Kyllä minuutit on pitkiä kun odottaa ambulanssin saapumista

Meille (amk:ssa, hoitoalalla, ja harjoittelupaikoissa myös) on sanottu että potilastapauksista saa jutella, muttei tunnistettavasti. Eli jos mä kerron että mulla oli tänään potilas joka käveli lääkärin vastaanotolle vaikka sekä niskassa että rintarangassa oli murtumat, niin mä en todellakaan riko mitään vaitiolovelvollisuuksia, koska en kerro missä paikassa tämä tapahtui, mikä oli potilaan nimi/ikä/sukupuoli, mihin aikaan tämä kävi...jne.

Jos kerrot tällaista, niin helposti nämä tiedot voi yhdistää johonkin tuttuun, kun tuskin kovin moni samalla tavalla samoihin aikoihin loukkaantuu. Ehkä joku jopa haluaa pitää ne murtumatkin omana tietonaan. Ja jos siihen lisätiedoksi vaikka muuta, esim. miksi sattunut tai miten potilas käyttäytyi, niin siinä paljastuu sitten sekin. Ja lisäksi aiheutat sen, että kuulijoille voi tulla ikävä olo, kun ajattelevat, että no mitäköhän minustakin on puhuttu. Ja miksi tosiaan pitäisi niin heti kertoa, että on yhdistettävissä. Esim. sairaanhoitajaksi opiskellessa opettajilla oli paljonki juttua potilaista, mutta ne olivat vuosien takaa.

 

[QUOTE="vieras";22794653]Jos kerrot tällaista, niin helposti nämä tiedot voi yhdistää johonkin tuttuun, kun tuskin kovin moni samalla tavalla samoihin aikoihin loukkaantuu. Ehkä joku jopa haluaa pitää ne murtumatkin omana tietonaan. Ja jos siihen lisätiedoksi vaikka muuta, esim. miksi sattunut tai miten potilas käyttäytyi, niin siinä paljastuu sitten sekin. Ja lisäksi aiheutat sen, että kuulijoille voi tulla ikävä olo, kun ajattelevat, että no mitäköhän minustakin on puhuttu. Ja miksi tosiaan pitäisi niin heti kertoa, että on yhdistettävissä. Esim. sairaanhoitajaksi opiskellessa opettajilla oli paljonki juttua potilaista, mutta ne olivat vuosien takaa.[/QUOTE]

No eihän tuolla ole väliä milloin asia on tapahtunut. Vaitiolovelvollisuus ei pääty koskaan. Silti opettajat koulussa kertovat esimerkkejä tapauksista, rikkomatta salassapitovelvollisuuttaan.

 

Meille (amk:ssa, hoitoalalla, ja harjoittelupaikoissa myös) on sanottu että potilastapauksista saa jutella, muttei tunnistettavasti. Eli jos mä kerron että mulla oli tänään potilas joka käveli lääkärin vastaanotolle vaikka sekä niskassa että rintarangassa oli murtumat, niin mä en todellakaan riko mitään vaitiolovelvollisuuksia, koska en kerro missä paikassa tämä tapahtui, mikä oli potilaan nimi/ikä/sukupuoli, mihin aikaan tämä kävi...jne.

Ei ap:kään minusta vaitiolovelvollisuuttaan riko.

Mun kohdalle on osunut tähän mennessä yksi kuolemantapaus, enkä järkyttynyt tai itkenyt. Päinvastoin tunsin helpotusta, kun näin miten kaunis ja rauhallinen vainaja on, ja olin aikaisemmin nähnyt miten kivulias ja tuskainen vanhus hän oli. Nimen muistan kyllä, varmaan ikuisesti.

"Sisällöllisesti vaitiolovelvollisuus on laaja. Sen syntymiseen riittää, että tiedot on saatu sellaisissa olosuhteissa, että ne voidaan katsoa luottamuksellisiksi."

 

No eihän tuolla ole väliä milloin asia on tapahtunut. Vaitiolovelvollisuus ei pääty koskaan. Silti opettajat koulussa kertovat esimerkkejä tapauksista, rikkomatta salassapitovelvollisuuttaan.

No eivät ne esimerkit viihdykettä ole vaan opetustarkoituksessa esitettyjä. Silloin salassapitovelvollisuus ei rikkoudu, kun TOSIAAN potilasta ei voi tunnistaa. Näinhän ei ollut Scarletin ja Anatolian esimerkeissä.

