Mä asun hyvin pienessä kaupungissa joten nimiä en kerro.
Tänne perustettiin kangaskauppa, sinänsä hieno juttu, ettei aina tartte ajaa lähimpään isoon kaupunkiin. ei sillä, että mä mikään vakkariasiakas olisin, mutta välillä iskee inspiraatio tehdä jotain tyynyjä, verhoja ym..
Nyt piti saada juhliin hattu tehtyä, siis tuunattua. Menin hakemaan jotain kevyttä kangasta. Mutta palvelun taso tyrmistytti.
Toinen ajeli ompelukoneella ja kiros että nääkin tullaan tänään hakee ja huikkas sille toiselle että palveletko sä tota.. se palvelu sisälsi seinän vieressä olevassa tuolissa istumista. Ei pukahtanut yhtään sanaa, takahuoneesta kuului että ne on melkein kaikki verhokankaita. Ja heidän ikkunassa on toinen iltapuku ja toinen rennompi naisten vaate.... (eli voi verhokankaastakin saada vaatteita)
Mä päädyin pinkkiin voilee kangaspakkaan. Itse sain sen alimmaisena kun oli niin kaivaa ja nostaa esille. Kun mä sitten sanoin että joo, voisin pienen suikaleen tätä ostaa niin ei mitään merkkiäkään että mulle siitä kankaasta leikattais pala. Mä seisoin sitten hetken paikallani ja mietin, että pitäiskö mun toistaa vielä nätisti sanomani vai kääntyä ja lähteä pois. Päätin, että ostan kun en ehdi enää isoon kaupunkiinkaan.
Toistin että voisin ostaa tästä puolisen metriä. Ja mitäs tämä nainen mulle sanoikaan... joo, nostatko sen tähän pöydälle?. ööh, tein työtä käskettynä, mietin vielä että kysynkö vaan missä sakset ovat ja voin kyllä rahastaa itse itseäni...
Tässä liikkeessä oletin tämän mua "palvelleen" naisen olevan omistajan tytär, tosin reilu 20 v. Mutta ei häntä ole luotu asiakaspalveluun eikä kyllä äitikään sieltä takahuoneesta ottanut paljon kantaa asiaan.
Pois lähtiessä ajattelin jo kommentoida suoraan heille pettymykseni asiakaspalveluun mutta ajattelin olla ja antaa puskaradion toimia
