Yliluonnolliset kyvyt. Onko niitä?

Onhan niitä. Tosin, mä pidän niitä itseasiassa aivan luonnollisina. Ja luulen, että meistä jokaisella on niitä, tosin usein aika kätköissä, koska olemme tottuneet piilottamaan ne. Tai emme usko niihin emmekä uskalla kuunnella itsejämme.

 

Voi olla, että nolaan tässä itseni, mutta oon ihan lapsesta asti uskonu että voin tahdolla vaikuttaa esineisiin. Siis en saa niitä tekemään mitään, mutta pyydän aina kauniisti.
Silkkaa sattumaa tietysti, mutta sähkölaitteet toimivat jos vilpittömästi pyydän, samoin ko koulussa aikanaan heitin koreja/tein maaleja jos kehuin palloa/mailaa.

En pidä sitä kykynä, terapeutin ja mun teoria mun lapsuudessa olleesta esineiden nimeämisestä ja niiden "inhimillistämisestä" on se, että olin turvaton ja kaipasin seuraa. Siksi esimerkiksi sänky oli pehmeä siks, että se halus tehä mulle hyvän olon, maito pysyi kylmänä ja vahvisti mun luita että jaksaisin, lapaset on tyytyväisiä, koska ne saa pitää mun kädet lämpiminä jne jne. :heart:

Tapa kuitenkin jäi aikuisiälle asti ja kun mielikuvitus on yhä toimiva niin who cares. En rasita sillä jokaista vastaantulijaa enkä oo vielä kokonaan pehmenny päästä. :xmas:

Oon tuntenu vetoa ihan pikkulapsesta asti kaikkeen yliluonnolliseen (lukuunottamatta kristillisen kirkon opetuksiin, joita pelkäsin), ja saatanpa vaikka sanoa että se on harrastus. On sitä pahempaakin mitä ihminen voi vähällä vapaa-ajallaan tehdä.

Liittysin kerhoon jos mulla kertakaikkiaan ois pokkaa. Voi minua tukahdutettua seiluparkaa.

 

Mun läsnäoloni on aina saanut lamppuja rikkoutumaan. :/ Meillä kuluu AIVAN ÄLYTTÖMÄSTI hehkulamppuja kotona!
Jotkut katuvalotkin sammuvat, kun autolla olen kohdalla. Päivittäistä tämä ei ole, mutta usein silti. Mua on aina jollain tapaa hirvittänyt tämä asia...

Katuvalo homman huomasin joskus 8v, kun oltiin espanjassa lomalla. Siellä oli katuvalo joka sammui aina kun tulin kohdalle.
Nyt myöhemmin huomasin, ettei tuo ole kadonnut mihinkään. Tietyt katuvalot sammuvat jokakerta, vaikka kulkisin toisellapuolella tietä.
Kenenkään muun kohdalla ne ei sammu.

Toinen juttu mikä joskus mua kummastutti, oli se että pystyin sanomaan kellon ajan minuutilleen oikein, vaikka mulla ei olisi ollut hajuakaan mitä kello on.
Kokeilin tuota useamman kerran lenkillä ollessani ja joka kerta kun olin kellon ajan päässäni ajatellut, niin sitä kännykästä tarkistaessani se oli ihan oikein.

 

osaako kukaan teistä neuvoa tai antaa ohjeita ja kertoa onko ylipäätään mahdollista, että saisi itse ilman mitään meedioita yhteyden johonkin edesmenneeseen henkilöön? onko mitään ns. portteja eri ulottuvuuksiin joita voisi kotona hieman raottaa tai tapaa jolla voisi kutsua edesmennyttä henkiöä ja mahdollisesti keskustella jonkun avulla tämän kanssa? teineinä pelattiin spiritismiä, ja siinä muka lasi liikkuikin, mutta en tiiä onko semmosia pelejä oikeesti olemassa ja miten semmosen kanssa toimitaan oikeasti.

 

Minä myös vaistoan asioita ja joskus näen uniakin. Lasten elämässä kaikki pahat jutut olen aavistanut etukäteen. On vain selittämätön pahaolla ja tunne, et jotain tapahtuu... Omien lasten kohdalla en pysty tätä juttua hallitsemaan lainkaan, se tunne tulee niin voimakkaana.

