Lapsi aistii jotain mitä minä en.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mii"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"mii"

Vieras
Minusta tuntuu että mun lapsella on kuudes aisti. Siis miehen äiti, on kuollu jo jonku aikaa sitte, ennen lapsen syntymää. Ja niimpä vaan lapsi tänäänkin luki kirjaa ja sanoi sitten viereen : Ai, sä xxxx-mummikin tulit. Haluutko säkin lukea kirjaa? Ja se on kummallisinta, että lapsellle ei ole kerrottu tämän nimeä ja sen sen nimen oikein sanoi :o Valokuvia ei ole nähnyt mummistaan, mutta kun tänään katottiin tyttö sanoi: Äiti, tossa on xxxx-mummi! Ja tosiaan oli. N. Viikko sitten tyttö sanoi: "Äiti, mua pelottaa. Tääl ei ole vaan kilttejä ihmisiä, tääl on muitakin"
Tätä on ollut sellaisesta 1v asti, mutta olen ajatellut että on pelkkää mielikuvitusta. Nyt tyttö kouluiässä enkä enää voi pistää mielikuvituksen piikkiin. VÄlillä komentaa omassa huoneessaan: MEnkää, pois, ette tule mun huoneeseen. Ja mä en aisti mitään. Eikä mitään "kummitteluakaan" esiinny. Ihmettelen, että onko meidän talossa oikeasti henkiä. Pitäisköhän ne häätää koko talosta pois. Ja likka luulee, että kaikki näkee niitä. Ja että ne on oikeasti olemassa, mutta onhan ne meidän lapselle ollut todellisuutta. Koulussakin supisee välillä luokssa, että "Menkää pois, ope huomaa teiät kohta" Huoneessaan leikkii esim. nukketalolla ja saattaa esim. jakaa lelut jonkun kanssa.

Mitä mun pitäs tehdä. Karkottaako ne pois vai? Mennä jonkun puheille, kenen?
Ja sit ne "pahat"... Onkohan meidän lapsella suojelusenkeli?
 
Ai niin, tossa oli vähän esimerkkejä. Iltaisin ukki (kuollut hänkin) kertoo iltasadun, aina ukin omasta lapsuudesta. Sitten iltaisin sanoo aina hyvää yötä kilti, tuhmat menkää pois, menkää valoon. Sitten nukahtaa, ja saattaa sanoa jollekulle että käy jo nukkuun mua väsyttää. Mä en haluis että lapsi näkee mitään ylimäärästä, mitä voin tehä? Häätää pois, kutsua pappi siunaamaan koti? Ja vaan yrittää etei lapselle tulis tilaisuutta nähdä ylimääräistä.
 
Ehkä kanattaisi keskustella papin kanssa.Voi olla että tyttäresi yliherkkä tuollaiselle eikä mitään pahaa mutta jos pelkääkin niin siten kannattaa selvittää.
 
[QUOTE="Minna";23237791]Ehkä kanattaisi keskustella papin kanssa.Voi olla että tyttäresi yliherkkä tuollaiselle eikä mitään pahaa mutta jos pelkääkin niin siten kannattaa selvittää.[/QUOTE]

Ei tuo pellkää, niistä pahoista vaan välillä vähän kyselee. Empä tiedä... :|
 
ehkä kannattaisi suunnata neurologille. Ihan varmuuden vuoksi, ettei ole mitään vakavampaa.. Ja sitten alkaa epäillä henkiä sun muita jos ei mitään löydy. En millään pahalla sano, mutta mä kyllä säikähtäisin ja epäilisin ties mitä kasvaimia.
 
Jostain luin Aira Samulinin haastattelun ja hänen tyttärensä skitsofrenia alkoi jotakuinkin juuri noin...

Ai :( Mutta eikö siihen kuulu todellisuudentajun heikkeneminen tai jtn?
Tuon meidän lapsen todellisuudentaju ei lie heikentynyt ja kun tunnisti mummin kuvasta vaikkei hänestä kuvaa aiemmin nähnyt ja nimenkin jostain tiesi. Ja tämä on aika uskomatonta, mutta tytön nukkeja jakaessa tuntuu, kuin barbivauva olisi liikahtanut, että toinen olisi ottanut sen... Tai sitten on harhaa. Vai voiko nää "henget" liikuttaa esineitä, kummittelua kokeneet? Tai jos tää on sellainen positiivinen henki vai miten?
 
Mäkin tutkituttaisin skitsofrenian mahdollisuuden, ettei tilanne pääse menemään niin pahaksi, ettei takastuloa enää ole... Oikealla hoidolla tulevaisuudenennuste on hyvä.

