Hyperäidit ärsyttää!!

Koska oon itte välillä laiska pieru, niin mua niin paljon ärsyttää kaiken maailman täpisijät ja hyper äidit joilla ei ole muuta tekemistä kuin miettiä minkä väriset ja merkkiset haalarit lapselleen ostaa saatikka millon niitä on sopiva alkaa käyttää ja kaikki muu vastaava "tärkeä" hössötys..
TE Äidit jotka käytte aamulla lenkillä tai uimassa tai joogassa tms.. käy töissä, vie ja hakee lapset tarhasta, laittaa joka päivä kotiruokaa, ja sitten vielä illalla ehkä uudestaan lenkillä tai teatterissa jne jne.. niin kertokaa te mulle että miten hel..tissä te teette sen!!??!!

Ja onko oikeasti niin että suurin osa äideistä on näitä Hyper-täpisijä-Äitejä!?

 

Minen oo, laiska pieru täälläkin.

 

No mä olen sitä mieltä että kunhan aikaa kuluu ja ikää on samanverran ku mulla (38 ) niin enin into hyppäämisestä alkaa hiipumaan. Myönnän olleeni tuollainen parikymppisenä isompien lasten kanssa, mutta iltatähden kanssa ei jaksa enää hypettää

 

Kuulostaa perusarjelta, ei mitenkään ihmeelliseltä. Enkä tosiaan ole mikään hyperäiti, en edes super.

 

Kuulostaa perusarjelta, ei mitenkään ihmeelliseltä. Enkä tosiaan ole mikään hyperäiti, en edes super.

Kertoisitko esimerkin teidän perusarkipäivästä?

 

Monelta sä Riepu heräät ja meet nukkuun että se kerkeet hoitaa koko ohjelman läpi?

 

olevani ihan normiäiti. Oon kotona vielä, 1,5v. esikoisen kanssa. Tykkään kaikesta puuhastelusta ja aina pitää olla tekemistä. Lapsen kansssa on kiva touhuta kaikkkea. En mä koe olevani hyperäiti, mutten mikään laiskapersekään. Jokanen on sellanen ku on, mut ois kiva jos vois hyväksyä muut omina itseinään. En mäkää skitsoo niille laiskaperseille joiden kodit on kuin kaatopaikkoja, lapset paskasissa vaatteissa ja mässyteään valmisruokaa. Vaikka tekis kyl toisinaan mieli.

 

Minä luulen, että kaikki ovat hyperäitejä joissain suhteissa ja laiskoja pieruja toisissa.
Sitä vaan kiinnittää enemmän huomiota juttuihin, jotka itselle vieraita.

 

Monelta sä Riepu heräät ja meet nukkuun että se kerkeet hoitaa koko ohjelman läpi?

Herätys on 5.45, nukkumaan menen n. klo 23 - 00

 

Minäpä olen ahkera, lällällää

 

#7.... mua ärsyttää se siks että mä en usko siihen, ei mun koti ole täynnä paskaa ja kaaoksessa saati että mun lapset kulkis paskasissa vaateissa ja söis pelkkiä eineksiä, mä en vaan ymmärrä miten nämä ihmiset kerkeää.. ja jos mua nuo hyperäidit ärsyttää niin antaa ärsyttää!
Sanon vaan suoraan että sun lapsi on vielä pieni, oota vaan kun se kasvaa ja sulla on niitä ehkä useampi + et ehkä enää ookkaan enää kotona!!

 

Hyperäiti on kammottava!
Pyykkikori tyhjää ammottava.
Se on leiponu pullaa!
Sen kotona asiat rullaa.
Mä vihaan sitä!!!!
Sen lapset on puhtaat, siis MITÄ?!

 

Avainsana on tasa-arvoinen parisuhde, jossa (koti)työt jaetaan puoliksi. Ei mun tarvi kaikkeen ehtiä yksin, sitä varten mulla on mies.

 

Herätys on 5.45, nukkumaan menen n. klo 23 - 00

no niin eli nukkumalla n.6h yössä..
kuin pitkään aattelit jaksaa tuolla uni määrällä, saatikka pysyä terveenä!?
Ja mitäs sitten teet kun et enää jaksakkaan?

 

#7.... mua ärsyttää se siks että mä en usko siihen, ei mun koti ole täynnä paskaa ja kaaoksessa saati että mun lapset kulkis paskasissa vaateissa ja söis pelkkiä eineksiä, mä en vaan ymmärrä miten nämä ihmiset kerkeää.. ja jos mua nuo hyperäidit ärsyttää niin antaa ärsyttää!
Sanon vaan suoraan että sun lapsi on vielä pieni, oota vaan kun se kasvaa ja sulla on niitä ehkä useampi + et ehkä enää ookkaan enää kotona!!

No totaaah.. Pistäskö sun sit tehdä asialle jotain, että olisit itekki enemmän tollanen kuvaamasi hyperäiti, kun se asia selvästikin vaivaa sua noin kovin. :/ Ja jos et edes halua tehdä, niin lakkaa nyt hyvä ihminen vaivaamasta päätäs moisella.

 

Herätys on 5.45, nukkumaan menen n. klo 23 - 00

Mä en ikinä pärjäisi noilla unilla. Olen kateellinen. Mun täytyy normaalisti saada unta 8 tuntia ja nykyisin yössä tulee nukuttua helposti 9-10 tuntia, viikonloppuisin enemmänkin.