Muuten ajoittain herkkyyttäni koitan työntää sivuun, kun en tunnu mukavalta tietää asioita etukäteen. Osittain siinä pystyn, en aina. Ihan jokapäiväisiä juttuja on pikku asioissa. Ajan töihin ja tulee tunne, et työvuoroni sisältö on muuttunut. Samanlaisia tuntemuksia tulee moinissa asioissa, bensan osto ei onnistu suunnitellusta paikasta (täällä maalla tästä voi tulla ongelma), rahan nosto pankkiautomaatista ei onnistu, kaupasta on loppu tarvitsemani tuote, joku nukkuu pommiin jne. Ja ärsyttää kun joku tällainen ajatus sinkoaa päähän.

Minulle ei myöskään jää ihmisten nimet mieleen, kiinnitän ihan muuhun huomiota. Vaistoan paljon asioita ihmisistä ja joskus heidän tulevaisuudestaan. Samoin omaan ja läheisten elämään tulee sellaisia tuntemuksia. Tämä ei minua sinänsä pelota eikä ahdista. Aina vaan ei pysty erottamaan vaistoa ja normaalia äidin/vaimon/tyttären/ystävän huolta ja pelkoa jostain läheisen asiasta. Tämä pelko, joka siis ei ole enne vaan pelko, joka ei yleensä toteudu, tuo välillä suunantonta ahdistusta. Siksi tulee myös ennettä kohtaan ahdistusta, kun eihän ne pelot ahdistaisi niinpaljoa, jos ei olisi taipumusta aavistaa asioita.

 

Voi olla, että nolaan tässä itseni, mutta oon ihan lapsesta asti uskonu että voin tahdolla vaikuttaa esineisiin. Siis en saa niitä tekemään mitään, mutta pyydän aina kauniisti.
Silkkaa sattumaa tietysti, mutta sähkölaitteet toimivat jos vilpittömästi pyydän, samoin ko koulussa aikanaan heitin koreja/tein maaleja jos kehuin palloa/mailaa.

En pidä sitä kykynä, terapeutin ja mun teoria mun lapsuudessa olleesta esineiden nimeämisestä ja niiden "inhimillistämisestä" on se, että olin turvaton ja kaipasin seuraa. Siksi esimerkiksi sänky oli pehmeä siks, että se halus tehä mulle hyvän olon, maito pysyi kylmänä ja vahvisti mun luita että jaksaisin, lapaset on tyytyväisiä, koska ne saa pitää mun kädet lämpiminä jne jne. :heart:

Tapa kuitenkin jäi aikuisiälle asti ja kun mielikuvitus on yhä toimiva niin who cares. En rasita sillä jokaista vastaantulijaa enkä oo vielä kokonaan pehmenny päästä. :xmas:

Oon tuntenu vetoa ihan pikkulapsesta asti kaikkeen yliluonnolliseen (lukuunottamatta kristillisen kirkon opetuksiin, joita pelkäsin), ja saatanpa vaikka sanoa että se on harrastus. On sitä pahempaakin mitä ihminen voi vähällä vapaa-ajallaan tehdä.

Liittysin kerhoon jos mulla kertakaikkiaan ois pokkaa. Voi minua tukahdutettua seiluparkaa.

No tuut sitten kun lakkaa nolottamasta Mitä kiinnostuneiden kanssa oon jutellut, niin ihan tavallisia ihmisiä siellä on ja samanlaista kuin sullakin mielessä. Itsekään en ole mikään alan asiantuntija eikä siellä pelkästään yliluonnollisista puhuta vaan kaikenlaisesta vaihtoehtojutuista, vaihtoehtohoidoista, vaihtoehtouskonnoista... Ei siis pelkkiä kummitusjuttuja ja vaan asiallisesti asioista jotka mietityttää. Ei tartte itse olla mitenkään erikoinen, jos kiinnostaa joku asia jonka voisi sinne tuoda niin siitä vaan. Vaikka käsillä parantaminen. Tai itämaiset uskonnot. Kirjo on laaja.

 

Kyllä. Itse asiassa kuulin tässä lähiaikoina, että olisin perinyt molemmilta suvun puoliskoiltani hieman astetta erikoisempia "kykyjä".

Joskus pari vuotta sitten aloin kuulla ja ennenkaikkea nähdä asioita, joista muilla ei aikaisemmin ollut mitään hajua. Olen nähnyt ja myös tuntenut muutaman henkilön (sekä esineen) auran, olen kuullut jos minkälaisia ääniä, niin kauheita kuin iloisiakin. Olen fyysisesti kokenut mm. ruumiin äkillisen jäätymisen kaltaisia asioita. Ja ylimääräiset varjotkin ovat tulleet tutuiksi.

