Nyt iski paniikki.

Proteiinit onkin melkoinen huolenaihe, mutta sitähän on myös maidossa jonkinverran.
Lihaa ei syö, ei myöskään kalaa.
Leipäjuustoa syö aina joskus.

Nyt 'söi' parina päivänä kun askartelivat coctailtikkuja siskonsa kanssa.

Toi itse tekeminen on hyvä juttu.

Syksyllä sain tytön syömään vadelmakiisseliä, kun olimme ensin yhdessä poimimassa niitä. Pakkohan niitä oli maistaa kun oli itse poiminut. Suostuu aina sillointällöin syömään vadelmaa vieläkin.

Kurkkua palottelee ja silloin syö vähän.

Nakkeja syö muutenkin, mutta syö paremmin kun itse palottelee.

Vatajalla on muuten nakkeja joissa ei ole nitriittejä, niitä voi surutta syöttää vaikka joka päivä jos proteiineista on puutetta ja nakit maistuu.

 

Masennukseni ympärillä on paljon pyöritelty asioita.
Mun masennukseni oli pahimmillaan lapsen ollessa pienempi, asiat alkoivat parantua ja vasta sitten alkoivat nämä syömisongelmat.

Psykologilla ollaan kierrellen ja kaarrellen kyselty olenko mä pahoinpidellyt ja muistanut ruokkia lapset, olenko noussut sängystä jne.

Mä muistin huoltaa lapset mutta jätin itseni hoitamatta.

En väitä etteikö olisi vaikuttanut, kaikkihan vaikuttaa kaikkeen.






Noihin allergioihin- iho ei oiri, ei myöskään silmät eikä korvat. Korvatulehduksia oli kaksi vauva-aikana, sen jälkeen ei ole ollut, ei yskää eikä limaisuutta tms.
Suoli toimii ihan normaalisti, ei ole ripulia ja ummetusta vuorotellen.

Miten näitä kaikkia voisi testata? Jotain yleisimpiä otettiin verikokein, keliakiaa ja sensellaisia ja ne näytti negaa.
Mutta esim jonkin ruuan poisjättö ja sitä kautta kokeilu olisi aika haastavaa tässä tilanteessa

Lahjonta ei ole toiminut.

 

[QUOTE="pop";23387435]
Vatajalla on muuten nakkeja joissa ei ole nitriittejä, niitä voi surutta syöttää vaikka joka päivä jos proteiineista on puutetta ja nakit maistuu.[/QUOTE]


Siis miten mä olen voinut unohtaa nämä?!? :flower:

Nakkeja ja sensellaisia ostan vain harvoin, yleensä niitä syödään meillä kun mies tuo niitä kaupasta. Pitä muistaa hakea juuri noita Vatajan nakkeja.

 

Kurja tilanne. Lähtisin kuitenkin (hyvähän se on sanoa kun ei ole oma lapsi kyseessä) mahdollisimman positiivisella asenteella hoitoihin. Perhesyyt voivat joskus olla niin voimakkaasti tekijöinä lasten ongelmissa, että ne on vain yksinkertaisesti pakko sulkea huolella pois. Siinä ei ole kyse teistä perheenä vaan tilastollisista todennäköisyyksistä. Aina on x määrä insestiä, pahoinpitelyjä, sadistisia tai mieleltään muuten sairaita ihmisiä mitä me normaalit ei osata edes kuvitellakaan. Ja sitten x määrä lapsia elää sellaisissa oloissa.

Toivottavasti pääsette niihin lisätutkimuksiin fyysiseltä puolelta pian. Tuntuisi omituiselta ettei noita vatsajuttuja tuon tarkemmin tutkittaisi. Oletko kysynyt miksi?

Närästyksen tyyppiset vaivat mullekin tuli mieleen. Se voi olla todella tuskallinen tunne. Toinen mille en nimeä tiedä on se kipeä tunne kurkussa, kun nielaisen vähän liian ison tai huonosti pureskellun palan ruokaa tai liikaa vettä kerralla ja joutuu ikään kuin pakottamaan sen ruokatorveen. En tiedä onko muilla ihmisillä tätä, en ole ikinä kysynyt. Mutta itsellä se tuntuu siltä kuin kurkku joko repeäisi tai sinne jäisi joku kova pala jumiin. Häviää tuo sitten hetken kuluttua mutta kuvittelisin että olisi lapsesta varmasti pelottavaa. Millaisia suupaloja syö?

