Pitäisittekö lapsen tässä tilanteessa?

2 vuotta seurustelua takana, puoli vuotta yhdessä asumista, nyt molemmat 19-vuotiaita. Poikaystävä ei ollenkaan innoissaan raskaudesta, keskeytyksen tai eron kannalla. Omat vanhemmat keskeytyksen kannalla, mutta eivät luultavasti painosta kuitenkaan. Asian hyväksyttyään olisiivat varmasti hyvät isovanhemmat. Itse vielä vähän lapsellinen 19-vuotias, laskujen huolehtiminen yms. meinaa välillä unohtua, enkä ole mikään siivoushirmu. Ammatti on jo (lastenhoitaja/lähihoitaja) ja töitä takuulla riittää.

Olen aina kuvitellut tekeväni lapset melko nuorena, vähän yli parikymppisenä, eli mitään suuria koulutus- ja urahaaveita ei ole ikinä ollut. Mutta en haluaisi päätyä nuoreksi yksinhuoltajaksi, haaveissa on kuitenkin ollut järjestys: yhteenmuutto - kihlat - omistusasunto - lapsia ja ehkä jossakin vaiheessa. Enkä haluaisi pakottaa poikaystävääni isäksi, tottakai hän voisi häipyä ja "olla olematta isä" lapselleen, mutta hän on sen luontoinen, että kokisi pakolliseksi velvollisuudekseen huolehtia lapsesta...

Kysyä saa lisää

 

Tuossa piti siis lukea "häät jossakin vaiheessa"

 

Haluatko lapsen? Pystytkö elää sen kanssa että tekisit abortin?
Sinä et mielestäni ole mikään ylinuori, mutta miehesi on...jutuistakin päätellen, jos uhkaa erolla. Mutta en osaa sanoa... Minä en tekisi, mutta se ei liity teidän ratkasuun mitenkään.

 

Etkö huolehtinut ehkäisystä?

 

Pystyisitkö olemaan tarvittaessa yh? Kestätkö sen että kaverit menee ja bilettää ja itse on kiinni lapsessa 24/7?

 

[QUOTE="hmm";22651511]Etkö huolehtinut ehkäisystä?[/QUOTE]

Olen syönyt pillereitä 1,5 vuotta enkä kertaakaan ole unohtanut niitä ottaa. Nyt kuitenkin olen ollut pitkin syksyä kipeä, oksennellut ja maha on ollut sekaisin. Noin viikko sitten oksensin oikein reippaasti juuri kun olin ottanut pillerin, ja tuli vasta seuraavana iltana pilleriä ottaessa mieleen, että sehän voi vaikuttaa ehkäisytehoon. En siis tiedä vielä olenko raskaana, menkkojen pitäisi alkaa ensi viikon pe.

 

[QUOTE="Entä";22651523]Pystyisitkö olemaan tarvittaessa yh? Kestätkö sen että kaverit menee ja bilettää ja itse on kiinni lapsessa 24/7?[/QUOTE]

Mulla ei ole kavereita, enkä ole bilettänyt pariin vuoteen. Eli ei ole ongelma.

 

Pitäisin lapsen ja antaisin miehen (tai poikahan se vielä on kun ei tekemisistään vastuuta ota.) mennä jos on mennäkseen. Kovaahan sen on kun joutuisit opettelemaan ensin yksin eloa ja lapsen synnyttyä vanhemmuuden, mutta kerta vanhemmiltasi on odotettavissa apua ja koulutuskin hommattuna & työnäkymät hyvät niin yrittäisin. Ehkä mieskin tosin kasvaisi pikkuhiljaa isäksi, vaikka etäisäksi jos ei muuten.

Asiat ei aina mene suunnitellun järjestyksen mukaan.

 

Mitäs helvettiä täällä ruikutat, ethän sä edes oo raskaana! Dorka..

 

Itse tulin yhden illan suhteesta raskaaksi. Ei ammattia, ei asuntoa, ei rahaa, luottotiedot menneet, kaikki painostivat aborttiin. Päätin pitää kumminkin lapsen ja keväällä syntyy jos kaikki menee hyvin. Asiatkin ovat järjestyneet hyvälle mallille.

Itse siis kuuntelin sydämen ääntä, mutta en voi sanoa mitä sun pitäis tehdä.

 

[QUOTE="hmm";22651511]Etkö huolehtinut ehkäisystä?[/QUOTE]

Aika loukkaavaa. Kysymys ei millään tavalla liity aloitusviestiin tai vastaa siinä esitettyihin asioihin! Mitä eroa sillä on, että onko ehkäisy pettänyt vai onko se jäänyt pois? Ai siksikö haluat tietää, että pääset heittämään herjaavia kommentejasi aloittajalle?

