Huhtikuun helmet 2011 **lokakuussa**

Pikaiset kuulumiset täältä ihanan lumen keskeltä. Täällä oli yöllä tullut lunta ihan kunnolla, on nilkkoihin asti valkoista ihanuutta maassa.:heart:

Meillä tytön ja vauvan ikäeroksi tulee 2v 10kk. Ja nimistä, tytölle on vaihtoehja enemmänkin, pojalle todella hakusessa. Tuntuu että kaikki poikien nimet jotka haluaisin on jo jollain kaverin tai sukulaisen lapsella. Mä suuntaan tänään neuvolaan tarkastuttaan sydänäänet. Reilun viikon oon nyt kärsiny tästä saamarin kamalasta letsusta, eilen kuitenkin raahauduin jo töihin. Ja ettei pelkkä lentsu riittäisi niin su ja ma välisen yön istuin viel pöntöllä.:headwall: Olo oli eilen tosi kurja ja mitään ei oikeen voinu syyäkkään. Siksipä nyt oman mielenrauhan takia käyn neuvolassa mutkan ennen töihin menoa.

Täällä on kerrassaan upea ilma, aurinko paistaa ja puut notkuu lunta!! Ihanaa kun tulee talvi!!

liinukka83 ja nimetön 13+0 POKSPOKS:heart:

 

Hei kaikille! :wave:

Vieläkö mahtusi mukaan? Olen seuraillut teidän jutusteluja alusta saakka, mutta vasta nyt uskaltuisin tulla mukaan. Kerron pikaisesti itsestäni...

Asustelen Vantaalla mieheni ja 1,5 poikani kanssa. Raskaus on edennyt jo "maagisen" 12 vkon paremmalle puolelle. En oikein itsekkään tiedä mika rv oikeasti menossa, kun itse lasken eri tavalla kuin neuvolantäti, ja np-ultra näytti vielä eri vkot. Odottelen seuraavaa neuvolakäyntiä marraskuun alussa, jolloin toivottavasti päästään asiasta yksimielisyyteen.

Raskaus on mennyt muuten ihan hyvin, mutta olen kärsinyt aivan järkyttävästä pahoinvoinnista vkolle 12 asti. (Nyt siis jo kaikki takana päin!) Saatoin jopa yöllä herätä siihen, et nyt laatta lentää. Syödä täytyi vähintään 2 tunnin välein tai muuten tuli todella huono olo. Tämä raskaus on muutenkin ollut aivan erilainen kuin ensimmäinen. Myös vkolla 10 kärsin viikon yhtäjaksoisesta päänsärystä, johon eivät lääkkeet auttaneet. Ei oo heleppoo olla raskaana! Mutta onneksi olen saanut teiltä voimia, kun tiedän, etten ole ainoa pahoinvoiva odottaja.

Mites vielä, ainiin olen jo parin vkon ajan tuntenut pieniä "perhosen siiven hipaisuja" sekä pari oikeeta potkua! NIIIIIIIN IHANAAA! Mulle tuli ihan yhtäkkiä tänä aamuna kauhee makean himo, niin täytyhän se tehä jääkaappin hervoton pötkö kääretorttua! Eikä kestä kauaa, kun sen saan tuhottua!

Mitäs siihen etusivulle tuli..Hennu81, toinen, LA 20.4., Kättäri

 

Np-ultra takana ja kaikki ok. Touhukas pikkuinen siellä köllötteli. La siirtyi yhden päivän eli 23.4. Ultrassa tosiaan niskapoimu ok, mutta vielä täytyy odotella verikokeet.

 

Apua!
Onko teillä kellään tuhruttanut ruskeaa raskauden aikana?
Mullahan oli sillon alkuraskaudessa reilulla 7-viikolla ja luulin että nyt se meni kesken mutta se tuhruttelu loppuikin parissa päivässä.
Ja reilun vkon päässä ultrassa nähtiin sydämen syke.

Ja nyt taas!

Onneksi se ei ole punaista saisin varmaan jonkun säkärin juuri ja heti, paperiin jäi pyyhkiessä semmosta tummaa oikeen kuivanutta verta.
Voiskohan se olla parin yön takasia kun yöllä heräsin kun mahaa repi ihan suunnattomasti mutta rauhoittui kyllä parissa minuutissa, eilen oli kanssa "repivä" maha, nyt ei muuta kuin tuota tuhrutusta.

