Avioero SEKSIN takia. Miten seksi voi olla NIIN tärkeää?

No eikö sitä miestäsi kaiverra se seksi sen takia kun sitä yks kaks lapsen myötä ei olekaan enää? Vai oletko oikeasti sitä mieltä että miehesi on seksihullu?

Miehesi kommentista päätellen hän on tosi suuttunut tahollaan tästä tilanteesta. Jatkuva torjutuksi tuleminen syö miestä kuten naistakin.

Ehkä sä voisit sanoa miehellesi että mitä jos vietetään tätä sinun kaipaamaasai henkistä harmoniaa joku ilta (jutellaan kaikesta muusta kuin teistä tai lapsestanne, vaikka päivänpolitiikasta, juotte viiniä joka rentouttaa kivasti, katsotte leffaa). Ja sitten miehesi saa sitä fyysistä sinulta vaikka seuraavana päivänä. Kompromissihan on tuossa tilanteessa ainoa vaihtoehto kun kummatkin puolustaa omaansa kivenkovaan.

Tuntuu vain kovin että sinä et kompromissia halua..

tämän kun eri halut omaavat ihmiset ymmärtäisi, jos on erilaiset mieltymykset ja halut niin ei ole muuta mahdollisuutta kuin pyrkiä kompromissiin, ei se suhde sitä kestä että toisen ehdoilla mennään aina. mikään suhde ei sitä loputtomiin kestä.

 

Mitä sulla oli ennen lasta?

Toistakymmentä vuotta miehen kanssa eleltiin omassa talossa. Niin ajat varmaan takaa sitä että lapsen syntymisen myötä kadonneet halutkin osittain? Mutta tähän vastasinkin tuolla aikaisemmin.

 

Pitäisikö teidän mielestä minun luovuttaa ja antaa miehen mieliksi joka päivä seksiä?Ja piu paut minun haluilleni ja tarpeilleni?Tätähän osa tarkoittaa? Aloituksessani olin vihainen siitä että miten voi olla joku niin seksin tarpeessa että asettaa sen kaiken muun edelle. Miksi minut tuomitaan sitten jos asetan lapsen miehen/seksin edelle? tekeehän se mieskin sitä seksihaluillaan.

Miten se käy ilmi että miehesi asettaa seksin KAIKEN edelle? Onko hän sanonut että valitsisi seksin saamisen mieluummin kuin sinut tai lapsensa?

Sinut tuomitaan koska selitit todella huonosti asiasti ekassa viestissä. Ja koska et selvästikään ole valmis tekemään KOMPROMISSIA. Siitä on joskus kyse kun kaksi ihmistä erilaisine haluineen elää yhdessä. Antaisitko seksiä jos miehesi lopettaisi vonkaamisen ja viettäisitte yhden harmonisen illan SINUN tarpeitasi huomioiden? Vai pitääkö miehen tehdä viikkokaupalla jotain että annat hänelle mitä hän haluaa?

Musta sinä et nyt oikein näe koko kuvaa mikä on usein näin kun pidetään tiukasti omista mielipiteistä kiinni. Meidän nähdäksemme teillä on talossa kommunikaatiokatkos, vakava sellainen, joka voi hyvin johtaa eroon tai sitä ennen jopa pettämiseen. Lapsi voi altistua riitelylle ja kokea ahdistusta. Jos lapsesi on sinulle niin tärkeä kuin sanoit, etkö voisi hänen takiaan tehdä kompromissia ja tulla alas sieltä tornista jossa vallitsee sinun ajatusmaailmasi eikä kenenkään muun?

Oletko miettinyt miten voitte ratkaista tilanteen? Mitä olet jo TEHNYT asian eteen että tilanne raukeaisi?

Mietipä näitä kysymyksiä. Epäilen muuten että miehesi seksiä joka päivä haluaisi kun hän sitä edes jotenkuten säännöllisesti saisi..

Joskus pitää antaa ensin itse jotain että itse saa. Miksi miehesi pitäisi olla se joka ekaksi antaa periksi ja tulee vastaan? Miksi sinä et voi olla se?