 

no niin eli nukkumalla n.6h yössä..
kuin pitkään aattelit jaksaa tuolla uni määrällä, saatikka pysyä terveenä!?
Ja mitäs sitten teet kun et enää jaksakkaan?

Ihan hyvin on mennyt viimeiset viitisentoista vuotta.

 

Ja jos teillä on mies tekemässä puolet kotitöistä jne... niin älkää sitten valehdelko että hoidatte kaiken yksin!!!!

 

No mä oon tuollainen äiti. Koko ajan pitäis olla tekemistä, teen kotiruokaa,sisustan,ompelen itse lastenvaatteita, käyn kaks kertaa viikos jumpas, joka päivä 2 kertaa lenkillä... MUTTA mä oon AINA ollut tälläinen. Ihmisiä on erilaisia.. Esim.Oon ollut aina sellanen et hyvä jos leffan ajan jaksan istuu tv:n edes. Ja iltasin tekee mieli näpertää ja tehdä kaikenlaista tai sitte lähtee salille..
Äidiksi tuleminen ei oo muuttanut mun perusluonnetta. Ihmiset on luonteeltaan erilaisia. Se "hyperäiti" on luultavasti ollut samanlainen ikiliikkuja koko elämänsä. Ihan turha siitä on ärsyyntyä et ihmiset on luonteeltaan erilaisia...

 

Mua kans ärsyttää sellaset! Kaikist raivostuttavimpia on sellaset lapsista hössöttäjät ja lasten ei anneta koskaan olla rauhassa vaan heidän ympärillään höösätään koko ajan. Ja kirjoista luetaan kaikki kasvatusopit ja ne on ainuita oiketa. Lasta ei nähdä yksilönä, vaan koska kirjassa lukee näin niin sillätavalla sen on sitten oltava! PERKELE! En edes tiedä liittykö tämä mitenkään asiaan Mutta sellanen minua ärsyttää.

 

Mä en ole hyperäiti enkä edes superäiti, muttei mulle silti tule siitä huonoa omaatuntoa. Teen sen minkä jaksan ja pystyn eikä tarvitse hermoilla juuri mistään lapsen kanssa. Musta se on tärkeintä, molempien mielenrauha.

 

Ja jos teillä on mies tekemässä puolet kotitöistä jne... niin älkää sitten valehdelko että hoidatte kaiken yksin!!!!

Mä mitään ole valehdellut.

Mutta ehdin ihan hyvin jumpata aamulla, käydä töissä, hakea lapsen hoidosta, tehdä ruokaa ja liikkua tai harrastaa illalla. Myös pyykkihuolto on mun vastuulla. Mies hoitaa kaupassa käynnit ja puolet siivouksesta. Toisinaan laittaa ruokaa.

 

Mä kai sitte olen tollanen kuvaamasi hyperäiti.. En kyllä koe itseäni mitenkään kummalliseksi, olen valinnut tapani elää, elän itseni vuoksi niin, en muille näyttääkseni. En koe tarpeelliseksi leuhkia sillä, että käyn lenkillä, töissä, teen ruokaa, jne jne. Minulla on myös mies, joka jakaa arjen kanssani. Lapset ovat päivän hoidossa ja itse olen töissä. Paljon enemmän sitä tekemistä oli silloin, kun vielä olin lasten kanssa kotona.

 

herätys 5.45. kahvit tippumaan, itselle päälle ja aamutoimet. 6.00 hoitolapset saapuu, eli työt alkaa. Palapelejä sun muuta hiljaista puuhaa.
7.00 omat 3 lasta hereille, aamutoimet, aamupalat ja pukemiset. Talo kuntoon, petaan pedit, pesu- ja pyykkikoneet hurisemaan. Kaikki 5 lasta ulkovaatteisiin ja autoon, eskari- ja kerhokuljetus käynnistyy. Hoitolasten kanssa takaisin ja ulkoilua. Päiväruoka uuniin ja 11.00 kerholaiset kotiin, ja neljä lasta syömään. Syömisen jälkeen kaksi unille, kahdelle hiljaista puuhaa, yksi kotiin eskarista, välipalan valmistelua. Noin klo 14.15 kaikki viisi lasta välipalalle, jonka jälkeen taas paikat kuntoon, koneet tyhjäksi ja pihalle. N. 15.30 hoitolapset haetaan, ja omien kanssa neuvolaan kuuntelemaan tulevan neljännen sydänääniä
Sen jälkeen omat hoitoon ja iltatöihin. n. 20.00 lapset kotiin ja iltapuuhiin, nukkumaan ja äiti on aikas poikki. Aamulla kaikki alkaa alusta.
Not so hyper, mutta pakko.

 

Mä en ikinä pärjäisi noilla unilla. Olen kateellinen. Mun täytyy normaalisti saada unta 8 tuntia ja nykyisin yössä tulee nukuttua helposti 9-10 tuntia, viikonloppuisin enemmänkin.

Mutta jos on töissä, tai opiskelee, ei tuollaiset unimäärät ole mahdollisia. Kummasti niitä kotitöitä vaan on, haluaa tai sitten ei. Ihanaa olisi kyllä nukkua 10 tuntia yhteen soittoon.