tässä yhdessäkin ollut todella paljon työtä ja olen kokenut tämän raskaaksi ajaksi.
 
[QUOTE="huh huh";23851125]Mun järki sanoo että teille tuo yksikin on liikaa. Olisitte vaan ollu ilman lapsia. Kuulostaa siltä, että et hirveästi lastas rakasta.[/QUOTE]

tietenkin rakastan lasta. Tulin raskaaksi ehkäisystä huolimatta vaikka sairastan pco.ta ja miehellä omat ongelmat. Pidimme lapsen koska mies niin halusi. Mutta siis kaikesta huolimatta rakastan lasta mutta toista en halua.
 
Mun serkku mietti 6 vuotta ennen kuin teki toisen. Ihan hyvin voit jättää hankkimatta, tai sitten hankkia. Se on ihan sinun ja miehen välinen asia haluatteko toista lasta, ei kenenkään muun! Uteliaille kannattaa keksiä joku riittävän järkyttävä tekosyy, niin että lakkaavat kiusaamasta.
 
Jonkun mielestä suurperhe on tavoiteltavaa, joillekin riittää yksi lapsi, jotkut eivät halua lasia ollenkaan. Anna muiden pitää mielipiteensä, sinullakin on oma. Ei toista lasta "pidä" tehdä. Useat perheet voivat ihan itse päättää lapsiluvustaan, olipa se sitten yksi tai yksitoista.
 
Eipä sitä voi ennakoida millainen äiti/isä olet ja millainen lapsi tulee.

Huvittuneena juuri tästä keskustelunaiheesta luin Anna-lehdestä Anna Puusta jutun, jossa kertoi, kuinka helppo vauva hänellä on; suukottaa sänkyyn niin uni tulee. Ja lisää lapsia saa tulla vaikka heti!

No tokihan kokemus äitiydestä on täysin erilainen kuin vaikka minulla, joka sairastuin uupumukseen valvomisesta keskos-lapsen kanssa. Ei tule toista meillekään. Lapsi on haastava (mutta rakas) edelleenkin, kovat uhmat kohta 6v....ei tauotta tosin.

Ei tällä ole mitään tekemistä "lapsirakkauden" kanssa. VOimavarat ja elämäntilanteet on erilaisia. Onhan myös niitä jotka "uskaltaa" toivoa lisää lapsia vammaisen tms. vaikean esikon jälkeenkin. Minä en kykenisi. So what.
 
[QUOTE="huh huh";23851125]Mun järki sanoo että teille tuo yksikin on liikaa. Olisitte vaan ollu ilman lapsia. Kuulostaa siltä, että et hirveästi lastas rakasta.[/QUOTE]

Peesi! Helppoa tuskin kenelläkään pienten lasten vanhemmilla on aina, mutta kyllä se yleensä antaa enemmän kuin ottaa ja kasvattaa valtavasti itseäkin, kärsivällisyyttä muiden muassa!
 
En minäkään ole mitenkään lapsirakas, mutta lapsia on tullut tehtyä kaksi. Ensimmäinen on yllätyslapsi jonka kanssa olin totaaliyh kaksi ensimmäistä vuotta ja toinen tuli tehtyä siksi kun nykyinen mies halusi ja itsekin tahdoin jotain taukoa työelämään. (lapsilla siis 5v ikäeroa)
Nyt sitten kaikki hokee että tee nyt tuolle pienemmälle leikkikaveri pienemmällä ikäerolla.
Mielestäni nykyaikana niitä leikkikavereita ei tarvitse itse tehdä, ja mieluummin keskityn näihin kahteen, ihania yksilöitä molenmat.
 

Yhteistyössä