 

[QUOTE="vieras";22794653]Jos kerrot tällaista, niin helposti nämä tiedot voi yhdistää johonkin tuttuun, kun tuskin kovin moni samalla tavalla samoihin aikoihin loukkaantuu. Ehkä joku jopa haluaa pitää ne murtumatkin omana tietonaan. Ja jos siihen lisätiedoksi vaikka muuta, esim. miksi sattunut tai miten potilas käyttäytyi, niin siinä paljastuu sitten sekin. Ja lisäksi aiheutat sen, että kuulijoille voi tulla ikävä olo, kun ajattelevat, että no mitäköhän minustakin on puhuttu. Ja miksi tosiaan pitäisi niin heti kertoa, että on yhdistettävissä. Esim. sairaanhoitajaksi opiskellessa opettajilla oli paljonki juttua potilaista, mutta ne olivat vuosien takaa.[/QUOTE]

Tottakai joku voi yhdistää tiedot tuttuunsa, tai ainakin kuvitella yhdistävänsä ne tuttuunsa, mutta eipä se vaitiolovelvollisuutta kuitenkaan riko.

P.S. Esimerkkini oli keksitty. Enkä todellakaan ole tänään ollut töissä

 

No eihän tuolla ole väliä milloin asia on tapahtunut. Vaitiolovelvollisuus ei pääty koskaan. Silti opettajat koulussa kertovat esimerkkejä tapauksista, rikkomatta salassapitovelvollisuuttaan.

Näinpä. Meille on usiempi opettaja kertonut omia kokemuksiaan siitä mitä on töissä tapahtunut vuosien varrella. Kyllä ne jutut on opettavaisia ja jos kerrotaan jonkun tekemistä virheistä niin siinä rupiaa miettimään miten ei saa tehdä.

 

Tottakai joku voi yhdistää tiedot tuttuunsa, tai ainakin kuvitella yhdistävänsä ne tuttuunsa, mutta eipä se vaitiolovelvollisuutta kuitenkaan riko.

P.S. Esimerkkini oli keksitty. Enkä todellakaan ole tänään ollut töissä

Vaikka tämä kuollut ei olisi tunnistettavissa on scarlet omalta osaltaan rikkonut vaitiolovelvollisuutta.

 

niin mä en todellakaan riko mitään vaitiolovelvollisuuksia, koska en kerro missä paikassa tämä tapahtui, mikä oli potilaan nimi/ikä/sukupuoli, mihin aikaan tämä kävi...jne.

Tänään ei ole sinusta selkeä ajankohta? Olet ilmeisesti aika isolta paikkakunnalta. Monissa paikoissa tänä vuonna- määrittelystäkin voisi tunnistaa.

 

[QUOTE="vieras";22794721]No eivät ne esimerkit viihdykettä ole vaan opetustarkoituksessa esitettyjä. Silloin salassapitovelvollisuus ei rikkoudu, kun TOSIAAN potilasta ei voi tunnistaa. Näinhän ei ollut Scarletin ja Anatolian esimerkeissä.[/QUOTE]

Miten se eroaa Anatolian ja Scarletin esimerkeistä?

Opettaja kertoo miten eräs on käyttäytynyt kun vaipui psyykoosiin.

Tästä voidaan päätellä jo paljon, ahaa, eli paikkana ollut mielisairaala, tässä kaupungissa niitä on yksi jnejne... Siltikään se ei riko vaitiolovelvollisuutta.

 

[QUOTE="vieras";22794721]No eivät ne esimerkit viihdykettä ole vaan opetustarkoituksessa esitettyjä. Silloin salassapitovelvollisuus ei rikkoudu, kun TOSIAAN potilasta ei voi tunnistaa. Näinhän ei ollut Scarletin ja Anatolian esimerkeissä.[/QUOTE]

Mikä mun esimerkissä oli sellaista, että sä voisit tunnistaa potilaan?

Ei ole tiedossa kaupunkia, ei sairaalaa/tk:ta/yksityistä lääkäriasemaa. Ei potilaan nimeä, ei ikää, ei sukupuolta. Ei kellonaikaa, milloin hän kävi. Ei tietoa siitä, tapasinko hänet ensiavussa, laboratoriossa, röntgenissä vaiko missä.

(sitäpaitsi, mun tapaus oli keksitty, joskin mulla ON ollut potilas joka käveli onnettomuudessa oltuaan itse lääkäriin, ja häneltä paljastui murtuma jostain kohtaa selkärankaa)

 

Tottakai joku voi yhdistää tiedot tuttuunsa, tai ainakin kuvitella yhdistävänsä ne tuttuunsa, mutta eipä se vaitiolovelvollisuutta kuitenkaan riko.