Toinen hieman hyödyllisempi "kykyni" on, että en melkeinpä koskaan tutustu "ikäviin" ihmisiin. Kun tapaan uuden ihmisen, saan hänestä sillä samalla hetkellä tunteen, että hän on joko erittäin potentiaalinen ystäväehdokas, jonka kanssa tulen juttuun, tai sitten tunnen tarvetta vetäytyä heti pois kyseisen henkilön läheltä. "Tämä ihminen ei ole hyvä, hän on tehnyt tai tulee tekemään jotain pahaa." Tämä on suojannut oivallisesti, enkä pahempiin vaikeuksiin ole joutunut.

Lisäksi mitä luultavammin olen perinyt isäni puolelta ns. "parantajan kädet".

Ja ikää tosiaan se 15 vee, en ollut aikaisemmin tiennyt mitään tälläisestä, olin paniikissa näiden kokemuksien takia, koska kukaan ei osannut selittää niitä, enkä kyllä edes uskaltanut todenmukaisestii kenellekään puhua. Äitini ei koskaan ole halkaistua sanaakaan tälläisestä kertonut, vaikka kuulin hänenkin kokeneen nuorempana samanlaisia ilmiöitä. Ja mitä isään tulee, häneltä olen vain saanut saarnoja spiritismistä. Minulle ollaan käytännössä koko elämäni todettu, ettei mitään yliluonnollista ole edes olemassa.

 

Olen kiinnostunut yliluonnollisista asioista eli mulle ne ovat luonnollisia,
viime vuosina olen oppinut enemmän ja oppinut luottamaan taitoihini.
Joskus tiedän mitä toinen henkilö aikoo sanoa tai jos tulee vaikka este jossain asiassa,
vaistoan sen jo etukäteen. '
Ne asiat tulee ilmateitä pitkin eli telepaattisesti.
Esim. kun yks kannettava oli korjauksessa, niin lapseni isä sanoi että se kestää kauan
se korjaus.
Ei mennyt kuin pari päivää kun yhtäkkiä mulle tuli intuitiivinen tieto että kone on valmis.
Vähän ajan päästä asiasta soitettiin.
Joskus melkein luen ajatuksia ja toisten tunteita(siis tuttujen).
Olen nähnyt henkiä. Talvella tuli yhtäkkiä tunne edesmenneestä ystäväni sukulaismiehestä,
ikäänkuin hän olisi sanonut mulle mikä sairaus ystävälläni on(siis jälkisairaus).
Keväämmällä kuuulin että juuri se oli diagnosoitu...
Näen metsässä kaikenlaista.
Tässä osa.
En osaa kaikkea lukea ihmisistä, jotakin tietysti.
Nuorempana osasin "katsoa" miehistä päältäpäin minkälaisia
he ovat taidoiltaan tietyissä asioissa... oikein meni aina!!
No, olis paljonkin juttua kaikenlaista yliluonnollisista asioista ja kyvyistä.

 

mutta näettekö te hahmoja?

Minä olen nähnyt hahmoja.
Ensimmäisen kerran näin kun olin pieni, ikää en muista. Se oli todella tumma ja pitkä, väreili myös, näytti enemmän mieheltä. Toisen kerran näin kun asuin muutama vuosi taaksepäin omakotitalon toisessa päädyssä silloisen poikaystäväni kanssa. Poikaystäväni oli intissä silloin, joten olin yksikseni paljon. Olin olkkarissa kun vilkaisin olkkarin ja eteisen väliseen oviaukkoon niin näin tumman hahmon, hieman tukevahko ja minun mittainen. Näytti enemmän tytöltä kuin pojalta. Se kesti vain hetken ja hävisi.

Nyt asun omassa kämpässä, pienessä yksiössä, jossa olen nähnyt kaksi eri hahmoa. Toinen oli enemmänkin sellainen vaaleanharmaa ja hieman tukeva, jälleen tytön näköä. Seisoi keittiönpöydän päädyssä hieman sivuttain, silleen että katsoi sieltä minua. Ja toinen oli todella vaalea ja siro kooltaan, tyttö jälleen. Istui sängylläni ja piti käsiä sylissä. Hahmo katsoi minua. Itse istuin sänkyä vastapäätä olevalla sohvalla. Tämäkin hahmo hävisi melko pian kun olin nähnyt sen.
Sirommasta hahmosta on tullut näin jälkeenpäin mieleeni että se voisi olla edesmennyt ystäväni..

