onko kohtuutonta vaatia tiettyjä päiviä tapaamis sopimukseen (selitys aloituksessa)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Neith"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Näköjään käsitettiin vähän eri tavalla. :D No, hyvä niin, tuleepahan laajemmin käsiteltyä asia. Toisten vuoroihin ei tietenkään voi vaikuttaa, mutta se on kuitenkin joka ainoalle työssä käyvälle vanhemmalle varmaan ihan tuttu tilanne, että mietitään miten työ ja lapset sopii yhteen. On siis joko kysyttävä vuorojen vaihtoa tai järjestettävä hoitoa lapsille. Missään nimessä ei ole mielestäni ok, että ainoastaan lähivanhempi ja hänen työnantajansa joustavat, ja etä saa ilmoitella milloin lapset sopii kuvioihin. Ei, järkevämpää on, että on ennalta sovitut tapaamiset, ja molemmat sitten koettavat järjestää työnsä niiden puitteissa.

Mietin tuossa sitä, että miten asia vähimmällä välppäämisellä menisi. Riippuu niin monesta asiasta, ihan alkaen siitä, kuin pitkästi kummallakin vanhemmalla on työvuoroja tiedossa ja tosiaan se, miten paljon niihin voi itse vaikuttaa. Esimerkiksi itselläni on enimmillään viisi viikkoa tiedossa, vähimmillään se voi mennä kolmeenkin viikkoon. Toisilla voi olla sama vakiolista vuosiakin, helposti voi tietää etukäteen kalenteria katsomalla, onko joku viikonloppu vapaa vai töitä. Toinen juttu on se, että voidaanko lähteä siitä, että etävanhemmalla on aina VAPAATA, kun lapsen on määrä olla hänen luonaan, eli joudutaanko myös siellä päässä käsittelemään lapsen hoitoonvieminen ja vain työajan ulkopuolella lapsen kanssa oleminen. Moni sanoo, ja ihan perustellusti, että jos aikaa on vähän, se kannattaa käyttää hyvin. Mutta se voi sitten siellä lähivanhemman päässä näkyä juuri näinä aikatauluongelmina. Ei mikään läpihuutojuttu. Olisin taipuvainen sanomaan, että kaksi vuorotyötä tekevää erolapsen vanhempaa sopisivat säännöllisen rytmin, jolloin tiettyinä aikoina lapsi on toisen vastuulla, kaikkineen hoitoineen, vapaa-aikoineen. Silloin kummallekin vanhemmalle jää vain omien töidensä sumpliminen suhteessa siihen, miten lapsi on itsellä.
 
[QUOTE="Neith";23813409]mie haluaisin pystyä sopimaan nuo asiat ilman ulkopuolisia, mutta kait se pitää sitten mennä virallista kautta jos ei muuten onnistu.. kohtuuton en halua olla, mutta en mä oikein halua luopua ajasta lapsen kanssa myöskään.
(koitin siis jo puhua tästä etälle, mutta eipä tuo nyut innostunut ja koko asia jäi sitten auki, samoin kuin pari muutakin asiaa joita yritin sille kertoa, mutta niistä sen on myöhemmin turha valittaa ettei muka tiennyt kun ei kerran kuunnellut)[/QUOTE]

Juu en tarkoittanut että välttämättä tarvitsisi lähteä ulkopuolista apua tuohon hakemaan, kunhan totesin että lapsen paras olisi säännöllisyys ja myös ammattilaiset ovat tätä mieltä.
 