 

Sinut tuomitaan koska selitit todella huonosti asiasti ekassa viestissä. Ja koska et selvästikään ole valmis tekemään KOMPROMISSIA. Siitä on joskus kyse kun kaksi ihmistä erilaisine haluineen elää yhdessä. Antaisitko seksiä jos miehesi lopettaisi vonkaamisen ja viettäisitte yhden harmonisen illan SINUN tarpeitasi huomioiden? Vai pitääkö miehen tehdä viikkokaupalla jotain että annat hänelle mitä hän haluaa?

Luitko näitä välissä tulleita ap:n viestejä?

 

Eikö se ole kompromissi jos mies saa vaikka 3 kertaa viikossa?Ja tulee kyllä torjutuksi jos joka päivä vonkaa.Mutta kun tämä 3 krt viikossa nyt ei tyydytä miestä siis.

Oletko sä nyt 100% varma että jokainen miehesi konketus on seksin vonkuamista? Voi tisseihin muutenkin koskea, ilman että sen ainoa motiivi on saada sulta "herkkua". Miehet muutekin puhelee seksistä "vapaammin" kuin naiset eikä se aina tarkoita että haluavat vai seksiä. Jos sitä tulee niin ok, mut maailma ei kaadu jos ei. Leikittelykin on sallittua

 

Ja siellä osa sanoo miestä siittäjäksi. Ilmeisesti heidän kohdallaan käynyt jotain vastaavanlaista koska jostain nappasivat sen vaikka asia ei koske milläänlailla aloiitustani.

Minä taisin olla ensimmäinen, joka siittäjästä puhui. Ja puhuin siitä ihan vain siitä syystä, että se fiilis SUN KIRJOITTAMISTASI teksteistä tuli. Niistä huokui sellainen halveksunta miestä kohtaan, että toisille ulkopuolisille tulee helposti se kuva, ettei miehelläsi ole sulle mitään merkitystä tunnetasolla. Ilmeisesti tuo tullut kuva kuitenkin on väärä.

Ja ei, mä en ole koskaan kokenut tuollaista, mieheni ei koskaan ole ollut minulle yhdentekevä. Olen elänyt yli 13 vuotta yhdessä (tuosta reilut 10v aviossa) mieheni kanssa, meillä on kolme lasta. Näihin vuosiin on monia onnellisia vuosia, tosin eräänlainen kriisi parisuhteessamme oli keskimmäisen lapsemme syntymän jälkeen. Mies koki tuolloin itsensä täysin syrjäytetyksi, mikä oli näin jälkeenpäin ajateltuna hyvinkin ymmärrettävää. Itse siinä tilanteessa aikanaan en osannut katsoa omaa toimintaani ulkopuolisen silmin, en nähnyt toiminnassani mitään väärää. Jälkeenpäin olen tosiaan tullut toisiin ajatuksiin, myös minussa oli vikaa, eikä ihan vähääkään. Ja nyt tosiaan puhuin ainoastaan omasta parisuhteestani. Meillä on aina puhuttu todella paljon kaikenlaisista asioista ja puhumalla aikanaan nuokin jutut ratkesivat.

Enkä mä puolusta sun miestäsi, mä olen sitä mieltä, että parisuhteen toimivuus tarkoittaa usein myös sitä, että tehdään kompromisseja. Kukaan ei voi aina vaan vaatia ja ottaa. Tuollaista solmua vain on hyvin vaikea avata, jos kommunikointi välillänne ei pelaa ja jos kumpikin vain ehdottoman jyrkkinä seisoo siellä omassa nurkassaan oman periaatteensa takana.

Ehkä tyhmä idea, mutta oletko ajatellut, että voisit kirjoittaa miehellesi kirjeen noista päässäsi pyörivistä asioista? Silloin kumpikin saisi ensin tahollaan pohtia noita juttuja ja sen jälkeen (vaikka päivän parin päästä) yrittäisitte keskustella.

 

No mutta kun ap on omalta osaltaan antanut panoksensa siihen kompromissiin, jos kerran 3 kertaa viikossa seksiä on. Missä on miehen panos?

Toisaalta saan ap:n kirjoituksista kuvan, että tunteet miestä kohtaa on hakusessa kaiken kaikkiaan, eikä kyse ole pelkästä haluttomuudesta vaan ap keksii tekosyitä miksi en tänäänkään halua omaa miestäni.