Nyt en ole nähnyt muutamaan kuukauteen mitään.

Mutta voisin kertoa hieman jotain muutakin, mitä olen kokenut tms.

Saan useasti kirkkaita valopalloja kuviini, jotkut ovat olleet myös sellaisia syksynruskean värisiä. Myös hahmoja olen saanut kuviini. Ja minusta on 1 kuva, jossa näkyy selkeästi että joku hahmo on takanani. Kuvassa näkyy kasvot, jotka minun mielestäni näyttivät nuoren miehen kasvoilta. Sitä kuvaa on pohdittu ja ihmetelty.

Olen myös kuullut kohinaa, jonka seurauksena myös epämääräistä puhetta. Olin sillon menossa nukkumaan, kun ajatukseni olivat todella hyvät, että olisin voinut nauraa niille niin ykskaks ajatukseni hävisivät ja tuntui etten pystynyt liikkumaan. Kuulin monen naisen, vanhemman naisen äänen, mutta en saanut mitään selvää. Jonkun ajan päästä "palauduin" takaisin maanpinnalle ja tuntui kuin olisin "vapautunut" jostakin.

Sitten myös on ollut koko yön mittainen pelkotila. Tässä yksiössä senkin kokenut, enkä halua kokea sitä enää. Se oli aivan kamala. Selkäni oli yksiöön päin kun aloin nukkumaan, ykskaks alkoi tuntumaan että jokin oli lähellä ja silloin tuli todella voimakas pelontunne. Toivoin vain että nukahtaisin. Heräsin yöllä painajaiseen ja pelkotila palasi. En uskaltanut katsoa yksiöön päin, koska pelkäsin sitä mitä olisin voinut nähdä. Pidin peittoa tiukasti päälläni, ja kädet korvissa etten kuulisi mitään.
En ole onneksi tuon jälkeen enää kokenut tuota.

Äitini kanssa olen näistä asioista jutellut, kun hänelläkin kokemusta hahmojen näkemisestä ym. Myös joidenkin ystävieni kanssa ja sisaruksieni.

Osittain pelottavia mutta TODELLA mielenkiintoisia juttuja nämä

Muilla mitään samantyylisiä kokemuksia??

 

nään joskus jot ihmisii ja ne ei o elävii!!!!!!Mua alkaa aina ihmetyttää ja joskus nään mustii tyyppei.ja kerran kokeilin habbo hotellissa potkia näkemisen voimalla tyyppei o se onnistu

 

minnulla on sellaiset silmät. jotka näkevät heti joitakin liikkeitä esim: kävelimme kaverin kanssa metsässä katse eteenpäin ja näin jalkojen vieressä jonkun hyppäävän ja kysyin kaverilta: näitkö sinä sen? kaverini ihmetteli ja sanoi: että minkä? minä aloin tutkia maata ja huomasin pikku sammakon.En ymmärrä miten huomaan tuolaiset. Siskollani on myös hyvät silmät ja äitini käyttää laseja ja isäni lukulaseja.Sitten, kun pelaamme koulussa jalkapallo ja vastapuolella on pallo. Tiedän heti minne hän syöttää tai laukoo. Minä jotenkin aistin sen en tiedä miten?Onko muilla mitään tälläistä?

 

mä saan pieruni haisemaan kananmunalle

 

mutta näettekö te hahmoja?

Mulla oli lapsena sellainen kausi. Näin ihmisiä sillain sivusilmällä ja ne katosivat kun käänsin katseen sinne. Muistan ettei se tuntunut pelottavalta, mutta häiritsi, kun ne katosivat ennenkuin sain tietää miksi tulivat.

Minä olen 14v poika ja kun olin iha pikkupoika noin 5-6v näin kuolleita olohuoneessani siis jotka kävelivät siitä 1viikko aina niin uutisissa oli saman laisia ruumita ja samalla tavalla kuollut/tapettu

 

minulla on ollut koko elämäni monenlaisia kykyjä pystyn aistimaan jotain tulevasta ja en pysty välttämään tapahtumia ja sitten aistin jos jossakin paikassa on joku kuollut olen myös nähnyt hahmoja jotka häviävät valkoisia ja mustia hahmoja jotka muistuttavat ihmisiä ja tietyissä paikoissa tuntuu kuin joku katsoisi takaa päin ja alkaa ahdistaa ja kylmän hiki nousee tai joskus en vaan pysty mennä johonkin paikkaan kun tuntuu ettei sinne saa mennä

 

Joo itsestä tuntuu välillä siltä, aivan kuin voisin ennustaa tai muuttaa tulevaa, monesti olen jääny auton alle kun olen kokeillut "kykyni" rajoja. Olen myös tiennyt mitä joku ihminen tekee/sanoo myöhemmin. Nämä on välillä pelottavia joten jos on vastaavia kokemuksia niin kiitän ja kumarran jos vittsitte kertoa.