Mietin tuossa sitä, että miten asia vähimmällä välppäämisellä menisi. Riippuu niin monesta asiasta, ihan alkaen siitä, kuin pitkästi kummallakin vanhemmalla on työvuoroja tiedossa ja tosiaan se, miten paljon niihin voi itse vaikuttaa. Esimerkiksi itselläni on enimmillään viisi viikkoa tiedossa, vähimmillään se voi mennä kolmeenkin viikkoon. Toisilla voi olla sama vakiolista vuosiakin, helposti voi tietää etukäteen kalenteria katsomalla, onko joku viikonloppu vapaa vai töitä. Toinen juttu on se, että voidaanko lähteä siitä, että etävanhemmalla on aina VAPAATA, kun lapsen on määrä olla hänen luonaan, eli joudutaanko myös siellä päässä käsittelemään lapsen hoitoonvieminen ja vain työajan ulkopuolella lapsen kanssa oleminen. Moni sanoo, ja ihan perustellusti, että jos aikaa on vähän, se kannattaa käyttää hyvin. Mutta se voi sitten siellä lähivanhemman päässä näkyä juuri näinä aikatauluongelmina. Ei mikään läpihuutojuttu. Olisin taipuvainen sanomaan, että kaksi vuorotyötä tekevää erolapsen vanhempaa sopisivat säännöllisen rytmin, jolloin tiettyinä aikoina lapsi on toisen vastuulla, kaikkineen hoitoineen, vapaa-aikoineen. Silloin kummallekin vanhemmalle jää vain omien töidensä sumpliminen suhteessa siihen, miten lapsi on itsellä.

kun tekee yötyötä niin ei ole järkevää ottaa lasta silloin sinne, koska jos on 3 yötä putkeen töitä niin käytännössä lapsen kanssa on joku muu koko viikonlopun (tästä samaisesta syystä lapsi menee viikonlopuksi mummolaan jos olemme töissä, sitä ei oikein voi valvoa 3 vrk putkeen)
eli siitä syystä tapaamiset olisi parasta järjestää silloin kun etällä on vapaa viikonloppu tai pidempi arkivapaa. ja tästä päästään sitten taas alkuperäiseen ongelmaan :D
 
[QUOTE="Neith";23813486]kun tekee yötyötä niin ei ole järkevää ottaa lasta silloin sinne, koska jos on 3 yötä putkeen töitä niin käytännössä lapsen kanssa on joku muu koko viikonlopun (tästä samaisesta syystä lapsi menee viikonlopuksi mummolaan jos olemme töissä, sitä ei oikein voi valvoa 3 vrk putkeen)
eli siitä syystä tapaamiset olisi parasta järjestää silloin kun etällä on vapaa viikonloppu tai pidempi arkivapaa. ja tästä päästään sitten taas alkuperäiseen ongelmaan :D[/QUOTE]

Jota en vieläkään oikein hahmota. Tai ehkä kuitenkin, mutta vissiin katson tätä niin eri suunnasta tai planeetalta:) Toivottavasti saatte asiat lutviintumaan mahdollisimman hyvin!
 
Jota en vieläkään oikein hahmota. Tai ehkä kuitenkin, mutta vissiin katson tätä niin eri suunnasta tai planeetalta:) Toivottavasti saatte asiat lutviintumaan mahdollisimman hyvin!

jos otetaan esimerkkinä mun työviikonloppu, menen perjantaina klo 18 töihin ja pääsen lauantaina klo 7 aamulla, palaan töihin lauantai iltana klo 18 ja pääsen sunnuntai aamuna klo 7 ja jälleen illalal klo 18 menen takaisin töihin.työvuorojen välissä on vähän pakko nukkua ja tällöin sitä lapsen kanssa olemista jää hyvin vähän.. tästä syystä lapsi on hoidossa mummolassa koko viikonlopun, käy turhan rankaksi lapselle sinkoilla hoidosta toiseen ja olla siinä välissä vain muutama tunti kotona.. ja sama se on etällä, eli jos tarkoituksena on etän ja lapsen tavata niin turhaahan se olisi silloin sellaisena viikonloppuna järjestää tapaaminen jos lasta näkee vain sen muutaman tunnin (eli lapsi olisi jossain muualla hoidossa kuitenkin sen muun ajan)

ongelmaa ei siis olisi jos etä olisi halukas sopimaan tapaamiset vaikka parittomille viikonlopuille pysyvästi, jatällöin me molemmat voitaisiin sopia omat vuoromme niin että lapsen kanssa voidaan viettää viikonloppua. mutta koska etä ei innostunut tästä, niin nyt hän saa edelleen ne vapaat viikonloput lapsen kanssa ja minä en.. ja siksi kysyinkin että onko kohtuutonta lähteä vaatimaan tälläistä asiaa, eli vakio viikonloppuja tapaamisille jotta mä voin järjestää omat viikonloppu vuoroni niille viikonlopuille kun lapsen pitäisi olla isällään.. ja jos isä ei sitten tee sitä samaa niin joutuu sitten siirtämään tapaamisia johonkin muuhun hetkeen (esim lyhyempiin arkitapaamisiin tai jotain)
kuitenkin niin että isällä on mahdollisuus tavata lasta sovitusti ja niin että sitä aikaa kanssa on, ilman että mun tarvitsee olla erossa lapsesta kohtuuttomasti ja turhaan
 