Halut on valtavasti kiinni myös korvien välistä, omakohtaisesti olen todennut. Meillä oli myös tosi pitkään ongelmana se, että mua ei seksi kiinnostanut. Aina muka väsytti tai vastaavaa ja siitä tuli ongelmia koko suhteelle. Sitten kun yksinkertaisesti päätin haluta ja aloin ottaa osaa seksiin pelkän panomattona olon sijaan, niin johan on halut heränneet ja suhde parantunut!

 

Nyt pitää mennä mutta jos viestini ovat olleet kovistelevia niin se johtuu siitä kun olen saanut kuvan ap:stä ihmisinä joka ei nyt anna itse tippaakaan periksi. Lisäksi hän itse ei ole esittänyt mitään muutosehdotuksia kuin että MIEHEN on muututtava. Tämä ei ole mielestäni kovin rakentavaa. On tultava vastaan jos haluaa ettei toiselle tule olo että myi itsensä täysin.

 

Pitäisikö teidän mielestä minun luovuttaa ja antaa miehen mieliksi joka päivä seksiä?Ja piu paut minun haluilleni ja tarpeilleni?Tätähän osa tarkoittaa? Aloituksessani olin vihainen siitä että miten voi olla joku niin seksin tarpeessa että asettaa sen kaiken muun edelle. Miksi minut tuomitaan sitten jos asetan lapsen miehen/seksin edelle? tekeehän se mieskin sitä seksihaluillaan.

Ekassa viestissä ei ollut mainintaa kuinka usein seksiä on. Jos 3krt viikossa ei riitä miehellesi niin haistakoon kukkasen. Mutta yritä saada miehesi ymmärtämään sun tilanne.

 

Jos mies ei saa seksiä niin erotkoon.

Jos nainen ei saa mitä haluaa niin erotkoon.

Uskon hyvin vakaasti minimiperiaatteeseen, että on parempi olla ilman kuin antaa säälistä sen enempää seksiä kuin läheisyyttä tai mitä hyvänsä.

 

Ekassa viestissä ei ollut mainintaa kuinka usein seksiä on. Jos 3krt viikossa ei riitä miehellesi niin haistakoon kukkasen. Mutta yritä saada miehesi ymmärtämään sun tilanne.

jos seksi on sellaista että toinen "suostuu" siihen, eikä osoita varsinaista intoa siihen niin sitä saa olla vaikka 7 krt viikossa ja se ei ole tyydyttävää miehellekkään. sama kun runkkaisi siinä vaiheessa jos toinen ei ole hengessä mukana...

 

Miten se käy ilmi että miehesi asettaa seksin KAIKEN edelle? Onko hän sanonut että valitsisi seksin saamisen mieluummin kuin sinut tai lapsensa?

Sinut tuomitaan koska selitit todella huonosti asiasti ekassa viestissä. Ja koska et selvästikään ole valmis tekemään KOMPROMISSIA. Siitä on joskus kyse kun kaksi ihmistä erilaisine haluineen elää yhdessä. Antaisitko seksiä jos miehesi lopettaisi vonkaamisen ja viettäisitte yhden harmonisen illan SINUN tarpeitasi huomioiden? Vai pitääkö miehen tehdä viikkokaupalla jotain että annat hänelle mitä hän haluaa?

Musta sinä et nyt oikein näe koko kuvaa mikä on usein näin kun pidetään tiukasti omista mielipiteistä kiinni. Meidän nähdäksemme teillä on talossa kommunikaatiokatkos, vakava sellainen, joka voi hyvin johtaa eroon tai sitä ennen jopa pettämiseen. Lapsi voi altistua riitelylle ja kokea ahdistusta. Jos lapsesi on sinulle niin tärkeä kuin sanoit, etkö voisi hänen takiaan tehdä kompromissia ja tulla alas sieltä tornista jossa vallitsee sinun ajatusmaailmasi eikä kenenkään muun?

Oletko miettinyt miten voitte ratkaista tilanteen? Mitä olet jo TEHNYT asian eteen että tilanne raukeaisi?

Mietipä näitä kysymyksiä. Epäilen muuten että miehesi seksiä joka päivä haluaisi kun hän sitä edes jotenkuten säännöllisesti saisi..