Onneksi huomenna on se np-ultra, vaikkakin nyt jännitää entistä enemmän sinne mennä, voi apua!

12+5

 

Np-ultrasta kotiuduttu ja onneksi oli kaikki hyvin! Pelkään aina huonoja uutisia kun johonkin sairaalaan tai vastaavaan täytyy mennä asioimaan..mutta oikein oli mallikkaasti kaikki, vastasi viikkoja 12+3 ja laskujen mukaan nyt ois 12+2 eli suunnilleen samoissa lukemissa mennään missä pitikin..pituutta 5,8 cm ja turvotus oli 1,1-1,3 mm. Kaikki vaikutti olevan normaalisti ja oikein hienosti

Huh että hieman helpotti tuo tieto..kuulemma viikon päästä tulee tietoa siitä seulontatutkimuksesta että onko suurentunutta riskiä olemassa, nyt sitten saa sitä stressata..mutta toivon tosiaankin että sieltä myös tulisi hyviä uutisia!

Tällaista tähän väliin piti käväistä kertomassa, myöhemmin enempi juttua

 

Täällä myös np-ultrassa käyty ja kaikki oli hyvin Isomummot tietää nyt asiasta, vielä pitäs siskolle ilmottaa.. huh!

Ja mikä ihaninta: samaan aikaan, kun me oltiin sairaalassa ultrassa, toisessa huoneessa syntyi pieni tyttö, minun kummityttöni <3 uskomatonta, että samaan aikaan sattui syntymään, viime viikolla naureskeltiin ystävän kanssa, että katotaan vaan, niin samaan aikaan siellä ollaan tiistaina.. Sillä oli la tänään Ihanaa, olen kummitäti <3<3<3

 

Hei!
Ah, olo on hyvä ja pirteä! Tosin ei pitäisi syödä näin paljoa herkkuja.. :/ Nyt vatsa on niiiiiin pulleana että! Ei enää pysty vetää vatsaa sisään kun alkaa jo sattua. Pian joku huomaa oon ihan varma. Onneksi huono olo on mennyt tältä erää ohi eikä tarvitse sen helpottamiseksi napostella.

Tuli jo mieleen että pitäisiköhän soittaa neuvolaan ja pyytää sydänäänten kuuntelua.. Siellä on vain vanha pieni doppler. Ultraan pitkät 6 päivää aikaa enkä jaksa odottaa!! Tarkistin netistä että tällä iällä esim. down-riski on jotain 1:750 että eikö se ole kuitenkin aika pieni riski.. Huolestuttaa edelleen niin kovasti koska teemme keskeytyksen jos jotain ilmenee. Ehkä itsekästä, en tiedä, mutta näin olemme päättäneet ja olen pahoillani jos tämä jotakuta loukkaa..

Tuosta perheelle kertomisesta.. Meillä ei perheen kesken puhuta juurikaan mistään henkilökohtaisista asioista. Nähdään kyllä viikoittain mutta se on lähinnä semmoista small talkia. Silti tuntui hyvältä kertoa että meille tulee vauva kun olin jo sanonut aiemmin että tarkoituksena on yrittää vauvaa. Ne menee vähän niinkuin välikommentteina etkä niihin välttämättä puututa sen kummemmin.

Mieliala on ollut aika tasainen koko ajan. Jos alan itkuiseksi niin pelkona on että masennus palaa takaisin. Ajatusmaailma on kuitenki muuttunut eikä tule mentyä sinne synkimpiin ajatuksiin enää.

cissus 11+5 (mietin mikähän olisi hyvä kutsumanimi pienelle.. ehkä sen näkee sitten ultran jälkeen )

 

Posti toi helpottavan kirjeen veriseulasta ei löytynyt kromosomi poikkeavuutta
Pahoinvointikin on kadonnut jonnekkin onneksi( pari kertaa oksensin niin rajusti että nenäkin alkoi vuotaa verta). Väsymys on ja taitaa pysyä seuralaisena viissiin ikäkin vaikuttaa asiaan...

