Onnea kaikille vauvansa saaneille, ja isot jaksut vielä yhtenä kappaleena palloileville - nyt on enää ne ihan viimeiset metrit käsillä kaikilla! :heart:
Tässä ruokaa odotellessa voisin pikaisen synnytyskertomuksen naputella..
22.-23. päivien välisenä yönä alkoi tulla säännölliset supistukset 10 min. väleillä, nukkumaan en pystynyt vaan tulin sohvalle pyöriskelemään ja kellottamaan supistuksia. Koko yön supisteli tasaisesti tuon 10 min. välein, en nukkunut silmäystäkään, mutta olo ei ollut kuitenkaan niin tukala että olisin herätellyt miestä lähtöön.
Aamulla mies lähti vielä töihin ja pistin esikoisen eskaritaksiin, ja jäin kotiin odottelemaan mihin olo kehittyy. Soitin neuvolaan peruakseni sille päivälle sovitun neuvola-ajan ja kerroin supistuksista, johon täti sanoi heti että lähtekääpä näytille, ei kannata jäädä odottelemaan liian pitkäksi aikaa ettei tule sitten kiire. Pakkaan siinä supistuksien lomassa loput tavarat, hyppään autoon kaksoset kyydissäni, haetaan esikoinen eskarista ja ajellaan mummulaan mihin mies on jo töistä tullut.
Kello 13 kirjauduttiin synnärille, sisätutkimus kertoi mun olevan 4cm auki ja ajattelin että tämähän etenee tästä varmaan hyvällä vauhdilla. Salissa pistivät käyrälle, tarjosivat kivunlievitystä mistä vielä tässä vaiheessa kieltäydyin. Reilun tunnin päästä saliin marssi kätilö lääkärin kanssa ja ilmoittivat puhkaisevansa kalvot että saadaan pinni vauvan päähän, se kävi aivan sairaan kipeää!
Noin tunti kalvojen puhkaisun jälkeen tehtiin sisätutkimus, eikä homma ollut edennyt yhtään. Toivoin jotain kivunlievitystä jos se sais mut rentoutumaan ja avautumisen etenemään, joten epiduraali pistettiin, sekin oli tosi tuskainen kokemus mutta olo oli ihana sen jälkeen
Vaan siihen puudutukseen pysähtyi sitten viimeisetkin supistukset!
4 tuntia odoteltiin, ja mulla rupesi jo huolettamaan että sektioksi kääntyy vielä koko homma, mulle nousi kuume 38 asteeseen, leikkausveret otettiin varalta ja antibioottia tiputetaan. Klo. 21 kävi kaksi lääkäriä arvioimassa vauvan kokoa ja mun tilannetta, uskaltavatko ruveta tiputtamaan oksitosiinia (edellinen synnytys ollut sektio, niin olivat vähän varovaisia jos ei kohtu kestäisikään mahdollisesti rajuna tulevia supistuksia). Tiputus päätettiin aloittaa pienellä annostuksella, ja heti rupesi tapahtumaan.
Klo. 22 vaihtui kätilöillä vuoro, lisäsivät kahteen kertaan vähän isommalle tippaa ja avauduin tosi nopeasti, viimeinen sisätutkimus: 9,5cm auki ja lupa ponnistaa jos siltä tuntuu. Saman tien kun "lupa" tuli, iski aivan järkyttävä ponnistamisen tarve ja olin repiä mieheltä vaatteet päältä.
Sain vaivoin käännettyä itseni kyljeltään puoli-istuvaan asentoon ja sitten mennään jo ihan täysillä, 2 minuuttia ja meille syntyy ihana poikavauva, jälkeiset tulee ongelmitta 8 minuuttia myöhemmin. Muutama tikki ommellaan, mutta voin heti istua ja olen muutenkin "elämäni kunnossa", toisin kuin esikoisen synnytyksen jälkeen.
Osastolla oltiin 3 päivää, nyt pyöritetään tätä suurtaloutta kotona
Vauva on ihana, 3 tytön jälkeen mulla on edelleen vähän vaikea uskoa että meillä on poika! Mehän ei tiedetty tulokkaan sukupuolta etukäteen, mutta ihan oikein tulkittiin rakenneultrakuvassa vilahtaneet pallit, vaan ei siihen kuitenkaan niin kovin luotettu että oltais nähty oikein..
Voi, mulla olis niin paljon kaikkea kerrottavaa mutta nyt tarttee mennä syömään!
neitiniisku ja vau 6pv :heart:
