Näköjään käsitettiin vähän eri tavalla.No, hyvä niin, tuleepahan laajemmin käsiteltyä asia. Toisten vuoroihin ei tietenkään voi vaikuttaa, mutta se on kuitenkin joka ainoalle työssä käyvälle vanhemmalle varmaan ihan tuttu tilanne, että mietitään miten työ ja lapset sopii yhteen. On siis joko kysyttävä vuorojen vaihtoa tai järjestettävä hoitoa lapsille. Missään nimessä ei ole mielestäni ok, että ainoastaan lähivanhempi ja hänen työnantajansa joustavat, ja etä saa ilmoitella milloin lapset sopii kuvioihin. Ei, järkevämpää on, että on ennalta sovitut tapaamiset, ja molemmat sitten koettavat järjestää työnsä niiden puitteissa.
Mietin tuossa sitä, että miten asia vähimmällä välppäämisellä menisi. Riippuu niin monesta asiasta, ihan alkaen siitä, kuin pitkästi kummallakin vanhemmalla on työvuoroja tiedossa ja tosiaan se, miten paljon niihin voi itse vaikuttaa. Esimerkiksi itselläni on enimmillään viisi viikkoa tiedossa, vähimmillään se voi mennä kolmeenkin viikkoon. Toisilla voi olla sama vakiolista vuosiakin, helposti voi tietää etukäteen kalenteria katsomalla, onko joku viikonloppu vapaa vai töitä. Toinen juttu on se, että voidaanko lähteä siitä, että etävanhemmalla on aina VAPAATA, kun lapsen on määrä olla hänen luonaan, eli joudutaanko myös siellä päässä käsittelemään lapsen hoitoonvieminen ja vain työajan ulkopuolella lapsen kanssa oleminen. Moni sanoo, ja ihan perustellusti, että jos aikaa on vähän, se kannattaa käyttää hyvin. Mutta se voi sitten siellä lähivanhemman päässä näkyä juuri näinä aikatauluongelmina. Ei mikään läpihuutojuttu. Olisin taipuvainen sanomaan, että kaksi vuorotyötä tekevää erolapsen vanhempaa sopisivat säännöllisen rytmin, jolloin tiettyinä aikoina lapsi on toisen vastuulla, kaikkineen hoitoineen, vapaa-aikoineen. Silloin kummallekin vanhemmalle jää vain omien töidensä sumpliminen suhteessa siihen, miten lapsi on itsellä.
Toivottavasti saatte asiat lutviintumaan mahdollisimman hyvin!
