vauvasta johtuvaa?
Ahaa, siellä on vastasyntynyt pikkuvauva perheessä! Se selittääkin paljon. Mutta jos kauan jatkuu, niin viisivuotiaanne on oikeasti avun tarpeessa.
Näinhän se menee.Mä kallistun myös tälle kannalle. Etenkin jos poika raivoo lähinnä sinulle! 'Tuhmuuden' kierre syntyy helposti ja ruokkii itseään ja lopulta siitä on vaikea päästä irti...
Tälle peesi...tosin sitä välillä vaikea toteuttaa,kun itsekkin on ihminen vaan ja välillä väsynyt ja kiukkuinenkin.Alkuperäinen kirjoittaja Öpö;22495433:Kokeile parin viikon ajan täysin toisenlaista suhtautumistapaa. Yritä sammuttaa negatiivinen kierre, kaivamalla vaikka väkisin positiivista jostain. Käytännössä siis palkitse, kehu, ihastele, anna kaikin tavoin positiivista palautetta kaikista hyvistä jutuista mitä lapsi tekee. Vaikka tuntuisi vähäpätöisiltäkin jutuilta, niin näytä lapselle että välität, tykkäät, hyväksyt. Voi olla tuollaisen vaikean kauden jälkeen tosi vaikeaa nähdä niitä hyviä puolia lapsessa (etenkin jos niitä ei kamalasti ole näkyvillä...), mutta yritä tietoisesti muuttaa vuorovaikutuksen suuntaa!
Olen ollut samassa tilanteessa, tosin esikoinen oli silloin 3v. ja pienempi 1,5v. kamala huutomaakari. Muistan elävästi miten oli hermo kireellä silloin. Siirryin positiivisempaan suhtautumiseen, ja sain negatiivisen kierteen katki. Tein lapselle rajat samaan tapaan kuin ennenkin, mutta palkitsin ylenmäärin hyvästä käytöksestä, en siis alkanut "curlaamaan" tai mitään. Välillä tulee edelleen näitä tappelukausia, mutta silloin osaan jo itse vaihtaa suunnan positiivisemmaksi, ja lapsi saa huomiota muutenkin kuin kiukuttelemalla. Nyt tosin mennään toisella kierroksella, ja pienempi koittaa julistaa äidin kanssa sotaa harvase päivä. Yritän ottaa rennosti ja muistaa, että positiivinen voima on voimakkaampi kuin negatiivinen
Tuon ikäisen kanssa voisit jo jutellakin asiasta naamatusten. Että miten saataisiin elämä kivemmaksi, ettei tulis riitoja niin paljon, ja millä keinoin riitoja ratkottaisiin yhdessä. Kerro lapselle että välität ja rakastat, ja haluat että kaikilla on hvyä olla. Anna lapsellekin mahdollisuus tehdä omia ehdotuksia miten arkea voisi helpottaa.
Tsemppiä ja hermoja!
Ei oo ollut päiväkodissa. Perhepäivähoitajalla oli vuoden ennen kuin vauva syntyi.Onko lapsesi ollut joskus päiväkodissa? Onko viety tosi aikaisin päiväkotiin pienenä? Miten siellä on mennyt, jos on ollut? Onko nyt vaan kotona sen vuoksi, kun vauva on syntynyt?
Älä itseesi syyllistä, ei kukaan äiti jaksaisi tuollaista.
Hyi mikä vertauskuva Ei ois helppoo ei. Isäntä vaan selittäis, että katsoppas kultaseni, eikö se olekin kaunis... sinäkin voit halata häntä. Kyllä mä sua rakastan ihan yhtä paljon (vain YHTÄ paljon?!?)Jos lapsen käytös on alkanut vauvan tulon myötä niin kannattaa muistaa että lapsi kokee sen samana kuin jos miehesi yhtäkkiä toisi kotiin toisen vaimon ...ihan tosta vaan, kertos vaan ennakkoon että meille tulee nyt sit toinen nainen tänne kans ja sitten se vaan tulis ja mies sitä "hoitelis" siinä sun nenän edessä.
Ei ois ehkä helppoa aikuisellakaan silloin. Lapsi kun vasta opettelee näitä tunnejuttuja
Niinpä, ja eikö tuntuski ihan loogiselta vähän kiukutella ja viskoa muutama lautanen ja kyllä sukkien saumatkin ahdistais kun ei vois ääneen sanoa että vie nyt jo hittoon toi toinen täältä.Alkuperäinen kirjoittaja Sanansyöjä;22496231:Hyi mikä vertauskuva Ei ois helppoo ei. Isäntä vaan selittäis, että katsoppas kultaseni, eikö se olekin kaunis... sinäkin voit halata häntä. Kyllä mä sua rakastan ihan yhtä paljon (vain YHTÄ paljon?!?)
(menispäpoisjakuolis...menispäpoisjakuolis...menispäpoisjakuolis...) :kieh:
Jumankauta heittäisin tollasen jo päin seiniä :O
Voi hyvä ihme sentään. Taitaa kismitää, kun et päässytkään tarhaa syyttämään huonosta käytöksestä. Tässä se päinvastoin nähdään, että ne lapset kannattaisi viedä sinne tarhaan opettelemaan muiden huomioimista ja toisten kanssa kanssakäymistä, eikä kotona kasvattaa kieroon yksin äidin kanssa.Onko lapsesi ollut joskus päiväkodissa? Onko viety tosi aikaisin päiväkotiin pienenä? Miten siellä on mennyt, jos on ollut? Onko nyt vaan kotona sen vuoksi, kun vauva on syntynyt?
Älä itseesi syyllistä, ei kukaan äiti jaksaisi tuollaista.