 

[QUOTE="pop";23387351]
Ei kannata tehdä syömisestä taistelua eikä isoa numeroa. Meillä auttoi telkkarin katsominen syödessä tms. mikä yleensä on kiellettyä. Erikoistilanteissa on kaikki konstit sallittuja. Anna lapsen kotona syödä mitä syö. Kyllä se iän myötä helpottaa.

Osastolle en lähtis jos ei mitään muuta vikaa kerta ole.[/QUOTE]

Juu, syö television ääressä usein, tai omassa huoneessaan. Usein syö paremmin kun saa olla lautasensa kanssa yksin.

 

Masennukseni ympärillä on paljon pyöritelty asioita.
Mun masennukseni oli pahimmillaan lapsen ollessa pienempi, asiat alkoivat parantua ja vasta sitten alkoivat nämä syömisongelmat.

Psykologilla ollaan kierrellen ja kaarrellen kyselty olenko mä pahoinpidellyt ja muistanut ruokkia lapset, olenko noussut sängystä jne.

Mä muistin huoltaa lapset mutta jätin itseni hoitamatta.

En väitä etteikö olisi vaikuttanut, kaikkihan vaikuttaa kaikkeen.


Noihin allergioihin- iho ei oiri, ei myöskään silmät eikä korvat. Korvatulehduksia oli kaksi vauva-aikana, sen jälkeen ei ole ollut, ei yskää eikä limaisuutta tms.
Suoli toimii ihan normaalisti, ei ole ripulia ja ummetusta vuorotellen.

Miten näitä kaikkia voisi testata? Jotain yleisimpiä otettiin verikokein, keliakiaa ja sensellaisia ja ne näytti negaa.
Mutta esim jonkin ruuan poisjättö ja sitä kautta kokeilu olisi aika haastavaa tässä tilanteessa

Lahjonta ei ole toiminut.

Mutta luin just että seinäjoella olette käyneet, siellä nyt ei voi odottaakaan saavansa kunnon hoitoa. Ainakaan allergiapuolella.

pH-mittaukset voi tehdä refluksin toteamiseksi.


Nyt pitää mennä hommiin, kirjottelen illalla lisää jos ehdin

 

Fyysisistä lisätutkimuksista ei ole puhuttu. Katsotaan nyt ensin tämä psykologinen puoli.... sanoi lääkäri.



Tokihan mä ymmärrän että pitää tutkia perhesyitä myös, mutta toisaalta se loukkaa kovasti :ashamed: vaikka kuinka yrittäisi suhtautua neutraalisti.

Ensi viikolla on psyk. puolelta koontikäynti, johon osallistuu me vanhemmat ja päivähoidon hoitaja sekä lastentarhanopettaja.

Mitä ikinä siellä tuleekaan ehdotukseksi, niin sen jälkeen kysäisen näitä fyys. tutkimuksia lisää.

 

Katselin kerran yhtä brittidokumenttia nirsoista lapsista. Yhden tytön ruokavalio koostui lähes yksinomaan suklaasta. Mutta siitäkin sai energiaa ja sitähän kasvava lapsi tarvitsee. Pikkuhiljaa sitten tehtiin erilaisia mielikuvaharjoituksia terapeutin kanssa ja vähitellen saatiin lisättyä uusia ruoka-aineita. Kyseessä oli kuitenkin jo 12-13 v., joten hänen kanssaan työskentely oli erilaista kuin nuoremman kohdalla. Mutta jos tumma suklaa kelpaa pojallesi, niin energiaahan siitäkin saa.

 

Mä olin vauvasta asti huonosyömäinen. Kaksivuotiaana olin kieltäytynyt syömästä kokonaan ja mut oli laitettu pariksi viikoksi letkuihin sairaalaan. Nenämahaletku oli sen jälkeen puolisen vuotta jotta mut saatiin takaisin elävien kirjoihin "pakkoruokinnalla". Luin sairaalan papereista, että olin pahasti nälkiintynyt ja kuivunut sinne vietäessä, enkä olisi selvinnyt enää pitkään.