Joskus pitää antaa ensin itse jotain että itse saa. Miksi miehesi pitäisi olla se joka ekaksi antaa periksi ja tulee vastaan? Miksi sinä et voi olla se?

Asiasta ollaan puhuttu nuunkuin kerroinkin aikasemmin ketjussa. Jos mies suuttuu minun vastauksistani (haluistani tai kerroin että esim ei roikkuisi rinnoissani kiinni koko ajan) niin enhän minä voi sille mitään. Niin tarjosin tuolla jo kompromissia eli miksi ei se 3 kertaa viikossa riittäisi seksiä. Sitten olisi haluja ja olen tarjonnut että sitten "rauhassa" illalla ilman että lapsi olisi siinä ja minulla hommat tehty. Mitä muuta minun pitäisi tehdä?
Ja miksei mies voisi olla se joka tulisi minua vastaan?Miksi et yhtään syyllistä miestä? Johan hänen omistushaluisuudestaan kertoo se että ei hänellä nyt kaikki ole ok. Jos myönnyn että en pääse niin usien ystävienkään kanssa olemaan ja sitten myönnyn vielä lisää hänen päätöksilleen niin onko sitten kaikki hyvin?
Et sinäkään haluaisi että toinen määrää kaikki tekemisesi.
Mitäs muuta kysyit...niin, seksihulluus. Soittaminen seksilinjoille/pornon katseleminen netissä liikaa ja silti pitää saada lisää. Minä myönnyn jo näihinkin.
Lapsen edellehän se seksi menee jos on avioeron paikka.

 

Nyt pitää mennä mutta jos viestini ovat olleet kovistelevia niin se johtuu siitä kun olen saanut kuvan ap:stä ihmisinä joka ei nyt anna itse tippaakaan periksi. Lisäksi hän itse ei ole esittänyt mitään muutosehdotuksia kuin että MIEHEN on muututtava. Tämä ei ole mielestäni kovin rakentavaa. On tultava vastaan jos haluaa ettei toiselle tule olo että myi itsensä täysin.

Kummankaan ei tarvitse muuttua.

Saa mies haluta ja vongatakin, mutta ei sille tartte antaa pesää jos ei huvita. Se menee pahaksi jos äksyilee miehen vonkaamisesta.

 

Nyt pitää mennä mutta jos viestini ovat olleet kovistelevia niin se johtuu siitä kun olen saanut kuvan ap:stä ihmisinä joka ei nyt anna itse tippaakaan periksi. Lisäksi hän itse ei ole esittänyt mitään muutosehdotuksia kuin että MIEHEN on muututtava. Tämä ei ole mielestäni kovin rakentavaa. On tultava vastaan jos haluaa ettei toiselle tule olo että myi itsensä täysin.

Annoinkin tuohon jo vastauksen. Eli olen jo myöntynyt mielestän liian monessa asiassa.

 

[QUOTE="Sara";22868017]No mutta kun ap on omalta osaltaan antanut panoksensa siihen kompromissiin, jos kerran 3 kertaa viikossa seksiä on. Missä on miehen panos?

Toisaalta saan ap:n kirjoituksista kuvan, että tunteet miestä kohtaa on hakusessa kaiken kaikkiaan, eikä kyse ole pelkästä haluttomuudesta vaan ap keksii tekosyitä miksi en tänäänkään halua omaa miestäni.

Halut on valtavasti kiinni myös korvien välistä, omakohtaisesti olen todennut. Meillä oli myös tosi pitkään ongelmana se, että mua ei seksi kiinnostanut. Aina muka väsytti tai vastaavaa ja siitä tuli ongelmia koko suhteelle. Sitten kun yksinkertaisesti päätin haluta ja aloin ottaa osaa seksiin pelkän panomattona olon sijaan, niin johan on halut heränneet ja suhde parantunut![/QUOTE]
Tässä on juuri se pointti. Ap ei kai ole muuta tehnyt kun "pakosta suostunut seksiin" ettei mies vonkuaisi. Mä vaan pelkään pahoin että mies odottaa ns.laadukaampaa seksiä, seksiä jossa molemmat on mukana. Sille on kuitenkin ehto: miehen tulee olla henkevä. Mutta mitä ap tekee asialle, onko hän tullut vastaan millään tasolla, paitsi että väkisin vaan levittänyt jalkojaan? Onko hän hellitellyt miestään, kenties hieman flirtaillut tms.? Mieheltä hän sitä odottaa, mutta onko hän itse toiminut niin?

