Kiusatut, ajatteletteko koskaan että kiusaaminen ei välttämättä johdu myöskään kiusaajasta itsestään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huono ihminen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Sympatiaa kaikille lapsuudessaan kurjia asioita kokeneelle.

Kuitenkaan KAIKKI kiusaaminen tai edes valtaosa ei johdu tuollaisesta. On myös yksinkertaisesti ilkeitä kakaroita, joiden vanhemmat eivät usko hellanteltustaan mitään pahaa. Yhden kiusaajani uskon oikeasti olleen luonnehäiriöinen jo ala-asteella. En jaksa uskoa, että kotioloissa olisi ollut mitään kamalaa, tietenkään en voi sataprosenttisesti tietää, mutta oletan että halusi lähinnä vittuilla ja pomottaa. Aikuisena kasvanut ilmeisesti samanlaiseksi pyrkyriksi ja oman statuksen nostajaksi, ainakin säälittävän fb-profiilinsa perusteella - kaveriksi ei tulisi mieleenkään pyytää. Toimii ilmeisesti kiinteistövälittäjänä, ja ennen asuisin sillan alla kuin ostaisin hänen kauttaan asunnon.

Että joo. Toki on surullisia lapsikohtaloita, mutta en toisaalta lähtisi sillekään linjalle, että varotaan kiusaamistapausten selvittelyä, koska "kiusaajat saavat kuitenkin kotona turpaan". Jokaista turpaansa saavaa kohtaan on viisikymmentä Nicopetteriä, jotka ovat äitinsä mielestä vaan niin luovia ja älykkäitä, että purkavat turhautumistaan kiusaamiseen.
 
Voi voi kun kiusatulla on vaikeaa! Just. Jos on niin vaikeaa (muka) niin vaihtokoon koulua! Jos ei sopeudu ja pärjää niin... Heikot jää jalkoihin ja ne poljetaan. Se on luonnonlaki.
 
Voi voi kun kiusatulla on vaikeaa! Just. Jos on niin vaikeaa (muka) niin vaihtokoon koulua! Jos ei sopeudu ja pärjää niin... Heikot jää jalkoihin ja ne poljetaan. Se on luonnonlaki.

Voi kuule, kun näinhän kouluissa toimitaankin. Minäkin jouduin luokkaa vaihtamaan, kiusaajille ei mitään. Ja siinä kuule vahvinkin murtuu kun kaikki päivät saa kuulla huutoa, tavaroita hajotetaan, päätä hakataan seinään, opettajat näkee mutta "eivät" näe. Kiusaajat tulee juuri sinun kaltaisten lapsista.
 
No enpä minkään "kiusattuja" sääli... tällä palstalla vain tuntuu olevan kielletty sanomasta sitä että KIUSATUSSA ON VIKA. hups sanoinkin sen nyt... ;) juu, pitäisi vaan teeskennellä sääliä jotain heikkoälyistä kohtaan joka ei pärjää. :D
 
Siis ymmärrä mitä? On täysin faktaa, että jos pahoinpidellään henkisesti ja fyysisesti lapsena, eikä korjaavia kokemuksia ole, ei lapsi oikein opi, miten muita kohdellaan ja mitä pahalle ololle voidaan tehdä. Sinunkin kullannuppusi saattaisi alkaa kiusaajaksi jos systemaattisesti pahoinpitelisitte häntä kotona. Tämähän ei tarkoita, että kiusaaminen olisi "oikeutettua", mutta sorry vaan, mitä voi odottaa lapselta, joka ei näe mitään järkevää mallia kotona ja itseäkin pahoinpidellään? Ei se lapsi ole siinä paha.

Juuri näin!

"Lapsi, joka saa osakseen ivanauruja, oppii pelkäämään.
Lapsi, joka saa osakseen arvostelua, oppii tuomitsemaan.
Lapsi, joka saa osakseen epäluottamusta, oppii pettämään.
Lapsi, joka saa osakseen vihamielisyyttä, oppii hyökkäämään.
Lapsi, joka saa osakseen hellyyttä, oppii rakastamaan.
Lapsi, joka saa osakseen rohkaisua, oppii luottamaan itseensä.
Lapsi, joka saa tuntea totuuden, oppii ymmärtämään oikeutta.
Lapsi, joka saa osakseen kiitosta, oppii olemaan kiitollinen.
Lapsi, joka näkee annettavan omasta muille oppii olemaan huomaavainen.
Lapsi, joka saa osakseen tietoa oppii tuntemaan viisauden.
Lapsi, joka saa osakseen kärsivällisyyttä, oppii olemaan pitkämielinen.
Lapsi, joka elää onnellisena, löytää rakkauden ja kauneuden."