P.S. Esimerkkini oli keksitty. Enkä todellakaan ole tänään ollut töissä

"Ja tässä vielä ote laista terveydenhuollon ammattihenkilöistä:

"Salassapitovelvollisuus
Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen."

Siinä ei sanota, että ammattihenkilö saa "nimettömänä" kertoa esim. keskustelupalstalla. Vaan että ei missään tilanteessa, missään mediassa, kahvipöydässä, mesessä.

Semmosta se on, hoitajan työ."

 

Tottakai joku voi yhdistää tiedot tuttuunsa, tai ainakin kuvitella yhdistävänsä ne tuttuunsa, mutta eipä se vaitiolovelvollisuutta kuitenkaan riko.

Kyllä ne kuuluu jättää kertomatta, jos niissä on sellaisia aineksia, että voi tunnistaa.

 

Miten se eroaa Anatolian ja Scarletin esimerkeistä?

Opettaja kertoo miten eräs on käyttäytynyt kun vaipui psyykoosiin.

Tästä voidaan päätellä jo paljon, ahaa, eli paikkana ollut mielisairaala, tässä kaupungissa niitä on yksi jnejne... Siltikään se ei riko vaitiolovelvollisuutta.

Mun kaveri ainakin meni psykoosiin ihan omassa kodissaan.

 

"Sisällöllisesti vaitiolovelvollisuus on laaja. Sen syntymiseen riittää, että tiedot on saatu sellaisissa olosuhteissa, että ne voidaan katsoa luottamuksellisiksi."

Eli suomeksi, kaikki tiedot mitä sä työssä ollessasi saat potilaista, on salassapidettäviä ja kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piikkiin. Ihan kaikki. Ei ole mitään sellaista, jonka sä saisit kertoa eteenpäin.

Opettajien kertomat esimerkit on aina sellaisia, ettei kukaan voi tietää missä ja milloin tilanne on tapahtunut, eikä esimerkeissä muutenkaan kerrota mitään sellaista minkä perusteella potilaan voisi tunnistaa. Esimerkiksi jotain harvinaista asiaa.

Voin mäkin kertoa että työssäni olen kohdannut useita potilaita, joitten pelokkuus ilmenee aggressiivisena käyttäytymisenä tai että usein sairaalassa olevat potilaat nukkuvat huonosti ja tarvitsevat nukahtamislääkkeitä. Ne on yleisluontoisia asioita ja ihan täysin eri asia, kuin kertoa omalla naamallaan ja nimellään miten "mun työpaikassa oli semmoinen ja semmoinen potilas ja sille tehtiin sitä ja tätä ja sillä oli semmoista ja tämmöistä vaivaa ja sitten se oli muuten vielä sitä ja tätäkin! aattele!"
Mä von myöskin kertoa kohdanneeni väkivaltatilanteita, mutta en mä kerro että missä, millainen vaiva potilaalla noin muutoin oli jne.

 

Mun kaveri ainakin meni psykoosiin ihan omassa kodissaan.

Nojoo. Mutta tästä opettajasta vain kaikki tiesi että hän on mielisairaalassa töissä, eikä käy kenenkään kotona

 

Eka kerta ei koskaan unohdu.

 

[quote="hohhoijaa";22794776]eli suomeksi, kaikki tiedot mitä sä työssä ollessasi saat potilaista, on salassapidettäviä ja kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piikkiin. Ihan kaikki. Ei ole mitään sellaista, jonka sä saisit kertoa eteenpäin.

[/quote]

juuri näin!

 

Mikä mun esimerkissä oli sellaista, että sä voisit tunnistaa potilaan?

Ei ole tiedossa kaupunkia, ei sairaalaa/tk:ta/yksityistä lääkäriasemaa. Ei potilaan nimeä, ei ikää, ei sukupuolta. Ei kellonaikaa, milloin hän kävi. Ei tietoa siitä, tapasinko hänet ensiavussa, laboratoriossa, röntgenissä vaiko missä.

(sitäpaitsi, mun tapaus oli keksitty, joskin mulla ON ollut potilas joka käveli onnettomuudessa oltuaan itse lääkäriin, ja häneltä paljastui murtuma jostain kohtaa selkärankaa)

Siis jos jollein tutullesi kerrot, että tänään hoidin murtumapotilasta. Sinusta on työpaikka pääteltävissä, ajankohta ja harvinaisuudesta johtuen myös ehkä potilas. Myöhemmin voit siitä kertoa, kun ei ole tunnistettavissa. Täällä tiedämme (todennäköisesti) sinusta paikkakunnan, joten jos kerrot yksityiskohtaisesti jostakin tapauksesta, niin sen saattaa joku tunnistaa, jos on joku isompi juttu.

