Äitini suuttui kun kerroin odottavani lasta.

[:((]

Kirjoitin aikaisemmin tänne että miten kerron äidilleni että odotan toista lasta. Ja tänään sitten kerroin, ja pyysin että hän ei aloittaisi niitä aborttijuttuja koska olen tästä lapsesta todella iloinen. Hän suuttui, iski luurin kiinni eikä enää vastannu puhelimeen. Oli sanonut pikkusiskolleni että hän ei enää meinaa auttaa meitä mitenkään. Vaikka ei ole tähän astikkaan joutunut auttamaan. Laitoin hänelle viestin että älä enää soita me pärjäämme ilman apuasi, niin hän ei vastannut mitään. Harmittaa ihan älyttömästi koska meillä on aina ollut hyvät välit paitsi silloin kun olen kertonu odottavani lasta.

Olen siis 22vuotta ja minulla on mies joka käy töissä ja on hyvä isä.

Mitähän mun pitäisi tehdä? Annanko vaan olla ja odottelen anteeksipyyntöä?

 

[...]

Annat olla.

 

[.....]

älä ainakaan itse anteeksi pyytele,hän on lapsellisesti suhtautunut asiaan joka sulle on tärkeä

 

[Scarlett O Harava]

Anna olla.

 

[voih]

Muistan ketjun oikein hyvin ja moni neuvoikin että älä pilaa fiiliksiäsi kertomalla asiasta äidillesi. Siksi ihmettelenkin että miksi ihmeessä kerroit hänelle kun tiesit mitä tuleman pitää?

Noh, tässä vaiheessa oma toimintatapani olisi jättää äiti ihan omaan rauhaansa.

 

[.....]

lisäys;eli annat olla vaa ja annat hänen miettiä käyttäytymistään!

 

[:((]

Muistan ketjun oikein hyvin ja moni neuvoikin että älä pilaa fiiliksiäsi kertomalla asiasta äidillesi. Siksi ihmettelenkin että miksi ihmeessä kerroit hänelle kun tiesit mitä tuleman pitää?

Noh, tässä vaiheessa oma toimintatapani olisi jättää äiti ihan omaan rauhaansa.

Niin mä aluksi ajattelinkin olla kertomatta. Mutta asia vaivasi niin kauheest, koska halusin että äiti tietää.

 

["vieras"]

Ilmeisesti et nyt kerro koko totuutta, mielestään äitisi on auttanut teitä liikaakin ja sinun mielestäsi et ole apua tarvinnut yhtään??? Jompikumpi on nyt metsässä, mutta kumpiko?

 

[:((]

[QUOTE="vieras";23465375]Ilmeisesti et nyt kerro koko totuutta, mielestään äitisi on auttanut teitä liikaakin ja sinun mielestäsi et ole apua tarvinnut yhtään??? Jompikumpi on nyt metsässä, mutta kumpiko?[/QUOTE]

ei hän mielestään ajattele että on auttanut meitä liikaa. koska varmasti tietää itsekkin että ei ole meitä auttanut. esikoista en ole hänen hoitoonsa koskaan laittanut hän on itse halunnut tulla meille kaksi kertaa häntä vahtimaan. en väitä ettenkö apua olisi tarvinut, todellakin olisin. mutta äitini sanoi kun kerran soitin hänelle ja pyysin apua, että no sitten sitä apua pitää osata hakea ja täts it häneltä en sitä apua silloin saanut.

 

[hm]

Joo, tuota, jos hänellä itsellään monta lasta ja ehkä joku vielä alaikäinenkin? on ajatellut nyt elää itselleen ja levätä, ehkä vielä työelmässä.
Jos olisitte miehesi kanssa jo 1 lapsen kanssa tarvinnett apua, vaikka todennäköisesti ekakin on lähes vauva vasta, niin ymmärrän äitisi huolen.

 

[TL]

Jätä äitisi kiukutteluineen ihan omaan arvoonsa. (Voi olla että hän tuosta heltyy tai sitten ei, mutta älä sinä vaivaa asialla päätäsi, vaikka vaikea on olla vaivaamatta...)

Yritä siis olla miettimättä häntä ja keskity omaan perheeseesi. Tsemppiä!

 

[vvn]

Laitoin hänelle viestin että älä enää soita me pärjäämme ilman apuasi, niin hän ei vastannut mitään.

kummallista..

 

["vieras"]

Meitä on moneen junaan...

 

[jeees]

höh annat vaan asian olla? kyl se viimestään leppyy ko vaavi syntyy ja jos ei niin sit ei..

 

[:((]

Joo, tuota, jos hänellä itsellään monta lasta ja ehkä joku vielä alaikäinenkin? on ajatellut nyt elää itselleen ja levätä, ehkä vielä työelmässä.
Jos olisitte miehesi kanssa jo 1 lapsen kanssa tarvinnett apua, vaikka todennäköisesti ekakin on lähes vauva vasta, niin ymmärrän äitisi huolen.

Sen kun elää omaa elämäänsä. Niinkun kirjotin aikasemmin että en ole lasta hännelle kertaakaan pyytänyt hoitoon. Kerran pyysin apua että olisi vaikka tullut meille seuraksi kun yöt menivät huonosti, nii ei halunnut tulla. Ei hän hoida vanhempien siskojenikaan lapsia kuin muutamia kertoja vuodessa. Ja ei hänen ole pakko auttaa jos ei kerran halua, mutta voisi sen mielestäni ystävällisemminkin ilmaista kuin iskeä luuri korvaan eikä sitten vastata ollenkaan puhelimeen. Mutta tästä lähtien ei kyllä tarvitse lasta hoitaa vaikka kuinka itse tarjoutuisi.