 

En halua olla ilonpilaaja...mutta ihmisen ei ole tarkoitus nähdä edeltäkäsin kaikkea. Joskus Jumala voi näyttää jotain esim. tavallisen vaiston kautta, mutta kovin usein tapahtuvat ilmiöt, ennaltanäkemiset yms. eivät välttämättä ole Jumalasta. Kaikkiin edeltämainittuihin juttuihin tehoaa kun rukoilee Jeesusta, ja pyytää niitä juttuja häviämään omasta elämästä Jeesuksen nimessä. Toimii.

 

En halua olla ilonpilaaja...mutta ihmisen ei ole tarkoitus nähdä edeltäkäsin kaikkea. Joskus Jumala voi näyttää jotain esim. tavallisen vaiston kautta, mutta kovin usein tapahtuvat ilmiöt, ennaltanäkemiset yms. eivät välttämättä ole Jumalasta. Kaikkiin edeltämainittuihin juttuihin tehoaa kun rukoilee Jeesusta, ja pyytää niitä juttuja häviämään omasta elämästä Jeesuksen nimessä. Toimii.

Eikös uskovaisilla ole ns. profetioita? Miten ne eroaa ennaltanäkemisestä? Jumalahan voi olla mukana myös ei-uskovaisten ennustuksessa.

 

Plääh, kirjoitin vähän epäselvästi. Siis semmoinen nyrkkisääntö on, että ennaltanäkemisiä ei pitäisi olla kovin usein ja jatkuvasti, eli toisten ihmisten elämien näkeminen ennalta voi johtua tietäjähengestä eli pahasta hengestä. Uskovalla voi olla profetoimisen armolahja, mutta ne profetiat tulevat harvemmin, Jumala antaa niitä harkitusti.
Jos muutaman kerran elämässä on nähnyt jonkun enneunen tai on aavistanut jotain tapahtuvaksi ja se toteutuukin, niin ne voi olla Jumalan antamia yksittäisiä juttuja, kunhan ne todellakin ovat satunnaisia. Tietäjähenki taas toimii aktiivisemmin.

Vaikeaa niitä on aina eritellä, mutta ero on siis sellaisen tavismeiningin (jokainen on varmasti joskus nähnyt jonkun enneunen tai aavistanut jotain ennalta, ja se on ok) ja tiheämmän, toistuvamman ilmiöiden näkemisen ja kokemisen välillä.

Kummittelu on helppo arvioida, se on aina erittäin varmasti alakerran touhuja. Jumala ei laita esineitä tippumaan alas pöydiltä, näytä tummia hahmoja tai pistä ihmisääniä kuulumaan ullakolta, ym.

Jumala on arvovaltainen, huolehtiva, rakastava. Jos Jumala haluaa varoittaa jostakin niin se tulee jämäkästi, rakastaen.
Sielunvihollinen taas haluaa nysvätä juuri tuollaisten epämääräisten pelottelujen kuten äänten, varjojen, kummitusten, jatkuvien enneunien parissa.

Äh, vaikea selittää. Mutta jos ei ole varma kokemuksistaan, niin voi aina rukoilla että Jumala poistaisi ne jotka ei ole Hänestä.

 

Uskis.... En ymmärrä minkä takia teidän uskovaisten tarvitsee "puuttua" näihin asioihin, kun teillä on kuitenkin omat sivunne jossa keskustella näkemyksestänne ja uskostanne ja meillä taas omat sivumme kuten tämä.

.....Olkaamme tuomitsematta ketään.....

 

Yliluonnollisia kykyjä EI ole. Uskokaa jo, kyllä sellaset olis jo jossain vaiheessa tullut ilmi, jos jollain sellaisia oikeasti olisi. Eivät kaikki keillä niitä "yliluonnollisia kykyjä" on pitäisi sitä salassa. Kyllä mäkin oon joskus aistinut että kohta voi tapahtua jotain, mutta ei se välttämättä tarkoita, että "hei, nyt mulla on yliluonnollisia kykyjä!".

