G: Olettamuksia odotusajasta, synnytyksestä ja imetyksestä, jotka eivät SINUN kohdallasi pitäneet paikkaansa?

mitä useampi lapsi sen nopeempi synnytys.

esikoista synnytin 5h20min oli nopea, toista rupesin odottaa niin jatkuvaan sain kuulla ajoissa sitten sairaalaan toinen lapsi syntyy yleensä paljon nopeammin.
Toista synnytin sitten tasan 12h
Kolmannen kohdalla sama juttu, nopeasti sairaalaan.
Kolmas syntyi sitten vähän nopeammin 11h45min

 

Odotusaika on elämän onnellisinta aikaa:

Kakat. Olihan siinä hetkensä, mutta pahoinvointi ja kamalat migreenikohtaukset tekivät alusta h**vetillisen. rv 20 alkoi eka kerran supistella kovemmin ja rv 25 olin eka kertaa osastolla makaamassa kun alkoi paikat aueta. rv 22 lähtien en saannut tehdä muuta kuin maata kunnes rv32 lapsi leikattiin maailmaa suunnitellusti sektiolla. Kasvu alkoi hidastua rv 28 tienoilla ja istukan toiminnassa huomattiin häiriöitä... Kakkoslapselta alku hieman helpompi, ei niin pahoja oireita. Kunnes rv27+4 alkoi järkyttävät päänsäryt.Verenpaineet pilvissä => raskausmyrkytys. Lapsi pikasektiolla maailmaan rv28+2. Itseltäni turposivat hengitystiet umpeen - > tajottomuus ja teholla letkuihin henkittämään. Kaiken päälle vielä keuhkoveritulpat.

Mitä vauvoihín tulee, nehän pitäisi saada muutaman päivän ikäisenä kotiin. EI. Esikkolla syntyessä painoa 1,3kg, kuopuksella 1,1kg. Lastenteho oli meidän koti ensi kuukausien ajan....

Imetys. Oletin että sen vauva saa tuohon rinnalle, tuoksutella ja opetella imetystä. Väärin. Imetys tarkoitti esikolla sitä että treffasin lypsymasiinan kanssa 3 tunnin välein yötä päivää. Sanoisin että on yöllä hieman luonnollisempaa herätä imettämään lastaan kuin että herää herätyskelloon ja alkaa isolla lypsykoneella lypsää maitoa-. Jokainen voi miettiä henkkoht kuinka luonnolliselta tuo tuntuu - ei siinä auttanut vaikka kuinka vauvan kuvaa katsoi tai nuttua nuuhki. Maitoa tuli äärettöämän vähän eikä heiveröisestä vauvasta imijäksi ollut. 1,5 kuukautta jaksoin lypsää. Sitten loppui. Maitoa tuli enää 20-30ml/pvä, lapsi joi monin kertaisesti tuon määrän.

Voisin sanoa että mikään ei mennyt niin kuin piti. Ai niin, esikon sektiossa kohtuun jäi kämmenen kokoinen pala istukkaa ja sain kohtutulehduksenkin kipuineen ja kuumeineen kokea.

 

Tässä nyt muutamia mitä tulee ekana mieleen:

Raskausaika on ihanaa

Äiti ja vauva nauttivat imetyksestä - me taidetaan kyllä molemmat inhota sitä...

Rasvaaminen ehkäisee raskausarpia - pyh. Ihan sama rasvaatko vai et, arpia tulee jos on tullakseen.

Raskausmahat on valtavia - mulla oli niin pieni maha ettei missään vaiheessa arvioitu vauvan painoa mitenkään, kun "ei voi tulla isoa vauvaa." Arvatkaas, kun tulikin 4130g ja itse olen aika pieni... :kieh:

Synnytysöljy valmistelee välilihaa synnytykseen - ei siitä ainakaan mulla mitään hyötyä ollut, piti leikata aika reippaasti.

Ilokaasu on kivunlievityksistä paras - mulla se ei missään vaiheessa auttanut yhtään. En nähnyt mitään pieniä vihreitä miehiä eikä kipu lieventynyt yhtään, vaikka käytin naamari täysin hoitajien ohjeiden mukaisesti.