 

Posti toi helpottavan kirjeen veriseulasta ei löytynyt kromosomi poikkeavuutta

Tähän on pakko sanoa et ei se seerumiseula ole mitenkään varma tutkimus eikä poissulje mitään. Se kertoo vaan riskin. Kromosomit tutkitaan istukkabiopsialla tai lapsivesinäytteellä...

 

Toki tuon tiedän. Työn puolestakin nähnyt, kun kaiken piti olla kunnossa mut lapsen synnyttyä ei kaikki ollut niin hyvin ku piti. Meillä otetaan kaikki vastaan mitä tulee. Iän puolesta jännäsin kuinka iso riskiluku tulee.

 

Moi!

Täällä justiinsa kotiuduttu treeneistä, käyty suihkussa ja syöty (turhan suuri) annos lasagnea. Olen kyllä melkoinen ahmatti, etenkin urheilusuoritusten jälkeen. Tästä sysstä närästyskin pukkaa jo päälle, vaikka viikkoja vasta 14+1. Koska teitä muita on alkanut närästää? Muistaakseni mua ei ihan näin varhaisessa vaiheessa ole närästänyt aiemmissa raskauksissa. On muuten kyllä erittäin rasittava raskausvaiva! Rennieitä kuluu, mutta onneksi auttavat heti. Olen kyllä huomannut, että jollen syö isoja ruoka-annoksia tai suklaata, närästyskin pysyy kurissa paremmin.

Suklaasta puheen ollen, ovatko syömistottumuksenne muuttuneet paljon raskauden myötä? Tuleeko vedettyä paljon karkkia ja muuta höttöä? Normaalisti mulla on kerran viikossa karkkipäivä, mutta nyt on kyllä viime aikoina tullut repsahdeltua. Ei nyt ihan joka päivä jotain hyvää, mutta n. joka toinen päivä. Olen useasti miettinyt, että onkohan makeanhimo enemmänkin psyykistä kuin fyysistä tässä siunatussa tilassa? Omalla kohdalla olen havainnut, että kun muutenkin lihoo ja turpoaa, sitä antaa itselleen luvan mässäillä. Sitten siinä käy niin, että kroppa tottuu runsaaseen sokerin saantiin, ja tarvitsee sitä jatkuvasti lisää. Kierre on valmis, ja raskaana ollessa sitä on pirun vaikea katkaista, koska motivaatio oman vartalon kuosissa pitämiseen ei ole yhtä korkea kuin normaalitilassa. Näin ainakin mulla. Painoa on tullut aika reippaasti raskauksissa (15 kg), ja varmasti ainakin viisi kiloa on ollut turhaa, siis ylenmääräisestä herkuttelusta johtuvaa. Nyt painoa on tullut jo kaksi kiloa, vaikka jostain luin, että tässä vaiheessa ei vielä painon olisi tarvinnut nousta yhtään. Just.

Valjakka Täällä ei ainakaan vielä liitoskipuja. Mulla on aikaisemmista raskauksista tullut niitä vasta puolessa välissä. Niitä odotellessa... Ovat kyllä aika ikävän tuntuisia.

Chilipapu Aivan ihana ikäero tuo 6 vuotta. Omaa kokemusta on, koska esikoinen oli seitsemän, kun kuopus syntyi. Kaikki varoittelivat, että "ei synny lapsille suhdetta" etc., ja uskoinkin näihin kommentteihin. Mitä vielä! Pojat leikkivät keskenään tosi paljon, ja vanhempi hoitaa ja huolehtii pienemmästään. Kun esikoiseni tulee koulusta kotiin, päättyy minun "leikkivuoroni" siihen paikkaan. Nyt päätimme sitten kokeilla tätä maagista kahden vuoden ikäroa lapsilla, jota on kovasti pidetty hyvänä. Katsotaan, miten käy. Veikkaan, että kuopus tulee olemaan tosi mustasukkainen, koska on niin mammanpoika.

Nyt täytynee lopetella, iltapuuhat kutsuvat!

Allie81 ja Muru 14+1

 

Tervehdys kaikille taas piiiitkän ajan jälkeen!

Luen suht säännöllisesti mutta olen tosi laiska (tai kiireinen ) kirjoittelija.