Eipä mulla muuta.:flower:
 
Niin se vain on että nopeat syö, hitaat ei... Syö tai tule syödyksi, tapa tai tule tapetuksi, noin kuvaannollisesti. Ihan kuin eläinmaailmassa. Sorry vaan kiusatuille...
 
multa sat sympatiat sihen hyväksikäyttön, mutta silti en kiusaamista hyväksy.Minua on setäni käyttänyt hyväkseen koko lapsuusiän, sen lisäksi piti kärsiä koko 9v kamalaa koulukiusaamista. Kun oliskin van haukuttu, vaan potkittiin päähän ja mahaan, yritetty poltta hiuksia, tavaroita piilotettiin tai tuhottiin. eräänkin kerran klöytänyt repuni roskiksesta johon päälle oli heitetty likaisa käsipapereita. vaateita liattu tahallaan jne.
Silti vaikka olen ollut hyväkiskäytetty en ole toisiakiusnanut vaan vetäydyin kuoreeni ja sikai mua olikin halppo nälviä ja hakata. ja opet ei tehneet mitään, laittoivat mut psykologilla ja kuink aollakaan kiusaminen vain paheni. Lintasin aika usein kun en uskaltanut mennä kouluun =(
 
Kyl mä voin ymmärtää, ettei sillä kiusaajalla ole välttämättä kaikki hyvin. Mut en mä voi niin vain pois pyyhkiä kolme vuotta kestännyttä koulukiusatuksi tuloa mielestä, kyl se tausta on mukana aina. Olen mä monesti mielessäni yrittänyt antaa anteeksi, mut en mä varmaan ole pystynyt anteeksi täydellä sydämellä antamaan koska ne traumat on edelleen iso taakka.

Kyllä kun me nykyäänkin kylillä nähdään, niin ilmassa on sellainen pelonmuuri. Tarkkaillaan toisiamme, kenties mietitään menneitä. Ihan hyvin tuolla ap:n logiikalla myös musta olis voinut tulla kiusaaja koska mulla oli vaikeaa, mut ei musta tullut. Mä kanavoin surun ja ahdistuksen muualle. Ei mun oikeastaan olis pakko edes yrittää ymmärtää omia kiusaajiani tai edes antaa niille anteeksi. Ei multa edes ole koskaan anteeksi pyydettykään.
 
no epäilen että sillä lääkärin pojalla, koko kylän hellantelttusella, olisi ollut kotona yhtikäs vaikeaa! Äiskä oli kaikkien opettajien bestis ja iskä oikeen _kunnanlääkäri, niin eihän nyt _niitten_ poika mikään kusipää voi olla, eihän? Se oli vielä niin fiksu, ettei jäänyt koskaan verekseltään kiinni, mutta olipa silti koko yläkoulun pahin kiusaaja!

Mun yläasteajoista on 25 vuotta, mutta se kiusaaminen ei ole unohtunut yhtään.
 
Ei, en todellakaan halua vähätellä kiustaun kokemaa tuskaa!
Joskus tuntuu inhottavalta lukea kuinka kaikki kiusaajat ovat suorastaan pahoja ihmisiä eivätkä ansaitse mitään hyvää jne.
Itse olin kiusaaja. Kotona minua hyväksikäytettiin, lyötiin, härnättiin ja väheksyttiin vuosia jonka seurauksena en oppinut oikeaa ja väärää ja miten muita ihmisiä on ok kohdella. Opin sen vasta paljon myöhemmin, itse.
Mun mielestä kaikkein eniten velvollinen anteeksipyyntöön olisi isäni. Saisi pyytää anteeksi minulta ja kiusatulta! Hän ei paskan vertaa välittänyt minusta, omasta lapsestaan, eikä kiusatusta tytöstä ja hän tiesi varsin hyvin miten häntä kiusasin.

En jaksa elää ikuisen syyllisyyden kanssa siksi, että yläasteella ymmärtämättä asiaa kiusasin jotakuta, purin pahaa oloani syyttömään, mutta olin pahaan olooni täysin syytön itsekin. Meistä kumpikaan ei todellakaan ansainnut kohteluaan!

Ja nyt saan varmaan kamalan paskavyöryn kun olen niin paha ihminen, ansaitsen turpaan ja muuta ihanaa, mutta halusin vaan sanoa tämän. Kiitos ja anteeksi.

No musta se on jo stereotypia, että ihminen kiusaa siksi että sillä on paha olla. Eli kyllä ajattelen.

Miten sä nyt paha ihminen olisit??
 
[QUOTE="Marja";22905146]No enpä minkään "kiusattuja" sääli... tällä palstalla vain tuntuu olevan kielletty sanomasta sitä että KIUSATUSSA ON VIKA. hups sanoinkin sen nyt... ;) juu, pitäisi vaan teeskennellä sääliä jotain heikkoälyistä kohtaan joka ei pärjää. :D[/QUOTE]

Onko kaikissa väkivallan, hyväksikäytön ym. rikosten uhrissa itsessään se vika? Et viitsisi provoilla.
 
jos minun pitää ymmärtää kiusaajiani, niin miksi et itse ymmärrä isääsi? ethän tiedä mistä traumaattisista kokemuksista hänen tekonsa johtuvat.

itse olen ollut vuosia mielisairaalassa kiusaamisen takia. kymmeniä itsemurhayrityksiä ja vuosikausien viiltelyä. ei, en ymmärrä miten kukaan voi tehdä sellaista toiselle. kiusaajat eivät saa minulta mitään sympatiaa.