Mutta siis itseäni eniten huolestuttaisi parisuhteen tilanne. Itse olen myös 19-vuotias, mutta parisuhde on vakaa ja molemmat haluavat lasta. Tämä on kuitenkin se ratkaiseva tekijä! Minulle oli erittäin tärkeää, että mies halusi pitää lapsen. Jos hän olisi ollut epävarma ja uhkaillut erolla - en taatusti olisi pitänyt lasta (en kyllä miestäkään).

 

Aijaa just et edes ole raskaana..

 

[QUOTE="Pihlaja";22651530]Olen syönyt pillereitä 1,5 vuotta enkä kertaakaan ole unohtanut niitä ottaa. Nyt kuitenkin olen ollut pitkin syksyä kipeä, oksennellut ja maha on ollut sekaisin. Noin viikko sitten oksensin oikein reippaasti juuri kun olin ottanut pillerin, ja tuli vasta seuraavana iltana pilleriä ottaessa mieleen, että sehän voi vaikuttaa ehkäisytehoon. En siis tiedä vielä olenko raskaana, menkkojen pitäisi alkaa ensi viikon pe.[/QUOTE]

No tuskin oot raskaana jos yhden pillerin oot oksentanu, ihme on jos oot.

 

Tiedät jo vanhempiesi mielipiteen ja poikaystäväsi, vaikka et edes tiedä oletko raskaana?

 

En usko, että olet raskaana. Kyllä en pillerit tehoavat vaikka unohduksia sattuisikin. Et tunnu kirjoituksesi perusteella lapselliselta etkä tyhmältä etkä edes vastuuttomalta. Sinuna pitäisin lapsen, nuorena ne kannattaa hankkia. Ja ei se lapsen saaminen nyt niin kauhean haastavaa ole, ihan normaali asia, joka kuuluu naisen elämään.

 

[QUOTE="Pihlaja";22651530]Olen syönyt pillereitä 1,5 vuotta enkä kertaakaan ole unohtanut niitä ottaa. Nyt kuitenkin olen ollut pitkin syksyä kipeä, oksennellut ja maha on ollut sekaisin. Noin viikko sitten oksensin oikein reippaasti juuri kun olin ottanut pillerin, ja tuli vasta seuraavana iltana pilleriä ottaessa mieleen, että sehän voi vaikuttaa ehkäisytehoon. En siis tiedä vielä olenko raskaana, menkkojen pitäisi alkaa ensi viikon pe.[/QUOTE]

Sekä ripuli että oksentelu voivat heikentää pillerien tehoa, joten on aina syytä käyttää kondomiakin, jos jompaa kumpaa on ollut - ei ainoastaan silloin jos on oksentanut juuri pillerin oton jälkeen. Eli sinun olisi tullut pitkin syksyä käyttää kondomia aina kierroissa, joissa on jompaa kumpaa ollut. Tämä vastaisuuden varalle.

 

Itse pitäisin.

Jos nyt raskaana olisit, niin sun täytyy itse punnita minkä päätöksen kanssa pystyt helpommin elämään. Mä tiedän omalta kohdaltani etten koskaan voisi katua lapsen pitämistä, aborttia kyllä todella syvästi, siksi ratkaisu olisi helppo. Jos tilanne eteen tulee, älä anna muiden painostaa, se olet sinä joka joutuu asian kanssa elämään. Mutta toivottavasti ne menkat alkaa ihan normaalisti

 

Mitäs helvettiä täällä ruikutat, ethän sä edes oo raskaana! Dorka..

Minusta on hyvä ajatella näitäkin mahdollisuuksia.
Näin kyselin entiseltä poikaystävältäni ja vastaukset oli niin kamalia, että erosin koko pojasta ja löysin itselleni maailman ihanimman vastuullisen, fiksun ja muista välittävän nuoren miehen.
No onneksi tosiaan ei saatu lapsia entiseni kanssa, vaikkakin se olikin aika mahdotonta

 

[QUOTE="vieras";22651561]Tiedät jo vanhempiesi mielipiteen ja poikaystäväsi, vaikka et edes tiedä oletko raskaana?[/QUOTE]

Tätä minäkin ihmettelin

 

Kiitos vastauksista!

[QUOTE="vieras";22651561]Tiedät jo vanhempiesi mielipiteen ja poikaystäväsi, vaikka et edes tiedä oletko raskaana?[/QUOTE]

Tottakai asiasta on keskusteltu etenkin poikaystävän kanssa, eikö siitä muka saa keskustella ennenkuin tilanne osuu kohdalle? Aika lyhytnäköistä ajattelua mielestäni. Poikaystäväni on aina sanonut, että jos tulen raskaaksi, hän haluaa abortin, ei jää suhteeseen jos lapsen pidän, ja hänen mielestään olisi todella epäreilua, että pakottaisin hänet isäksi pitämällä lapsen. Pitääköhän tässä nyt alkaa harkita miehen vaihtoa vallan teidän kommenteistanne päätellen Äidin kanssa on asiasta keskusteltu jo iät ja ajat, kun teininä aloin vauvoja ihailemaan. Noin vuosi sitten äitini alkoi puhumaan, että eihän se niin kamalaa olisi..