Ap, tiedätkö voiko exäsi ylipäätään esittää sellaisia toiveita listaan, että vakiosti olisi vapaata tietyt viikonloput? Ymmärrän kyllä nyt, mitä tarkoitat ja ymmärrän senkin, että ajattelet niin. Silti vielä tuntuu, että tässä ns "haluttaisiin kaikki", mikä harvoin on mahdollista. Tarkoitan ihan kokonaisuutta, muistan niitä joitain keskusteluja, joita olemme käyneet ylipäätään vuorotyöstä ja sen sellaisesta.
 
Periaatteessa tuo on ihan ok vaatia säännöllisiä tapaamisia. Sitä vaan ihmettelen että jos ja kun sulla on viikonloppuna yö vuoroa, niin silloinhan sulla pitää olla ainakin muutama arkivapaa päivä jotka voit sitten täysin viettää lapsen kanssa, eikö? mutta koska lapsi on sulla arkipäivät niin exälläsi ei tätä mahdollisuutta ole eli silloinhan on kohtuullista että miehesi saa edes ne 2 vapaa viikonloppua lapsen kanssa?
 
Ap, tiedätkö voiko exäsi ylipäätään esittää sellaisia toiveita listaan, että vakiosti olisi vapaata tietyt viikonloput? Ymmärrän kyllä nyt, mitä tarkoitat ja ymmärrän senkin, että ajattelet niin. Silti vielä tuntuu, että tässä ns "haluttaisiin kaikki", mikä harvoin on mahdollista. Tarkoitan ihan kokonaisuutta, muistan niitä joitain keskusteluja, joita olemme käyneet ylipäätään vuorotyöstä ja sen sellaisesta.

kaverini joka on samassa firmassa töissä on juurikin sopinut tuolla tyylillä, voihan se toki olla että juuri tässä kyseisessä työpisteessä tuo ei onnistu, sen saa selville vain kysymällä (tosin kun tällä alalla on yleisesti ottaen tapa että on kaksi viikonloppua töitä kuukaudessa niin en kyllä ymmärrä miksi ei olisi mahdollista järjestää niistä vakioita)
jos se ei kuitenkaan onnistu niin sitten kyllä täytyy kehitellä jotain muuta. koska haluan että lapsi tapaa isäänsä mutta en halua olla erossa lapsesta "turhaan", eli siis nyhjätä kotona yksin kun lapsi on isällään ja taas vastaavasti kun lapsi on kotona niin olla töissä.. tiedän että joustaa pitää ja on epätodennäköistä saada ihan just sitä mitä haluaa.. ja siitä syystä olenkin valmis joustamaan, eli jos pääsääntöisesti tapaamiset menisi viikonloppujen osalta hyvin niin ei olisi mahdottomuus sopeutua niihin muutamiin kertoihin jolloin se ideaali kuvio ei onnistu..
 
Periaatteessa tuo on ihan ok vaatia säännöllisiä tapaamisia. Sitä vaan ihmettelen että jos ja kun sulla on viikonloppuna yö vuoroa, niin silloinhan sulla pitää olla ainakin muutama arkivapaa päivä jotka voit sitten täysin viettää lapsen kanssa, eikö? mutta koska lapsi on sulla arkipäivät niin exälläsi ei tätä mahdollisuutta ole eli silloinhan on kohtuullista että miehesi saa edes ne 2 vapaa viikonloppua lapsen kanssa?