En todellakaan halua syylistää ap:ta. Tulee vaan sellainen olo että hän kaipaa jotain suurren suurta ja mahtavaa; mutta työpanos sen eteen tulisi olla niin helppo kuin mahdollista. Elämän tärkein - lapsi - vie kaiken energian ja panostus mieheen ja parisuhteeseen on toissijaista.

Mies taas luultavasti kokee menettäneensä sen mitä hänellä joskus oli. Siihen väliin on kiilannut nyytti. Viisasta tai ei, mutta siksi hän ehkä oireilee näin eli haluaa seksiä enemmän kuin oikeastaan edes tarvitsee. Koitaa jotenkin saada tuntemaan itsensä halutuksi, tärkeäksi jne ap silmissä. Reaktio toki ampuu yli, mutta kuitenkin

 

Asiasta ollaan puhuttu nuunkuin kerroinkin aikasemmin ketjussa. Jos mies suuttuu minun vastauksistani (haluistani tai kerroin että esim ei roikkuisi rinnoissani kiinni koko ajan) niin enhän minä voi sille mitään. Niin tarjosin tuolla jo kompromissia eli miksi ei se 3 kertaa viikossa riittäisi seksiä. Sitten olisi haluja ja olen tarjonnut että sitten "rauhassa" illalla ilman että lapsi olisi siinä ja minulla hommat tehty. Mitä muuta minun pitäisi tehdä?
Ja miksei mies voisi olla se joka tulisi minua vastaan?Miksi et yhtään syyllistä miestä? Johan hänen omistushaluisuudestaan kertoo se että ei hänellä nyt kaikki ole ok. Jos myönnyn että en pääse niin usien ystävienkään kanssa olemaan ja sitten myönnyn vielä lisää hänen päätöksilleen niin onko sitten kaikki hyvin?
Et sinäkään haluaisi että toinen määrää kaikki tekemisesi.
Mitäs muuta kysyit...niin, seksihulluus. Soittaminen seksilinjoille/pornon katseleminen netissä liikaa ja silti pitää saada lisää. Minä myönnyn jo näihinkin.
Lapsen edellehän se seksi menee jos on avioeron paikka.

Onko miehen käytös muuttunut vasta lapsen tultua tällaiseksi? Miten muuten puhutte/olette yhdessä? Vonkaako seksiä joka sekunti vai onko teillä muuten yhteisiä hetkiä/keskusteluja?

 

Kummankaan ei tarvitse muuttua.

Saa mies haluta ja vongatakin, mutta ei sille tartte antaa pesää jos ei huvita. Se menee pahaksi jos äksyilee miehen vonkaamisesta.

hyvä pointti, ihan yhtä "tuomittavaa" se on äksyillä vonkauksesta, kuin miehen siitä että ei ny justiinsa saanu sitä pesää, ei se parisuhde ole kyllä mikään automaattinen tyhjennykseen oikeuttava instituutiokaan...

 

Aa, huomasin juuri sun kirjoittaneen, että olette elelleet toistakymmentä vuotta yhdessä ennen lasta. Ehkä miehen on vaikea luopua "saavutetuista eduista" (joista saanut nauttia jo useita vuosia), jos aiemmin seksielämänne on ollut lähes tuplaten vilkkaampaa. Todennäköisesti miehen mielestä lapsi (vaikka kovin toivottu onkin) on muuttanut elämäänne enemmän kuin sinun mielestäsi. Sen ajan, jonka ennen jaoit miehesi kanssa, olet nykyisin lähes kokonaan kiinni vauvassanne (mikä siis ihan luonnollista). Ehkä tilanne miehesi osalta juuri siksi kulminoituu tuohon seksiin, hän yrittää pitää kiinni edes siitä. Tietysti voi olla niinkin, että miehelläsi tosiaan on vaan paljon kovemmat halut kuin sinulla, tai että hänellä on jopa jonkun sortin ongelma.