Miettikää nyt itsekin, jos ihminen pystyisi aistimaan esim. milloin toinen kuolee, hyödynnettäisiinkö niitä? Vastaus, kyllä.

Tai, jos sä nyt vaikka pystyt aistimaan sen milloin joku kuolee, ja aistisit vaikka äitisi olevan kuolemaisillaan, olisitko vaiti? Turhaa humpuukia, jos mä saan sanoa.

 

Ilmainen vinkki: kannattaa hakeutua psykologin puheille mahdollisimman nopeasti, ennenkuin tuotatte vahinkoa itsellenne tai läheisille!

 

Olen itsekkin huomannut itsessäni jotain outoa lähi aikoina. Saan ihmisen pyörtymään ilman koskettamista jos tahdon. Saan asioita lämpenemään. Voin ottaa ihmisestä "energiaa" jos sille tuntuu.. Kaikista inhottavinta tässä on se että en voi kertoa kellekkään.. Vanhemmilleni "vitsillä" heitin että " Mitä tekisitte jos sanoisin että osaan parantaa ihmisiä?" Vastaus oli "Vietäis sut valkotakkisten hoitoon". Mutta onneksi omistan yhden "erikoisen" ihmisen joka on tukenani. Olemme harjoittaneet näitä kykyjä. Itse voin esimerkiksi päätellä pelikortin värin vain koskettamalla sitä. En itse oikein uskonut näitä ennen kuin osui omalle kohdalle.. :/

Olen hylännyt kaiken hyvän sanotaan näin. Minulle tulee hyvin ahdistunut olo kirkoissa.. En ole hautakivien kaataja tai mikään muu sellainen.. Olen vain erikoinen.. Toivoisin että joku ymmärtäisi ja auttaisi. On nimittäin inhottavaa pelätä sitä että jos kosken jota kuta ja se pyörtyy ja käy pahasti?..

 

Jonkun kanssa muuten viriteliin aiemmin sellaista diiliä, että pistetään pystyyn tällaisten herkkisten kerho. Mukaan vaan sinne jos kiinnostaa :wave: Tai jos joku muu ehtii ensin, niin laita yv:tä niin ei olla kahdessa paikassa yhtä aikaa

Ehdottomasti! miekin tahon! Omaan kyllä montakin eriskummallista juttua! Ja mielelläni kuulisin meitä muitakin!! )

 

mä olen huomannut tän itsessäni jo aikoja sitten, mut esim kaupassa ollessani, ruokaa tai karkkia tai mitä tahansa elintarviketta mitä en ole ikinä maistanutkaan, niin mun ei tarvi kuin katsoa kyseistä ruokaa niin tiedän jo mille se maistuu, voin maistaa sen ruoan suussani jo ilman että olisin ikinä maistanut sitä.. Sit toinen juttu, kun mun äiti kuoli niin mä näin seuraavana yönä hänet mun unessa jolloin juttelin hänen kanssaan, olen nähnyt hänet myös sen jälkeenkin, ja on sattunut hyvin paljon yliluonnollisia asioita joita ei kehtaa kertoilla ihan kaikille, pitävät pian hulluna

 

Hei "mie", tuo katuvalojuttu aika erikoinen. Tulee lähinnä mieleen että sulla jotain energiaa joka vie valon pois? Outoa.

Ylipäänsä nämä yliluonnolliset jutut on outoja. Olen hiljattain lukenut Kaija Juurikkalan kirjan "Varjojen taika" jossa hän kertoo mm. miten on oppinut tuntemaan entisen elämänsä jne.

Vaikka itse koen (lähinnä energiana/tuntemuksina) joitakin asioita, koen myös että niillä on joko hyvä, tai paha puolensa. Pahojen kanssa en välitä olla tekemisissä. Silti haluaisin oppia näkemään nuo hahmot, joista energia tms. kokemus lähtee.

Kerran olin hyvin rakastunut erääseen mieheen, joka oli narsistinen. Hänen luonteensa selvisi minulle melkoisen pian. Mutta alkujaan, kun en vielä tiennyt hänestä muuta kuin vahvan tunteen välillämme, kun rakastelimme toukokuisen hämärtyvässä illassa, huoneessa meni salaman näköinen valo. Tämä toistui kahtena eri kertana. Se meni katon rajassa ja oli nopea ja erittäin kirkas. Tuo mies koki sen ahdistavana ja pelottavana, minä en - vaikka en tiennytkään enkä edelleenkään tiedä, mistä siinä oli kyse.