Synnytyksessä paikalla on synnyttäjän lisäksi vain mies ja kätilö - siinä vaiheessa kun tyttö saatiin ulos, huoneessa oli miehen lisäksi kaksi kätilöä, kaksi hoitajaa ja lääkäri.

Synnytyksen jälkeen ei palaa enää vanhoihin mittoihin - kolme viikkoa ja farkut kokoa 34 jalassa, takaisin lähtöpainossa.

Selkäkivut on loppuraskauden vaiva - mulla ne kesti rv 5-37.

Loppuraskaudesta olo on tukala koko ajan - kun selkäkivut loppui, mun olo oli aivan ihana. Tyttö syntyi onneksi vasta rv 41+3, joten sain nauttia raskaudesta jopa kuukauden.

Kivut lakkaa heti kun saa vauvan syliinsä - siitä ne vasta alkoi.

Kestää pari viikkoa että elimistö toipuu synnytyksestä ja viimeisetkin kivut katoaa - mmmh. Mun selkäkipu tuli takaisin kahta kauheampana, ja ei, se ei johdu kumartelusta eikä vauvan kantamisesta. :kieh:

Vauvan synnyttyä ei saa enää nukkua - meillä on onneksi unelias vauva (perinyt sekä mun että miehen unenlahjat |O)

Raskauden 1. kolmanneksen aikana seksihalut ovat tipotiessaan, mutta sen jälkeen seksi tuntuu paremmalle kuin koskaan - meillä kävi juuri päin vastoin

Raskaana olevat hehkuvat ja näyttävät kauniilta - se johtuu vain siitä, että maha kiinnittää katsojan huomion. Mä en ole KOSKAAN näyttänyt niin kamalalta.

Aamupahoinvointi - jos unohti syödä, tuli etova olo, mutta muuten ei mitään.

Ensisynnyttäjä tuntee vauvan liikkeet vasta rv 20 alkaen - meillä tuntui selkeät liikkeet jo rv 15 ja ulospäin liikkeet tuntui rv 16...

Raudan syöminen (tupla-annos) ehkäisee hemoglobiinin rajua putoamista synnytyksessä - joo ei. Ennen synnytystä hemoglobiini 128, synnytyksen jälkeen 77.

Keskiraskauden pirteys - odotan sitä edelleen. Rv 10 alkaen väsytti ja nukutti aina vauvan syntymään asti.

 

Supistukset avaavat kohdunsuun: vuorokauden katselin kotona supistuksissa ja sitten menin näytille ajatellen, että edistystä on varmasti tapahtunut ja paskanmarjat.. Kohdunsuu oli täysin kiinni ja siitä meni vielä vuorokausi lapsen syntymään. Tuskaisetkaan supistukset eivät avanneet kohdunsuuta, johtuni osittain siitä, ettei lapsi ollut missään vaiheessa kiinnittynyt tai laskeutunut.

Se mahan painelu istukan synnyttämiseksi oli kyllä tuskaa. En kyllä synnyttämistä osannut pelätä, mutta kyllä se sellainen helvetti oli.

 

Supistukset avaavat kohdunsuun: vuorokauden katselin kotona supistuksissa ja sitten menin näytille ajatellen, että edistystä on varmasti tapahtunut ja paskanmarjat.. Kohdunsuu oli täysin kiinni ja siitä meni vielä vuorokausi lapsen syntymään. Tuskaisetkaan supistukset eivät avanneet kohdunsuuta, johtuni osittain siitä, ettei lapsi ollut missään vaiheessa kiinnittynyt tai laskeutunut.

Se mahan painelu istukan synnyttämiseksi oli kyllä tuskaa. En kyllä synnyttämistä osannut pelätä, mutta kyllä se sellainen helvetti oli.

Mulla istukka kyllä tuli melko helposti, vähän painelemalla. Mutta silti kohdun supistumista joudutettiin painelemalla koko sairaalassaoloaika :/

 

Kuvittelin etukäteen olevani hehkeä ja onnellinen odottava äiti. Keskiraskauden kukoistuksesta ei ollut tietoakaan, vaan kärsin pahoinvoinnista ja oksentelusta synnytykseen asti. Opin myös sen, ettei aamupahoinvointi ole aamupahoinvointia, vaan ympärivuorokautista pahoinvointia.