 

[QUOTE="hohhoijaa";22794776]
Opettajien kertomat esimerkit on aina sellaisia, ettei kukaan voi tietää missä ja milloin tilanne on tapahtunut, eikä esimerkeissä muutenkaan kerrota mitään sellaista minkä perusteella potilaan voisi tunnistaa.
[/QUOTE]

Aijaa....me ollaan nähty jopa potilaiden henkilötunnuksia ja tutkimuspäivämääriä, kun opettajat selittää tapauksista ja näyttää samalla potilaiden MRI-kuvia esimerkiksi.

Ja meitä opettavat lääkärit kertovat luennoillaan potilastapauksista tyyliin "11.8.2007 terveyskeskuslääkärin lähetteellä Tyksin ensiapuun saapunut 45-vuotias mies, jolla puhevaikeuksia ja rajua päänsärkyä. Pään alueen TT:ssä näkyy vasemmassa ohimolohkossa suuri, noin 6 cm halkaisijaltaan oleva massa. Potilas menettää tajuntansa yöllä ja kuolee seuraavana aamuna". Tms. Eli hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Mutten tietenkään kerro niistä eteenpäin yhtä tunnistettavasti, jos kerron ollenkaan.

 

[QUOTE="vieras";22794812]Siis jos jollein tutullesi kerrot, että tänään hoidin murtumapotilasta. Sinusta on työpaikka pääteltävissä, ajankohta ja harvinaisuudesta johtuen myös ehkä potilas. Myöhemmin voit siitä kertoa, kun ei ole tunnistettavissa. Täällä tiedämme (todennäköisesti) sinusta paikkakunnan, joten jos kerrot yksityiskohtaisesti jostakin tapauksesta, niin sen saattaa joku tunnistaa, jos on joku isompi juttu.[/QUOTE]

En ole typerä, joten en kerro koskaan tunnistettavasti...

Jostain parhaiten mieleen jääneistä tapauksista tulee joskus myöhemmin jossain juteltua, muttei tunnistettavasti.

 

Aijaa....me ollaan nähty jopa potilaiden henkilötunnuksia ja tutkimuspäivämääriä, kun opettajat selittää tapauksista ja näyttää samalla potilaiden MRI-kuvia esimerkiksi.

Ja meitä opettavat lääkärit kertovat luennoillaan potilastapauksista tyyliin "11.8.2007 terveyskeskuslääkärin lähetteellä Tyksin ensiapuun saapunut 45-vuotias mies, jolla puhevaikeuksia ja rajua päänsärkyä. Pään alueen TT:ssä näkyy vasemmassa ohimolohkossa suuri, noin 6 cm halkaisijaltaan oleva massa. Potilas menettää tajuntansa yöllä ja kuolee seuraavana aamuna". Tms. Eli hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Mutten tietenkään kerro niistä eteenpäin yhtä tunnistettavasti, jos kerron ollenkaan.

Siis et voi ajatella, että jos sellaista tapahtuu koulutuksessa, joka selvästi on salassapitovelvollisuuden vastaista, niin että se oikeuttaisi sinutkin toimimaan vastaavalla tavalla. Tuo oli tosi räikeä esimerkki sellaisesta mitä ei saisi tapahtua, siis tuo sosiaaliturvatunnusjuttu. Siksi opetuksessa osana on myös eettisyyteen liittyvää kasvatusta, että osaa tunnistaa, koska virheitä tapahtuu. Ei sitä kuulu huonoista esimerkeistä opppia.

 

Aijaa....me ollaan nähty jopa potilaiden henkilötunnuksia ja tutkimuspäivämääriä, kun opettajat selittää tapauksista ja näyttää samalla potilaiden MRI-kuvia esimerkiksi.

Ja meitä opettavat lääkärit kertovat luennoillaan potilastapauksista tyyliin "11.8.2007 terveyskeskuslääkärin lähetteellä Tyksin ensiapuun saapunut 45-vuotias mies, jolla puhevaikeuksia ja rajua päänsärkyä. Pään alueen TT:ssä näkyy vasemmassa ohimolohkossa suuri, noin 6 cm halkaisijaltaan oleva massa. Potilas menettää tajuntansa yöllä ja kuolee seuraavana aamuna". Tms. Eli hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Mutten tietenkään kerro niistä eteenpäin yhtä tunnistettavasti, jos kerron ollenkaan.