Syömishäiriötä pidettiin psyykkisenä häiriönä, jolla reagoin äidin masennukseen, raivareihin ja ailahtelevaan käytökseen. Et halua kuulla tätä, mutta minut otettiin huostaan nelivuotiaana ja sijoitettiin sijaisperheeseen jossa olin ruvennut syömään ja olen tätä nykyä normaali nuori aikuinen. Paitsi äitini syyttää edelleen minua siitä että syömättömyyteni oli tahallista ja ilkeyttä.

 

[QUOTE="pop";23387512]Mutta luin just että seinäjoella olette käyneet, siellä nyt ei voi odottaakaan saavansa kunnon hoitoa. Ainakaan allergiapuolella.

pH-mittaukset voi tehdä refluksin toteamiseksi.




Nyt pitää mennä hommiin, kirjottelen illalla lisää jos ehdin[/QUOTE]

Kirjoitan tuon ylös. Miten nuo mitataan? Taitaa olla ikävä toimenpide?

 

Jätä kuitenkin se luomusokeri ja intiaanisokeri ja raakasokeri ja ruokosokeri pois. Tavallista voi käyttää vähän, jos ei ole tulehduksia eikä ihottumia, mutta glysiini ja glutamiinihappo saavat aikaan jopa terveelle migreenin - miksi ei siis herkälle lapselle?

http://koti.utanet.fi/~paula/kotikokkeli/seinalle.html
Migreenissä ei tekis tosiaan mieli syödä yhtään mitään, ei edes väkisin!

 

Jätä kuitenkin se luomusokeri ja intiaanisokeri ja raakasokeri ja ruokosokeri pois. Tavallista voi käyttää vähän, jos ei ole tulehduksia eikä ihottumia, mutta glysiini ja glutamiinihappo saavat aikaan jopa terveelle migreenin - miksi ei siis herkälle lapselle?

Arominvahventeiden muistilista seinlle
Migreenissä ei tekis tosiaan mieli syödä yhtään mitään, ei edes väkisin!

Siis intiaanisokeri pois???????
Ja valkaistua tilalle?

Päätään ei valita eikä siltä vaikuta, että olisi pää kipeä tai migreeni.

 

[QUOTE="Lila";23387545]Katselin kerran yhtä brittidokumenttia nirsoista lapsista. Yhden tytön ruokavalio koostui lähes yksinomaan suklaasta. Mutta siitäkin sai energiaa ja sitähän kasvava lapsi tarvitsee. Pikkuhiljaa sitten tehtiin erilaisia mielikuvaharjoituksia terapeutin kanssa ja vähitellen saatiin lisättyä uusia ruoka-aineita. Kyseessä oli kuitenkin jo 12-13 v., joten hänen kanssaan työskentely oli erilaista kuin nuoremman kohdalla. Mutta jos tumma suklaa kelpaa pojallesi, niin energiaahan siitäkin saa.[/QUOTE]

Mun eka aloitus tätä koskien tais tulla tuon dokumentin jälkeen. Lapseni pelkää ruokaa tai jotain, oli muistaakseni sen nimi.

 

Kirjoitan tuon ylös. Miten nuo mitataan? Taitaa olla ikävä toimenpide?

Mä en noista tarkemmin tiedä, joku muu osa kysymykseesi vastata paremmin. Mutta tiedän että noita on tehty tuttujen vauvoillekin, siis ihan pienille. Tosin järjestäen yksityiseltä puolelta saatu lähete. :/ Ei se kai mikään mukava toimenpide sinänsä ole mutta maallikon silmissä käsittämätöntä ettei teillä ole tuota (aika yleistä!) mahdollisuutta suljettu pois!

 

[QUOTE="Vieras";23387616]Mä en noista tarkemmin tiedä, joku muu osa kysymykseesi vastata paremmin. Mutta tiedän että noita on tehty tuttujen vauvoillekin, siis ihan pienille. Tosin järjestäen yksityiseltä puolelta saatu lähete. :/ Ei se kai mikään mukava toimenpide sinänsä ole mutta maallikon silmissä käsittämätöntä ettei teillä ole tuota (aika yleistä!) mahdollisuutta suljettu pois![/QUOTE]

Mulla on muutenkin sellainen olo, että sen jälkeen kun papereista on luettu : äiti sairastanut masennuksen, on koko diagnostinen toiminta ohjautunut psykologian puolelle.......