Täällä alkaa etominen olla enimmäkseen taakse jäänyttä elämää. Väsy vaivaa edelleen ja lisäbonuksena flunssa täälläkin. : /

Viime viikko kului messuilla ja yllättävän hyvin jaksoi seisoa korkeilla kengillä ja "edustaa". Vaikka tosi rankkaa hommaahan se on kun on esillä koko päivän. Kivaa vaihteluakin, esikon jälkeen ei ole ehtinyt paljon käydä Helsingissä eikä paljon muuallakaan ja kun tämä vatsa tässsä kasvaa ja pikkuinen syntyy niin tuskin tulee taas mentyä minnekään piiiiitkään aikaan, joutui oikein laittautua joka päivä. Teki ihan hyvää näyttää naiseltakin pelkän nuhruisen äidin lisäksi.

Tällä viikolla pitäisi saada äidin talo tyhjäksi ja hyvästellä lapsuudenkoti. Tämä onkin ollut oikein hyvästien vuosi. Ensin äiti, sitten kummitäti, viime viikolla äidin koira ja nyt lapsuudenkoti. Mitähän vielä? No aikas rankkaa tuo talon tyhjääminen kun vuosikymmenissä kertyy tavaraa ja sitä saa kantaa ihan tosissaan. Onneksi appivanhemmat auttavat minkä voivat, isäntä kun on tämän viikon niin tiviisti töissä että sitä ehdi melkein nähdäkkään.

Rankkoja aikoja mutta lapset tuo voimaa. Tuo olemassa oleva pitää hymyn huulilla ja tuleva muistuttaa siitä miten kuolemaa seuraa elämä!

Huomenna niskapoimu. Toivottavasti kaikki olisi kunnossa. Tuntuu että vastoinkäymisiä olisi jo taas hetken tarpeiksi.

Ihanaa lukea täältä hyviä uutisia! Onnea kaikille jo hyvät uutisensa saaneille! :heart:

Tervetuloa uudet! Yllättävän paljon oli rapissut tulokkaita viimeaikoina!

 

Hey!

Mukava lukea kun oli paljon hyviä uutisia! Uskomatonta, joitain teitä jo potkiskellaan tuntuvastikin!
Itse niitä odotellessa vielä..
Maaemolle kuitenkin voimia tahtoisin toivotella, rankkoja aikoja. Onneksi on kuitenkin piristystä ja sitä elämäniloa ympärillä! =)
Pippurilla olikin ihan uskomaton sattuma sielä sairaalassa! =) Hassua.

Mulla on tota samaa paljonkin mistä Sinnlos mainitsi, sairaala=huonot uutiset. Neuvola käynnitkin jännittää kovasti siihen asti kunnes kuulee vauvan sydänäänet.
Tänään olikin neuvolalääkäri, ja tämä täti ei saanut sydänääniä dopplerilla kuulumaan. Se oli kamalaa, synkät ajatukset valtasi heti mielen ja mietin vain että kunpa olisi mies ollut mukana että vie mut pois täältä.. Ultraanhan se täti mut sitten vei, ja sielä se pikkuinen Mönttini potkotteli. :heart: ja mä pyyhin silmiäni. =)

Oh, mukava kuulla että on muitakin joille maistuu makea ja ruokakin. Ihan siis tekis kaksin käsin mieli mättää. Kaikki on niiiiin maukasta ja ihanaaa. Voihyväjumala. Tämän viikon päätin olla karkkilakossa, tai siis että pe tai la olis karkkipäivä. Mutta se koskee vain karkkeja ja suklaata, jäätelö ja keksit on asia erikseen.. :ashamed: Huomaa tuon syömisen kyllä puntarissakin.

Karoliina83, niinpäs näkyy olevan iät ja kaikki lähes samaa! Ootko ihan synnytysairaalapaikkakuntalaisia? hih.

Nyt on minun aikani kaivaa itselleni joku kolo sohvannurkkaan, ja ehkä hieman maistaa jäätelöä.. Iltapala on tärkeä.