no tavallaan onkin niitä vapaita.. mutta jos nyt annan esimerkkinä 3 viikon työvuorot
ma,ke
ma,ke,pe,la,su
ti,to
ja kun ottaa tähän nyt toteutuneet tapaamiset niin mulla on lapsen kanssa kokonaisia vuorokausia 0kpl
lapsen "samanlainen" lista on
ma klo16.00 tarhaan ja sieltä kotiin ti klo 15
ke klo 16 tarhaan ja sieltä kotiin torstaina klo 15
perjantaina isälle josta maanantaina tarhaan klo 17, kotiin tiistaina klo 15
keskiviikkona tarhaan klo 17 ja kotiin to klo 15
perjantaina hoitoon mummolaan klo 15 ja kotiin maanantaina klo 17
tiistaina tarhaan klo 17 ja kotiin keskiviikkona klo 15
torstaina tarhaan klo 17 ja isälleen perjantaina josta kotio/tarhaan maanantaina

eli vaikka mulla on suht hyvin aikaa lapsen kanssa, niin ne yhteiset pidemmät vapaat uupuu kokonaan tällä systeemillä, ja se on mielestäni huono juttu ja asialle pitäisi tehdä jotain
 
[QUOTE="vieras";23814194]et ole sitten miettinyt yötyön osuutta tähän asiaan?
jos ajattelet lastasi, onko vanhemman yötyö oikeasti paras vaihtoehto?[/QUOTE]

se riippuu, mutta vaihtamalla päivätyöhön niin tulot tippuu ja näen vähemmän lastani, alan vaihto olisi typerää kun nyt on "turvallinen" vakkari paikka ja työ josta tykkään
jotta tämä onnistuu niin joudun valvomaan enemmän ja pidempiä aikoja mutta minkäs teet
 
oikeesti tosiaan kannattas miettiä vaikka ihan suoraan vuoroviikko systeemejä lapsen kans tms . toi tuntuu niin stressaavalle toi teidän elämänrytmi -tai lähinnä se rytmin puuttuminen.
 
Kirjallinen säännöllinen sopimus on aina paras, ei tule riitoja, voihan sitä sit ylimääräisiä päiviä etävanhempi olla. Asutteko samalla paikkakunnalla?. Silloinhan vuoroviikkosysteemi olis hyvä, kummallakin osuisi varmasti vapaita lapsen kanssa. Säännöllisyys on aina lapselle parasta. Koska lapsen etu on aina se tärkein.
 
oikeesti tosiaan kannattas miettiä vaikka ihan suoraan vuoroviikko systeemejä lapsen kans tms . toi tuntuu niin stressaavalle toi teidän elämänrytmi -tai lähinnä se rytmin puuttuminen.

vuoroviikko ei ole mahdollista, itsekäs kun olen niin en suostusi siihen ja toisekseen lapsen isä on suoraan ilmoittanut että on täysin mahdotonta yhdistää yötyö ja lapsi, hänen täytyy saada nukkua (ja tämä oli yksi eroon johtaneista syistä..)
päiväthän meillä kotona menee ihan normaalisti, aamulla herätään ja tehdään normi juttuja, sama rytmi siis kuin tarhassa.. eli ei meillä ole rytmitöntä tämä elämä.. se vain tarkoittaa sitä että mä valvon enemmän (24-28 tuntia putkeen työpäivinä) ja nukun liian vähän, mutta koska en muuta ratkaisua ole keksinyt niin näillä mennään
 
No onnistuisko sellanen kun saatte etävanhemman kanssa työvuorolistat niin katsotte yhdessä miten työt ja vapaat menee ja sen mukaan sitten sovitte noista miten lapsi on vanhemmillaan. Eli tavallaan nuo tapaamiset menee tilanteen mukaan. Jos esim isällä töitä viikonloppuna ja äiti vapaalla niin lapsi "automaattisesti" äidillään ja sit taas vastaavasti toisinpäin. Toisaalta jos lapsi joskus isällään vaikka äiti onkin vapaalla niin tuskin se maailma siihen kaatuu, eikös sen ajan voisi käyttää vaikka univelkojen pois nukkumiseen.
 
Kiinnostaa kyllä tietää mikä työpaikka tuo tommonen on missä tehdään pelkkää yövuoroa. Miten ihmeessä sitä kroppa ja mieli jaksaa. Ei kyllä onnistuisi minulta. Jos aikataulujen tekeminen lapsen hoidon kannalta on noin hankalaa, kannattaisiko harkita alanvaihtoa. Ajatella lapsen etua. Jos se vaan on mahdollista.
 

Yhteistyössä