 

Mun eka aloitus tätä koskien tais tulla tuon dokumentin jälkeen. Lapseni pelkää ruokaa tai jotain, oli muistaakseni sen nimi.

Juu, niin taisi olla se nimi. Mutta onko poikasi kanssa tehty mielikuvaharjoituksia? Vai onko liian nuori sellaiseen? Siinähän kuitenkin rentoudutaan ensin ja ehkä jossain vaiheessa jotain voisi muuttua hänen suhtautumisessaan ruokaan. Ehkä jokin lukko voisi aueta.

Mutta jos pojallasi on hyvin herkkä kroppa ja jokin lisäaine tai väriaine tms. saa aikaan jonkin ikävän reaktion kehossa, niin siinähän sitä sitten onkin jaagaamista. Tänään vähän katselin fitnesspatukoiden tuoteselosteita ja kyllä hiukset nousi pystyyn pitkästä E-aineluettelosta.

Entäs tämä Paula Heinonen, tekniikan lisensiaatti ja ravitsemusasiantuntija. Hänellä voisi olla jotain ideoita, mikä aiheuttaa ongelmia poikasi syömisessä. Oletko käväissyt hänen vastaanotollaan poikasi kanssa?

 

Lilalle: Ei, ei ja ei.

En ole tiennytkään että Paula Heinonen pitää vastaanottoa?
Onko Paula Heinonen palstan paulamummu?

 

Eipä taida pitää yksityisvastaanottoa. Mutta olen joskus vuosia sitten laittanyt meilin hänelle ja sain vastauksen. En tiedä, onko nykyään niin kiireinen, että ei ehdi vastaileen enää meileihin. http://www.ravintovalmentaja.fi/ ohjautuu noille sivuille Heinosen nettisivuilta.

Olen itsekin miettinyt, että onko paulamummu sama kuin Paula Heinonen.

 

Mulla on muutenkin sellainen olo, että sen jälkeen kun papereista on luettu : äiti sairastanut masennuksen, on koko diagnostinen toiminta ohjautunut psykologian puolelle.......

Ihan oikeesti seinäjoella ihan oikeasti allergisten lasten vanhemmat syyllistetään ja lapsia otetaan pakkosyöttöön ja unikouluun yms. osastolle. Sinuna en menisi. Voisin kertoa paljon lisääkin mutta näin julkisesti en viitsi.

En usko että vika on psykologisessa puolessa vaan sairaalassa joka ei teitä kunnolla hoida.

 

Kirjoitan tuon ylös. Miten nuo mitataan? Taitaa olla ikävä toimenpide?

"Ruokatorven pH-mittaus (vrk-pH-mittaus)

Ruokatorven pH-mittauksella tutkitaan ruokatorven ja mahalaukun happamuutta vuorokauden ajan. Se on luotettavin tapa varmistaa refluksitaudin diagnoosi.

PH-mittauskatetri on ohut letku, joka laitetaan nenän kautta ruokatorveen ja mahalaukkuun. Katetrissa on kaksi anturia, toinen mittaa mahalaukun pH:ta ja toinen ruokatorven pH:ta. Katetri asetetaan paikoilleen ja yhdistetään mittauslaitteeseen. Mittauslaite kiinnitetään vyötärölle vyölaukulla. Kun mittaus on käynnistetty, tutkittava pääsee kotiin. Mittari poistetaan 24 tunnin kuluttua samassa paikassa, jossa se on laitettu paikoilleen.