Lastenpsykiatri osaa myös tunnistaa, onko kyseessä vaan lapsen vilkas mielikuvitus ja huomiontavoittelu "yliluonnolliseksi" leimatulla persoonallaan. Jos ukki satuja hänelle kertoilee, niin kyllä ne mummojenkin nimet ovat mieleen jääneet.
 
ehkä kannattaisi suunnata neurologille. Ihan varmuuden vuoksi, ettei ole mitään vakavampaa.. Ja sitten alkaa epäillä henkiä sun muita jos ei mitään löydy. En millään pahalla sano, mutta mä kyllä säikähtäisin ja epäilisin ties mitä kasvaimia.

Niin no... Ehkä sinne pitäis aika varata. Lapsen kautta mustakin on alkanut tuntua, että täällä on joku :) Täytyis varmaan käskeä ne valoon, jos henkien kanssa pälpätys loppuu niin sitten se ehkä vaan on sitä. Mitens se neurologi, miten sen ajan saa varattua, kauan sitten tuloksien saaminen kestää?
 
Jeps, käyttäisin lapsipsykiatrilla ja sen jälkeen tutkituttaisin sun oman nupin. Ei millään pahalla, mutta on hieman outoa, että vanhempi kuvittelee lapsellensa yliluonnollisia kykyjä.
 
Mennään varmaan sitten psykiatrille tai jonnekin. Kai ne sitten tietää. Miehestä ei mitään kummallista kun tän lapsen mummolla oli tällaista yliluonnollista touhua.
 
Tähän aikaan päivästä taidetaan enempi suositella hoitoon menoa, mutta paljon on myös toisenlaisia näkemyksiä liikkeellä ( tosin ehkä iltaisin enempi ) .
Jos sinua kovasti tämä mietityttää ja arveluttaa niin mitä olisit mieltä jonkun sellaisen ihmisen tapaamisesta jolla vastaava lapsuus? Minusta tämä ei kuulosta pahalle koska lapsi ei itse pelkää ja osaa ilmeisestikin kommunikoida näkemiensä kanssa. Puheeksi ehkä kannattaisi ottaa se, etteivät kaikki koe, näe, tunne kuin tämän näkyvän maailman.
 
menet ihan vaan terveyskeskukseen ja kerrot noi jutut sun lapsesta, lääkäri sitten kirjoittaa lähetteen neurologille joka työskentelee sairaalassa. Siellä sitten varmaan tehdän erinlaisia testejä ja kuvataan. Ja jos mitään ei löydy niin uskon että ohjaavat psykiatrille.
 
Tähän aikaan päivästä taidetaan enempi suositella hoitoon menoa, mutta paljon on myös toisenlaisia näkemyksiä liikkeellä ( tosin ehkä iltaisin enempi ) .
Jos sinua kovasti tämä mietityttää ja arveluttaa niin mitä olisit mieltä jonkun sellaisen ihmisen tapaamisesta jolla vastaava lapsuus? Minusta tämä ei kuulosta pahalle koska lapsi ei itse pelkää ja osaa ilmeisestikin kommunikoida näkemiensä kanssa. Puheeksi ehkä kannattaisi ottaa se, etteivät kaikki koe, näe, tunne kuin tämän näkyvän maailman.

Ja sekoittaa lapsen pää kokonaan..? Juuei. Antaa lääkäreiden tutkia ja poissulkea sairauksia, jotka voivat aiheuttaa aistiharhoja.
 
[QUOTE="vieras";23237826]Lastenpsykiatri taitaa olla oikea osoite,[/QUOTE]

Kyllä. Mamman kannattaa nyt unohtaa ne yliluonnolliset hömpät ja hankkii lapselle oikeasti apua.
 
Aika kumma, että ensimmäinen selitys joka sinulle tulee mieleen on yliluonnollinen. Ehkä olet omalla arkuudellasi ja jutuillasi, joita et ehkä itsekään tiedosta, vaikuttanut tyttöön. Lääkäriin menoa suosittelen minäkin.
 
Ja miten niin on aivokasvain, jos tyttö tunnistaa valokuvasta mumminsa, jota ei ole koskaan livenä nähnyt?? Mä taas veikkaan, että tytöllä on kyky nähdä henkimaailma. Väärä osoite on kyllä psykiatri. Ota yhteys henkilöihin, jotka työskentelee henkimaailman asioiden kanssa.
 

Yhteistyössä