Provohan tämä koko aloitus on, mutta olen samaa mieltä ap:n kanssa.
Minulla ensimmäinen synnytys oli kivulias, mutta täyttä mannaa toiseen verrattuna. Niin suurta kipua en ole eläissäni kokenut ja tuskin tulen kokemaankaan. Kipu oli sairasta, raastavaa ja repivää. Kun olisit juoksukilpailussa, jossa maaliviivaa siirretään aivan viime metreillä kauemmaksi ja kauemmaksi. Se oli jopa niin sairasta, että jos joskus kolmanteen lapseeen päädymme, vaadin taatusti pelkosektion, minua ei kiduteta enää koskaan. Yksikään kivunlievitys ei kohdallani kakkosen synnytyksessä tehonnut, ei ilokaasu, ei epiduraali, ei aquarakkulat, ei spinaali, ei MIKÄÄN.
Vaikkei kivulla kilpailla tarvikaan, minua vituttaa nämä sektion tilaavat, jotka ruikuttavat miten synnytys nipisti. Hohhoijaa! Mitä nekin kivusta tietävät. Ovat saada kohtauksen jo kun otetaan verikoe.