-unea & möntti 13+4-

 

Mulla on ruokavalio aivan persiillään. Oon riippuvainen karkista/suklaasta, ja taas on karkaamassa aivan käsistä tää homma. Ennen raskautta ja ihan raskauden alussa sain pakkokeinoin vähennettyä ja painoaki 5kg alas, pitää ilmeisesti ottaa taas rajut keinot käyttöön jotta pääsisin irti. Onneksi ei oo paino noussu tässä välissä, ku ei oo pystyny muuten normaalisti syömään. Huono juttu se, että jotku kananuggetit, vanukkaat yms on maistunu mutta oikea ruoka ei. Karkkiaki sit on tullu vedettyä tottakai. Näyttäs siltä että pahoinvointi menee ohi, joten korkea aika ottaa itseä niskasta kiinni, enää ei voi pahoinvointia pitää tekosyynä. Lisäksi kasvisten syönti on ollu aika olematonta. Ihan vauvanki takia pakko rueta syömään terveellisesti, ja myös itseni takia. En halua mitään raskausdiabetesta (johon mulla onki hieman normaalia korkeampi riski).

 

Tervetuloa vaan uusille minunkin puolesta! :flower:

Juu minä kyllä olin niin paniikissa tuolla sairaalassa tänään, sydän hakkasi miljoonaa ja voin pahoin, jotenkin sitä automaattisesti yhdistää sairaalan huonoihin uutisiin kuten unea sanoikin. Sairaalasta tulee mieleen kaikkea ikävää ja se ilmapiirikin siellä..niin kliininen ja luotaantyöntävä. Aina tulee olo että siellä ei kuule kuin pelkkää negatiivista...siksi tuntuukin hassulta mutta erittäin kivalta kun nyt sieltä sai lähteä hymyssä suin! Yleensä sieltä on saanut itku kurkussa poistua...

Lääkäri joka ultrasi sanoi, että ei kannata kotidoppleria juuri käyttää ihan oman mielenrauhan vuoksi, kuulemma sattuu niin paljon sitä että ei kuule sydänääniä vaikka kaikki olisi masussa hyvin ja sitten rynnätään suinpäin lisätutkimuksiin kuulemaan että mitään hätää ei olekaan. Onhan se varmasti niinkin..toisaalta hyvä laite mutta toisaalta voi aiheuttaa myös pahemmanlaatuista stressiä. Vois silti välillä kuunnella ihan huvikseen masua mutta sillä asenteella että ei paniikkia jos mitään ei kuulukaan, kävihän tuossa aiemminkin niin että pariin päivään ei juuri mitään mahasta kuulunut ja sen jälkeen sitten kuuluikin erittäin selvät äänet taas

Häitä täällä kovalla tohinalla suunnittelen..enää 2,5 kk h-hetkeen! Varasin kampaajan, valokuvauksen ja hääkimpun tänään ja muutenkin kaason kanss aollaan innolla puuhattu kaikkea häihin liittyvää..huomenna varmaan laitan hääpuvun tilaukseen
Sen kun vaan suurinpiirtein edes tietäis minkäkokoinen masu on noin vkolla 24..häät osuu suunnilleen rv:lle 23+5 ja pitäis hieman arvioida mahdollista masun kokoa silloin. Olen normaalisti tosi hoikka mutta jo nyt masu pullottaa tosi selvästi. Saa nähdä jatkuuko kehitys samansuuntaisena että kasvaako se samaa tahtia vai mitenkä..tilaan sen puvun mittatilaustyönä ja kuulemma siihen saa selkään ja molemmille sivuille resorinyörityksen joka antaa melkoisesti säätövaraa masun kohdalle

Uutta, isompaa asuntoakin pitäis alkaa katsella, mutta varmaan venyy se ens vuoden puolelle kun on joulutouhut ja häät ja muita kiireitä niin tulee vaan stressiä jos kaikki kasaantuu nyt kerralla..ei kehtaa nytten yhtään enempää stressailla kuin mitä on pakko