Lopputulema kuitenkin edelleenkin on se, että jollakin konstilla, teidän pitäisi saada asiat puhumalla selviksi, joko keskenänne tai jonkun ammattiauttajan avulla. Jos asioiden selvittämiseen ei löydy haluja (eli jatkatte samaan tyyliin kuin nykyään), olen varma, että päädytte jossain vaiheessa eroon.

 

Sitten olisi haluja ja olen tarjonnut että sitten "rauhassa" illalla ilman että lapsi olisi siinä ja minulla hommat tehty. Mitä muuta minun pitäisi tehdä?
QUOTE]

Onko tämä sinun tärkeysjärjestys? Miehen tila on vasta sitten kun lapsi nukkuu, pyykit on pyykätty, keitot keitetty ja paikat siivottu. Ihmisen joka taisi joskus olla sinulle tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen on nyt pyykkien jälkeisellä sijalla. Lapsen vielä ymmärrän jotenkin...

Mites, osoitatko rakkauttasi miehellesi mitenkään muuten? Puhutteletko häntä kauniisti, arvostatko häntä? Saatko hänet tuntemaan olonsa tärkeäksi, kehutko häntä koskaan? Näitä asioita taidat itsekin häneltä odottaa, vai kuinka? Vaikka en uskovainen millään muotoa ole, kyllä Raamatusta löytyy ainakin yksi ohje nuora elämään: Tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Ja siinä itse pitää olla se aloitteen tekijä, eikä odottaa että toinen aloittaa.

 

Minä taisin olla ensimmäinen, joka siittäjästä puhui. Ja puhuin siitä ihan vain siitä syystä, että se fiilis SUN KIRJOITTAMISTASI teksteistä tuli. Niistä huokui sellainen halveksunta miestä kohtaan, että toisille ulkopuolisille tulee helposti se kuva, ettei miehelläsi ole sulle mitään merkitystä tunnetasolla. Ilmeisesti tuo tullut kuva kuitenkin on väärä.

Ja ei, mä en ole koskaan kokenut tuollaista, mieheni ei koskaan ole ollut minulle yhdentekevä. Olen elänyt yli 13 vuotta yhdessä (tuosta reilut 10v aviossa) mieheni kanssa, meillä on kolme lasta. Näihin vuosiin on monia onnellisia vuosia, tosin eräänlainen kriisi parisuhteessamme oli keskimmäisen lapsemme syntymän jälkeen. Mies koki tuolloin itsensä täysin syrjäytetyksi, mikä oli näin jälkeenpäin ajateltuna hyvinkin ymmärrettävää. Itse siinä tilanteessa aikanaan en osannut katsoa omaa toimintaani ulkopuolisen silmin, en nähnyt toiminnassani mitään väärää. Jälkeenpäin olen tosiaan tullut toisiin ajatuksiin, myös minussa oli vikaa, eikä ihan vähääkään. Ja nyt tosiaan puhuin ainoastaan omasta parisuhteestani. Meillä on aina puhuttu todella paljon kaikenlaisista asioista ja puhumalla aikanaan nuokin jutut ratkesivat.

Enkä mä puolusta sun miestäsi, mä olen sitä mieltä, että parisuhteen toimivuus tarkoittaa usein myös sitä, että tehdään kompromisseja. Kukaan ei voi aina vaan vaatia ja ottaa. Tuollaista solmua vain on hyvin vaikea avata, jos kommunikointi välillänne ei pelaa ja jos kumpikin vain ehdottoman jyrkkinä seisoo siellä omassa nurkassaan oman periaatteensa takana.

Ehkä tyhmä idea, mutta oletko ajatellut, että voisit kirjoittaa miehellesi kirjeen noista päässäsi pyörivistä asioista? Silloin kumpikin saisi ensin tahollaan pohtia noita juttuja ja sen jälkeen (vaikka päivän parin päästä) yrittäisitte keskustella.

Voi olla että aloitus oli huonosti kirjoitettuna. Tänään on tarkoitus puhua miehen kanssa. Eilen päättyi siihen että otti ja meni olohuoneeseen nukkumaan. Olisi ollut monta asiaa vielä mitä oisin halunnut keskustella.
Se että en halua puhua siitä mikä isän suhde on lapseen on että se voisi olla parempikin. Hyvä isä mutta en pidä siitä kuinka puhuu lapselle.