Näin. Ap:n mielestä häntä ei saa syyttää kiusaamisesta, mutta isää syyttää huonosta kohtelusta. Eiköhän sillä isälläkin ole jotain kamalaa tuon käytöksen takana, mut ap ilmeisesti valikoi ketkä saa anteeksi tekonsa olosuhteiden takia ja ketkä ei :D
 
Mä ihmettelen yhtä asiaa: usein kuulee sanottavan, että "no sillä kuka sua kiusaa, on jotain ongelmia itsensä kanssa" tai muuta samankaltaista. Mutta ketään ei kiinnosta useinkaan kysyä kiusaajalta, että onko kaikki hyvin? Muistetaan nyt kuitenkin, että usein kiusaaja on lapsi! Ja mun mielestä sekä kiusatun että kiusaajan tulisi saada apua, koska jokaisen lapsen tulisi saada apua! Sympatiani ovat kiusattujen puolella, mutta mielestäni on hienoa aina, kun ihminen tajuaa tehneensä väärin ja katuu tekojaan sekä on muuttanut tapansa. Toivottavasti ap saisi kiusatulta tytöltä jonain päivänä anteeksi.

(en lukenut koko ketjua mutta halusin vaan sanoa tämän)
 
Näin. Ap:n mielestä häntä ei saa syyttää kiusaamisesta, mutta isää syyttää huonosta kohtelusta. Eiköhän sillä isälläkin ole jotain kamalaa tuon käytöksen takana, mut ap ilmeisesti valikoi ketkä saa anteeksi tekonsa olosuhteiden takia ja ketkä ei :D

Siis mitä? Onko sinusta todella verrattavissa AIKUINEN MIES vs. lapsi? Oletko ihan terve? Kyllä se ihan faktaa on, että lapsella ei ole läheskään samoja mahdollisuuksia kuin aikuisella. Pitää olla oikeasti tyhmä, jos ei tätä ymmärrä.
 
Väännän tyhmimmille rautalangasta:

Onko teistä ihan "sama asia", jos

- nelikymppinen mies vetää turpaan tytärtään
- 11v tytär lyö koulussa luokkakaveriaan, kun ei edes ymmärrä, että siinä on jotain pahaa, kun kokee tuota joka viikko kotona?

Onko nämä ihan tasa-arvoisia ja samalla viivalla mm. sen suhteen, miten ongelmia voi selvittää?
 
Siis mitä? Onko sinusta todella verrattavissa AIKUINEN MIES vs. lapsi? Oletko ihan terve? Kyllä se ihan faktaa on, että lapsella ei ole läheskään samoja mahdollisuuksia kuin aikuisella. Pitää olla oikeasti tyhmä, jos ei tätä ymmärrä.

Sillä isällä voi olla takana niin kamalia asioita ettei hän ole edes aikuisikään mennessä pystynyt niitä käsittelemään. Pointti oli että typerää tuollainen että itselle pitäisi antaa anteeksi ja ymmärtää mutta sitten ap ei kykene anteeksiantoon ja ymmärrykseen, ja oot vitun vajaa jos et sitä tajua. Säkin varmaan puolustelet kiusaamistas jollain mukavilla tekosyillä, kun on aina kiva siirtää vastuu muille ja olla niiiiiin uhria :P
 
Voi voi kun kiusatulla on vaikeaa! Just. Jos on niin vaikeaa (muka) niin vaihtokoon koulua! Jos ei sopeudu ja pärjää niin... Heikot jää jalkoihin ja ne poljetaan. Se on luonnonlaki.

Niin... Yleensä ne kiusaajat onkin niitä heikkoja, jotka jää jalkoihin. Ainakin mun entiset kiusaajat on nyt aikuisina säälittäviä alkkiksia tai muuten elämässä epäonnistuneita. Mietipä sitä.
 
Sillä isällä voi olla takana niin kamalia asioita ettei hän ole edes aikuisikään mennessä pystynyt niitä käsittelemään. Pointti oli että typerää tuollainen että itselle pitäisi antaa anteeksi ja ymmärtää mutta sitten ap ei kykene anteeksiantoon ja ymmärrykseen, ja oot vitun vajaa jos et sitä tajua. Säkin varmaan puolustelet kiusaamistas jollain mukavilla tekosyillä, kun on aina kiva siirtää vastuu muille ja olla niiiiiin uhria :P

Ei vaan pointti on se, että niille, jotka PYYTÄVÄT anteeksi, voidaan ehkä jopa antaa anteeksi! Mä käsitin, ettei isä pahemmin ole tekojaan katunut, joten kuinka helppoa siinä tilanteessa on antaa anteeksi?? Toki ihan vaan oman mielenrauhan takia olisi hienoa, jos vain voisi unohtaa oman kaltoin kohtelunsa, mutta se on todella vaikeaa. En mä ainakaan anna anteeksi kellekkään, joka ei edes tajua tehneensä väärin ja jatkaa samaa rataa.
 

Yhteistyössä