Pahoinvointi alkaa olla helpottunut suurilta osin, enää pientä etomista on välillä eikä ruoka vieläkään ihan yhtä hyvin maistu kuin ennen. Santtu taisikin kysellä että miltä pahoinvoinnin loppuminen tuntuu. Ainakin minulla se aika varoittamatta tyrehtyi, pahimmat oksentelut yhtäkkiä vain jäivät ja sellainen lievempi kuvotus jatkui vielä jonkin verran ja vähissä määrin ajoittain edelleen. Että voi se tosiaan ihan arvaamattakin kadota, vasta vähän aikaa sitten minäkin oksentelin mahan tyhjäksi vähän väliä enkä kyennyt edes miettimään mitään muutakuin lepoa ja kotosalla makaamista, hääsuunnitelmat jäivät kokonaan ainakin puoleksitoista kuukaudeksi koulu- ja työhommista puhumattakaan. Uskon että sullakin alkaa kohta helpottaa, voimia ja tsemppiä :heart:

 

Uskon, että siullakin Santtu menee tuo pahoinvoinnin väheneminen samalla tavalla kuin Sinnlos kertoikin, että sellainen kuvotus jatkuu, mutta se kaikkein pahin olo jää taakse. Ainakin toivon niin! Miulla sitä kuvotusta kestää loppuun saakka varmasti.. ihanaa kuitenkin, kun eilen illalla ja tänä aamuna en oksentanut. Mutta onhan tässä vielä aamua aikaa..pitäis tiskaamaan lähteä.

Ikäeroa tulee meidän lapsosille noin kaksi vuotta. Hieman epäilyttää, että mitenköhän tämä meidän tyttö tulee reagoimaan sitten tähän tulokkaaseen, kun tällä hetkellä saa raivarit kun vain näkeekin vauvoja. Maanantaina kävi kaveri poikansa kanssa kylässä. Poika n. 2kk mein tyttöä nuorempi. Ja mein tyttö vaan huusi ja raivosi, jos toinen meni minne tahansa leluille tai tuli liian lähelle. Kyllä sitten kauempanta uskalsi vähän hymyillä, mutta olipa meininkiä...

Närästys on ollut vaivana jo alusta asti..onnea vain niille, joille tämä ihana vaiva tulee riesaksi vasta myöhemmin!

Dolores ja huima 15+1

 

Huomenta!

Täällä kans sellainen sokerihirmu, että oksat pois! Ekassa raskaudessa annoin itselleni luvan herkutella, ja paisuinkin aika isoksi. Myös neuvolantäti piti huolen siitä, että tajusin itsekin asian. Hän päivitteli aina minulle, että herran jumala kun olet paisunut ja turvoksissa. Sinne ei ollu lopussa enää kauheen kiva mennä!

Nyt ainakin yritän syödä vähän maltillisemmin, toki herkkujakin on mennyt. Mitäpä sitä turhaan valehtelemaan..onneksi satsumat ovat tulleet jo kauppoihin, niitä vedän iltaisin kahdella kädellä. Ne on niiiin hyviä!

Te, joilla lapset suht pienellä ikäerolla. Olettekko aatelleet ostaa tuplarattaat? Mulla ainakin harkinnassa, varsinkin, kun ei mulla ole autoa päivisin käytettävissä.

Ihanan aurinkoista päivää kaikille!

 

Moi vaan. Lääkärinneuvolassa käyty ja kaikki oli hyvin. Sydämen pumputus ja muljahdukset kuuluivat selvästi :heart: Papa-näyte otettiin ja voi taivas kun se sattui, meinas ihan vesi kihota silmiin. Se härveli minkä lekuri tunkee sisälle, että saa kohdunkaulan näkyviin oli ihan hirvee,. Ei ennen oo sattunut noin. Kohtuni on vielä aika kaukana takana, joten sinne ei ihan helppo ole päästä. Sokerirasitus tehdään joskus marras-joulukuussa, koska lapset on olleet isoja syntyessään ja nyt on jo ikää enemmän. Paino ei ole onneksi ongelma, mutta tiiä kuin käy raskauden edetessä. Seuraava neuvola on sitten marraskuun 10pv.
Siffis mua on kans alkanut vaivaamaan väsymys. Nukkumaan heti kahdeksalta aina kun vaan pääsee. Iltavuorot on raskaita. Eilen nukahdin töissä istualleen....
Viva ja Janoschin tarinatuokio aviokiriisiä näköjään liikenteessä. Meilläkin kommunikoidaan tällä hetkellä tekstiviestillä lapsiin liittyvistä asioista. Loma miehestä olis paikallaan...
Unea Minä kans ajattelin miettiä vaunuasioita joulun jälkeen. Ehkä käyn kokeilemassa erilaisia jo aikaisemmin, mutta ostokset vasta alesta. Samoin tuo nimiasia. Meidän valitsema pojan nimi (valittu jo kuus vuotta sitten kun viimeksi odotin) meni kans naapurille ja myös yksi tuttavaperhe nappas sen nenän edestä. Joten pitää miettiä uus vaihtoehto.
Allie81 mua on närästänyt jo monta viikkoa. Tuntuu että melkein kaikki laukaisee närästyksen. Makeanhimo multa sen sijaan on poissa. ei tee mitään makeeta mieli. Ja tää alkoi tosi nopeesti heti raskauden alussa. Mieluummin syön oikeeta, lämmintä ruokaa ja leipää. Niitten avulla myös pahoinvointi pysyy parhaiten poissa.
Töissä jäin kiinni odotuksesta. Ei enää voi peitellä tätä kumpua.