 

3krt seksiä viikossa on ihan hemmetin paljon yli 10v suhteessa.

 

Eihän seksi ole sen kummempi elämän osa-alue kun mikään muukaan. Avioliitossa on arvojen kohdattava, oli kyse seksistä, työstä, lastenkasvatuksesta tai mistä tahasa, muuten homma ei toimi.
Se taas saadaanko homma puhumala toimimaan, on hyvin pitkälti tahto kysymys.

Mutta sitä en ymmärrä, että jos itse on haluton ja kumppanilla haluja on, miksi ei voi käyttää vaika käsiään ja antaa kumppanille seksiä, koska harva mieskään haluaa pelkkä seksiä, sitä läheisyyttä ja hellyyttä kumppaninsa kanssa miehetkin haluaa ja siksi eivät luvallakaan aina lähde vieraisiin, jos puoliso on haluton.
jos mulla on jalka poikki, odotan puolison auttavan minua, vaikka se ei sitä ihan hirveästi huvittaisi.
Jos puolisolla on seksuaalisia tarpeita, minä voin autaa häntä, vaikka se ei ihan hirveästi huvittaisikaan.

 

Mäkin haluaisin tietää miten ap muutoin huomioit miestäsi kuin vaan antamalla kolmasti viikossa? Miehetkin kun tarvitsee muutakin kuin seksiä, mutta jos muuta ei enää saa vahvistuu seksin asema. Kuten täällä joku jo aiemmin kirjoitti, miehelle seksi on yksi rakkauden osoitusmuoto. Jos mitään muuta muotoa ei enää ole, siitä viimeisestä pidetään kiinni kynsin hampain.

 

Sitten olisi haluja ja olen tarjonnut että sitten "rauhassa" illalla ilman että lapsi olisi siinä ja minulla hommat tehty. Mitä muuta minun pitäisi tehdä?
QUOTE]

Onko tämä sinun tärkeysjärjestys? Miehen tila on vasta sitten kun lapsi nukkuu, pyykit on pyykätty, keitot keitetty ja paikat siivottu. Ihmisen joka taisi joskus olla sinulle tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen on nyt pyykkien jälkeisellä sijalla. Lapsen vielä ymmärrän jotenkin...

Mites, osoitatko rakkauttasi miehellesi mitenkään muuten? Puhutteletko häntä kauniisti, arvostatko häntä? Saatko hänet tuntemaan olonsa tärkeäksi, kehutko häntä koskaan? Näitä asioita taidat itsekin häneltä odottaa, vai kuinka? Vaikka en uskovainen millään muotoa ole, kyllä Raamatusta löytyy ainakin yksi ohje nuora elämään: Tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Ja siinä itse pitää olla se aloitteen tekijä, eikä odottaa että toinen aloittaa.

Kun haluan että minäkin saisin oloni rauhoitettua. No jos olisi kunnon mies niin auttaisi minua kodinhoidossa eikä netissä pyörisi tai televisiota tuijottaisi. Jos nyt laittaisin tänne mitä mies on puhunut minusta niin siitä tulisi haloo. Ihmisen vähätteleminen ei edistä ainakaan minun suhtautumista toiseen.

 

Eihän seksi ole sen kummempi elämän osa-alue kun mikään muukaan. Avioliitossa on arvojen kohdattava, oli kyse seksistä, työstä, lastenkasvatuksesta tai mistä tahasa, muuten homma ei toimi.
Se taas saadaanko homma puhumala toimimaan, on hyvin pitkälti tahto kysymys.

Mutta sitä en ymmärrä, että jos itse on haluton ja kumppanilla haluja on, miksi ei voi käyttää vaika käsiään ja antaa kumppanille seksiä, koska harva mieskään haluaa pelkkä seksiä, sitä läheisyyttä ja hellyyttä kumppaninsa kanssa miehetkin haluaa ja siksi eivät luvallakaan aina lähde vieraisiin, jos puoliso on haluton.
jos mulla on jalka poikki, odotan puolison auttavan minua, vaikka se ei sitä ihan hirveästi huvittaisi.
Jos puolisolla on seksuaalisia tarpeita, minä voin autaa häntä, vaikka se ei ihan hirveästi huvittaisikaan.

kaunista, hienoja periaatteita