Tutkittavan henkilön on hyvä elää mahdollisimman normaalia elämää mittauksen ajan, jotta rekisteröinti antaisi hyvän kuvan pH:n vaihteluista vuorokauden ajan. pH-mittauksen aikana voi syödä ja juoda normaalisti. Suihkussa tai saunassa ei saa käydä, koska laite ei saa kastua.
"

 

En ole sun aiempia ketjuja lukenut eli nämä on varmasti kysytty ennenkin mutta jos jaksat vastata:

mitä poika vastaa kun kysyt miksei syö?
millaisia annoksia/mihin vuorokaudenaikaan/missä seurassa jne ruokahalu on paras, entä huonoin?
oletko varma ettei nieleminen aiheuta kipua tai epämiellyttävää tunnetta mitä tuossa 15.36 viestissä tarkoitin?
onko teillä mitään mahdollisuutta pyytää tutkimuksia yksityiseltä puolelta, edes noita ph-mittauksia ja muita perusjuttuja (mitkä pitäisi olla tutkittuna jo! )

 

[QUOTE="Vieras";23388188]En ole sun aiempia ketjuja lukenut eli nämä on varmasti kysytty ennenkin mutta jos jaksat vastata:

mitä poika vastaa kun kysyt miksei syö?
millaisia annoksia/mihin vuorokaudenaikaan/missä seurassa jne ruokahalu on paras, entä huonoin?
oletko varma ettei nieleminen aiheuta kipua tai epämiellyttävää tunnetta mitä tuossa 15.36 viestissä tarkoitin?
onko teillä mitään mahdollisuutta pyytää tutkimuksia yksityiseltä puolelta, edes noita ph-mittauksia ja muita perusjuttuja (mitkä pitäisi olla tutkittuna jo! )[/QUOTE]

se vielä unohtui, että onko mitään lääkkeitä kokeiltu, siis esim refluksiepäilyihin tai muuhun liittyen?

 

sit sellanen mulla tuli mieleen et oliko lapsesi mahdollisesti sillon kipeä, kun alkoi tuo ruokien poisjättäminen? mahatautia? korvatulehdusta? ripulilla? koska jos hän on ollut kipeä ja luulee jotain ainetta syötäessä et se kipu johtu siitä, ei tarvii kun mahakramppeja tulla ja seuraava ruoka jää pois...

kukas palstalainen kävi allergologilla helsingissä? oisko ollut heili karjalasta. heilillä oli blogikin joskus, laitas googleen 'allergisten poikien elämää' jos siel olios jotain. hänen pojilleen on tehty kaikenmaailman testejä ja tutkimuksia!

 

tuosta blogista poimin -08 vuodelta seuraavan:

"Ja sit suosittelen ihmisille, joilla epäily allergiasta tai selkeäkin epäily. Älä mene minne tahansa lääkärille, älä lastenlääkärille äläkä terveyskeskuslääkärille vaan hankkiudu kunnon allergologin hoitoon. Se on nähty, ettei noilla muilla riitä osaaminen, tietämys ja taidot kaikenlaisten allergioiden parissa. Voihan olla, että klassinen näppylät, maitorupi, astma jne hoituu, mutta mikäli kyse on näistä harvinaisemmista suolioireista ja reflukseista sun muista niin noilla ihmisillä ei välttämättä ole mitään käsitystä.

Viimeinen suositukseni on vielä se, että jos lapsesi itkee paljon öisin tai heräilee monia kertoja yössä. Jos vauva/lapsi örisee ja kitisee aamuyöt tai koko yön, eikä mitään muuta syytä sille ole löydetty; Suosittelen edelleen menemään kunnon allergologin vastaanotolle. Ja vielä mieluiten tuollaiselle, joka on perehtynyt lapsiin. Lastenlääkärit ovat osoittautuneet meidän tapauksessa, sekä yksityisellä että keskussairaalassa aivan käsittämättömän ulkona oleviksi allergia-asoissa. Tietysti poikkeuksiahan voi olla, mutta ei meidän tapauksessa ole poikkeuksiin törmätty. "

eli allergian ei tarvitse olla näkyvää nyppyäkään, jos on suolisto-oireinen refluksi niin se ei välttämättä aiheuta muuta kun ne kivut. joita on voinut olla pienempänä.

 

refluksi.fi/23 lisää itse www eteen

lopussa "Erikoissairaanhoidon piiriin kuuluuvat lapset, joilla on neurologinen vamma, kasvuhäiriöitä, hengityskatkoksia tai ruoasta kieltäytymistä ja siihen liittyviä oireita"

nyt kipinkapin ottamaan selville kuka teillä voisi tuota alkaa tutkimaan, seinäjoen lääkäritalossa näytti olevan 2 allergologian erikoislääkäriä. jos tiina tuomelan vastaanotolle ette pääse helsinkiin. se olis paras!