M
"mii"
Vieras
Minusta tuntuu että mun lapsella on kuudes aisti. Siis miehen äiti, on kuollu jo jonku aikaa sitte, ennen lapsen syntymää. Ja niimpä vaan lapsi tänäänkin luki kirjaa ja sanoi sitten viereen : Ai, sä xxxx-mummikin tulit. Haluutko säkin lukea kirjaa? Ja se on kummallisinta, että lapsellle ei ole kerrottu tämän nimeä ja sen sen nimen oikein sanoi
Valokuvia ei ole nähnyt mummistaan, mutta kun tänään katottiin tyttö sanoi: Äiti, tossa on xxxx-mummi! Ja tosiaan oli. N. Viikko sitten tyttö sanoi: "Äiti, mua pelottaa. Tääl ei ole vaan kilttejä ihmisiä, tääl on muitakin"
Tätä on ollut sellaisesta 1v asti, mutta olen ajatellut että on pelkkää mielikuvitusta. Nyt tyttö kouluiässä enkä enää voi pistää mielikuvituksen piikkiin. VÄlillä komentaa omassa huoneessaan: MEnkää, pois, ette tule mun huoneeseen. Ja mä en aisti mitään. Eikä mitään "kummitteluakaan" esiinny. Ihmettelen, että onko meidän talossa oikeasti henkiä. Pitäisköhän ne häätää koko talosta pois. Ja likka luulee, että kaikki näkee niitä. Ja että ne on oikeasti olemassa, mutta onhan ne meidän lapselle ollut todellisuutta. Koulussakin supisee välillä luokssa, että "Menkää pois, ope huomaa teiät kohta" Huoneessaan leikkii esim. nukketalolla ja saattaa esim. jakaa lelut jonkun kanssa.
Mitä mun pitäs tehdä. Karkottaako ne pois vai? Mennä jonkun puheille, kenen?
Ja sit ne "pahat"... Onkohan meidän lapsella suojelusenkeli?
Tätä on ollut sellaisesta 1v asti, mutta olen ajatellut että on pelkkää mielikuvitusta. Nyt tyttö kouluiässä enkä enää voi pistää mielikuvituksen piikkiin. VÄlillä komentaa omassa huoneessaan: MEnkää, pois, ette tule mun huoneeseen. Ja mä en aisti mitään. Eikä mitään "kummitteluakaan" esiinny. Ihmettelen, että onko meidän talossa oikeasti henkiä. Pitäisköhän ne häätää koko talosta pois. Ja likka luulee, että kaikki näkee niitä. Ja että ne on oikeasti olemassa, mutta onhan ne meidän lapselle ollut todellisuutta. Koulussakin supisee välillä luokssa, että "Menkää pois, ope huomaa teiät kohta" Huoneessaan leikkii esim. nukketalolla ja saattaa esim. jakaa lelut jonkun kanssa.
Mitä mun pitäs tehdä. Karkottaako ne pois vai? Mennä jonkun puheille, kenen?
Ja sit ne "pahat"... Onkohan meidän lapsella suojelusenkeli?