Olen harrastanut koko ikäni kilpaurheilua ja kuvittelin liikkuvani raskauden loppuun asti. Ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen en pystynyt kävelemään 20 metriä pitempiä matkoja pahoinvoinnin, liitoskipujen ja vatsaan sattumisen takia.

Kuvittelin myös, että pysyn mitoissani raskausaikana, vaan kuinkas kävikään. Molemmissa raskauksissa lihoin 20 kg ja läskit tursusivat synnytyksen jälkeen.

Positiivisesti olin yllättynyt siitä, etten saanut lainkaan raskausarpia. En edes rasvaillut ihoani.

 

Se painelu tuli ihan yllätyksenä! Ja sitä tehtiin monta kertaa päivässä, ja se oli mielestäni kauheinta koko synnytysepisodissa.

Vein sanat suustani. Se tosiaan oli tuskaa ja etukäteen jo pelkäsin koska se hoitaja tulee painelemaan kohtua.

Lisäksi kukaan ei kertonut mulle,että imetys sattuu ihan hitosti ja se ei tosiaan aina onnistu. Mua harmittaa vieläkin, kun imetys ei onnistunut

 

Kuvittelin että raskauteen kuuluu tietenkin pahoinvointi -- Mulla ei ollut ollenkaan pahoinvointia koko raskauden aikana.

Raskaana ollessa seksuaalisuus unohtuu -- Tunsin olevani kaikista naisellisimmillaan raskausaikana. Varsinkin viimesellä kolmanneksella seksuaalisuus oli huipussaan, vaikkakin vatta jo hiukan rajotti tekemisiä.

Raskaudessa tulee ja jää paljon kiloja -- Koko raskaudessa tuli kahdeksan kiloa ja synnäriltä kotiuduttua oli hoikemmassa kunnossa kun ennen raskautta.

Imettäminen on helppoa ja maitoa nousee -- Maitoa ei tullut nimeksikään ja monen viikon yrittämisestä huolimatta imettäminen ei onnistunut.

Esikoisen synnytys pitkä ja vaikea -- Multa meni vedet ja supistukset alkoi vasta sairaalassa. Ainuttakaan sellaista supistusta ei ollut et oisin voinut sanoe et sattuu kunnolla. Epiduraalin jälkeen nukahdin ja heräsin siihen kun lapsen syntymä oli yhden ponnistuksen päässä. Pääsi erittäin helpolla.

Synnytyksen jälkeen kääköttää kuin ankka ja istumisesta ei tule mitään -- Mitään kipuja ei jäänyt. Istuminen onnistui heti eikä askellus ollut vaikeaa. Ainoastaan kohdun painelu sattui.

Vauvat itkee paljon -- Meidän neiti oli hiukan liiankin rauhallinen. Tartti laittaa kello herättämään öisin syötölle kun neiti posotti syntymästään asti komeasti läpi yön. En ois herätellyt mutt akun paino ei oikein meinannut nousta kun ei tullut kunnolla maitoo.

 

"arpia ei tule jos rasvaa kunnolla" pitäisikin paikkansa :|
ja toinen klassikko: "maha palautuu ennalleen jumppaamalla" joo, paitsi että venynyttä ihoa ei korjaa jumppaaminen, se itseasiassa tekee lopputuloksesta entistä löysemmän ja kurttuisemman koska alta lähtee täyte... tyhjennetty ilmapallo-ilmiö..

 

Jokaisesta raskaudesta tulee vähintää kaksi kiloa lisää painoa joka ei lähde koskaan pois.

Ei todellakaan pidä paikkaansa, vaikka painoa on tullut raskauksissa vähintään 14 kg per raskaus, niin nyt alkaessani odottaa kolmatta painan kuusi kiloa vähemmän kuin ennen esikoista. Raskaudet kaikki kolmen vuoden sisällä ja mitenkään en ole dietillä ollut, päinvastoin, imettäessä olen syönyt kuin hevonen.