Meidän häät olivat lapsettomat, vaikka tykkään lapsista yli kaiken. Fakta vaan oli se, että häämme järjestettiin saaressa ja ainut kuljetustapa oli laiva (4/hlö/suunta) ja lapsia olisi ollut noin kolmekymmentä, joten kustannukset olisivat kasvaneet jonkin verran + yksi 20 minuutin ajokerta ei olisi riittänyt. Lisäksi, se että juhlapaikalta oli kaikkien poistuttava samaan aikaan oli yksi syy lapsettomuuteen - ei väsymystään illalla kiukuttelevia ja kitiseviä lapsia meidän häihin. Saari paikkana ei myöskään ollut ihan se lapsiystävällisin, kenen olisi vastuu, jos jotain tapahtuisi veden läheisyydessä? Ja vastuutakin tärkeämpää, mitä jos jotain oikeasti tapahtuisi?
SILTI sain varsin paljon arvostelevia kommentteja ei niin läheisiltä ihmisiltä. Nokun häät on perhejuhla, eiks nyt meidän lapset vois tulla, ne ei oo ikinä ollut saaressa, siellähän olis niille niin paljon tekemistä ettei ne olis häiriöks, noku noku noku... Kaasoni kertoi kuulleensa erään mieheni sukulaisen haukkuneen minut ihan pystyyn lähinnä sen tähden, että järjestäessäni lapsettomat olen kamala nipo ja hienohelma ja mieheni olisi ansainnut niin paljon paremman kuin mitä minä olen. (Sama rouva meinasi tipahtaa paluumatkalla laidan yli, joten enpä usko, että hänen lapsensa olisivat kauheasti häistämme nauttineet, saati sitten olleet aikuisen valvonnassa...)
Asiolla on monta puolta, ei kaikki ole niin yksinkertaista ihmiset!