Siis luuletko sä, että noi potilastapaukset on ihan oikeasti tapahtuneet 11.8.2007 45-vuotiaalle miehelle.. jne? Ihan tasan tarkkaan niissä on muuteltu asioita ja yksityiskohtia, sillä potilastapauksen ratkaisussa sulla ei ole mitään tekoa sillä mikä oli oikea päivämäärä, hoitava sairaala tai edes ikä päivälleen.

Mutta turha tätä on jankata. Sä voit ihan itse ottaa audienssin vaikka pomollesi ja kysyä mitä käytännössä tarkoittaa vaitiolovelvollisuus yleisesti ottaen hoitoalalla ja sun työpaikallasi. Sen lisäksi kannattaa varmaan lueskella hiukan hoitoalaan liittyvää lainsäädäntöä ja niitä etiikan kirjoja.

 

Tavallaan surullista, koska yleensä eettisesti valveutuneimpia ovat juuri opiskelijat. Myöhemmin se vähän harmillista kyllä usein rapistuu.

 

Mitä vittu sä tulet tänne tollia lätisemään!
Eikö sulla ole minkäälaista arvostusta vainajaa kohtaan.
Tämä EI OLE oikea foorumia jutelta kuolleista asiakkaista!
Huomaa että olet vähä-älyinen JUNTTI porsas!

Oho. Tämäpä vasta sivistynyt kommentti. Älä ap välitä. Täällä palstalla niin moneen asiaan suhtaudutaan kovin intohimoisesti vaikka oikeastaan ei ymmärretä mistä on edes kyse. Mm olen huomannut, että tämä vaitiolovelvollisuus on mammoille ilmeisesti liian vaikea käsite. Siitä vauhkotaan aina ihan hirveästi. Se ei tosiaan tarkoita ettei ikinä missään saa puhua mitään työssään tapaamistaan ihmisistä. Vaan sitä, ettei voi puhua niin, että asiakkaan kykenee niistä tiedoista tunnistamaan/yksilöimään. Voi sanoa, että työpaikallani kuoli tänään vanha ihminen, jopa, että kyseessä oli mies tms yleistä. Mutta ei saa kertoa, että työpaikallani Kanta-Hämeen keskussairaalan osastolla 7, kuoli tänään Osmo Kuokkanen sydänkohtaukseen. Käsitättekö? Ei siinä ole kyse mistään ala-asteikäisten "sä et ikinä saa kertoa tätä mun salaisuutta kenellekään, etkä edes vihjaista mitään IKINÄ" tasoisesta vauhkoamisesta.

 

[QUOTE="vieras";22794843]Siis et voi ajatella, että jos sellaista tapahtuu koulutuksessa, joka selvästi on salassapitovelvollisuuden vastaista, niin että se oikeuttaisi sinutkin toimimaan vastaavalla tavalla. Tuo oli tosi räikeä esimerkki sellaisesta mitä ei saisi tapahtua, siis tuo sosiaaliturvatunnusjuttu. Siksi opetuksessa osana on myös eettisyyteen liittyvää kasvatusta, että osaa tunnistaa, koska virheitä tapahtuu. Ei sitä kuulu huonoista esimerkeistä opppia.[/QUOTE]

Kaikenlaistahan sitä näkee ja kuulee ihan tutustumiskäynneilläkin, ja päivämäärät selviää mm. niistä kuvista. Eri asia sitten, ketä kiinnostaa niitä tosissaan katsella ja mieleen painaa.

Kun meitä opetettiin sädehoito-osastolla, niin näin erään potilaan kotiosoitteen. Tai siis monekin potilaan kotiosoitteen, mutta yksi sattui olemaan sama katu ja sama talon numero kuin mulla/vanhemmillani/veljelläni/ystävälläni (ja tämä tarkoituksella näin ympäripyöreästi). Käänsin katseeni samantien pois, koska en halunnut nähdä nimeä ja tunnistaa ihmistä.

Vaitiolovelvollisuushan sitoo kaikkea sitä, mitä me myös opiskellessa saamme tietää. Heti koulun alussa allekirjoitettiin vaitiolovelvollisuuspaperit.

Ja usko pois, ollaan paljon juteltu vaitiolovelvollisuusasioista, ja aina on tullut sama vastaus: saa jutella, muttei niin että siitä voisi potilaan tai hänen läheisensä tunnistaa. Mulle tuli syksyllä äitini tuttava potilaaksi, mutten sanonut häneltä äidilleni terkkuja vaikka hän pyysi, koska en tietenkään voi paljastaa hänen olleen potilaanani...