 

[QUOTE="Pihlaja";22651599]Kiitos vastauksista!



Tottakai asiasta on keskusteltu etenkin poikaystävän kanssa, eikö siitä muka saa keskustella ennenkuin tilanne osuu kohdalle? Aika lyhytnäköistä ajattelua mielestäni. Poikaystäväni on aina sanonut, että jos tulen raskaaksi, hän haluaa abortin, ei jää suhteeseen jos lapsen pidän, ja hänen mielestään olisi todella epäreilua, että pakottaisin hänet isäksi pitämällä lapsen. Pitääköhän tässä nyt alkaa harkita miehen vaihtoa vallan teidän kommenteistanne päätellen Äidin kanssa on asiasta keskusteltu jo iät ja ajat, kun teininä aloin vauvoja ihailemaan. Noin vuosi sitten äitini alkoi puhumaan, että eihän se niin kamalaa olisi..[/QUOTE]

Joo..mä vaihoin samantien kun kuulin mitä poikaystävä tekisi jos olisinkin raskaana.
Hyvä päätös oli.

 

Joo..mä vaihoin samantien kun kuulin mitä poikaystävä tekisi jos olisinkin raskaana.
Hyvä päätös oli.

Eikö poitsussa ollut sitten muuten mitään vikaa? Tuo omani kun on muutoin ihan kelpo kaveri.

Ainiin, unohdin vallan mainita, että poikaystäväni negatiiviseen asenteeseen vaikuttaa paljolti se, että hänen vanhempansa saivat hänet teineinä, eivätkä todellakaan ole mitään mallivanhempia. (Erosivat myöskin hänen syntymänsä jälkeen)

 

[QUOTE="Pihlaja";22651658]Eikö poitsussa ollut sitten muuten mitään vikaa? Tuo omani kun on muutoin ihan kelpo kaveri.

Ainiin, unohdin vallan mainita, että poikaystäväni negatiiviseen asenteeseen vaikuttaa paljolti se, että hänen vanhempansa saivat hänet teineinä, eivätkä todellakaan ole mitään mallivanhempia. (Erosivat myöskin hänen syntymänsä jälkeen)[/QUOTE]

No sellanen välinpitämättömyys oli joka näkyi myös tässä asiassa.
Se, että jättäisi toisen tuollaseen tilanteeseen myös oman virheensä takia, oli minusta sietämätön asia ja halusin miehen joka pysyy rinnallani no matter what.
Sillon se tuntui vaikeelta tietysti, tottakai rakastin häntä silti, mutta en kestänyt.

Hän sitten ITKI kirjaimellisesti vuoden mua takaisin ja sieltä tuli ties mitä juttua ja lupauksia, mutta pidin pääni. Pelkkä kainalo ja halaukset ei ole toisesta välittämistä.

Vaikka hän onkin kovin nuori, ei kukaan muutu välinpitämättömästä 19vuotiaasta täysin vastuulliseksi mieheksi, minä en ainakaan ole koskaan nähnyt enkä usko siihen.
Perusluonne on kuitenkin sama. Kypsyyttä saattaa tietysti tulla, ja tulee.

 

[QUOTE="Pihlaja";22651599]Kiitos vastauksista!



Tottakai asiasta on keskusteltu etenkin poikaystävän kanssa, eikö siitä muka saa keskustella ennenkuin tilanne osuu kohdalle? Aika lyhytnäköistä ajattelua mielestäni. Poikaystäväni on aina sanonut, että jos tulen raskaaksi, hän haluaa abortin, ei jää suhteeseen jos lapsen pidän, ja hänen mielestään olisi todella epäreilua, että pakottaisin hänet isäksi pitämällä lapsen. Pitääköhän tässä nyt alkaa harkita miehen vaihtoa vallan teidän kommenteistanne päätellen Äidin kanssa on asiasta keskusteltu jo iät ja ajat, kun teininä aloin vauvoja ihailemaan. Noin vuosi sitten äitini alkoi puhumaan, että eihän se niin kamalaa olisi..[/QUOTE]

Et todennäköisesti ole raskaana ja hyvä niin. Sinuna jättäisin miehen kyllä, jos on oikeasti tuolla asenteella liitossa kanssasi.

 

Ehdottomasti pitäisin lapsen!