 

Unea;olen Lapualta =)

Mulla on tällä hetkellä sellanen olo etten raskaana oliskaan kun pahoinvointi on loppunut eikä liikkeitä vielä tunnu...mutta kaippa se salamatkustaja vielä mukana matkustaa...

14 tasan =)

 

Np meni hyvin, tulokseksi tuli 0.73.
La siirtyi 29.4 eli meille tulis vappuvauva.

Hioenosti näkyi nenäluut ja jopa mahalaukkukin just oli hörppinyt vettä.

Hirveesti oli härdelliä, ei tykännyt lainkaan ultraamisesta, kovasti oli menosssa ja potkimassa.

Mulla siirtyy nyt vaan erikoislääkärin seurataan kun mulla on kohdun epämuodostuma ja 2 kohdunsuuta.
Seuraavan kerran käytin 21.12

Päivätkin siirtyi eli nyt on 11+5

 

Moi pitkästä aikaa On ollut niin kiirus, etten ole koneella paljoa ehtinyt käymään. Töitä, kotihommia ja ysiltä mukkumaan, siihen se on miun elämä mennyt

Dolores ja Allie Täällä myös närästää. Ei vielä kovin pahasti, mutta jos vanhat merkit pitää paikkaansa niin loppuajasta nukutaankin puoli-istuvassa asennossa... Mua ei ole närästänyt koskaan muulon kun raskaana ollessani. Itseasiassa siitä arvasin että olen raskaana, kun alkoi närästämään jo ennen plussatestiä :x

Liitoskipuja alkaa pikkuhiljaa ilmestymään, pitäisi muistaa levätä välillä niin ei olisi niin pahoja, mutta sitä tulee vaan touhuttua kuten ennenkin, vaikka pitäisi levätä välillä. Illalla olenkin aina sitten niin väsynyt että kaadun ysiltä sänkyyn. Ikäeroista olette puhelleet Meille tulee lapsosille 1v 10kk jos siis tämä syntyy ajallaan.

 

Tervetuloa uusille

Viime yönä heräsin siihen kun vasemmalle puolen kohtua(?) juili ja koski aivan älyttömästi. Kipu meni ohi about tunnissa. Kipu oli samantapaista kuin joskus kun suolen liikkeet ovat rajut ennen vessaan menoa ( heh, jos jollain muullakin on ollut samanlaista...) mutta tämä kipu ei liikkunut vaan jomotti samassa kohti. Paikka voisi olla liitoskohta, mutta kipu ei ollut repivää vaan jomotusta.
Toivoen että kaikki on kunnossa.... vuotoa ei ainakaan ole vielä tullut. Ja myöhemmin päivällä oli menkkamaista kipua keskellä vatsaa..

Isommille lapsille kerrottiin uudesta vauvasta. Vastaanotto oli ihan iloinen, mutta aiheutti suuren kysymysten ryöpyn kuten "mistä tiesit että siellä on vauva", "menitkö lääkäriin","onko sillä silmät" jne

ruokavalio ei ole kyllä kovinkaan terveellinen. Alussa pahoinvoinnin takia jäi kaikki kasvikset pois ja pystyin syömään vain vaaleaa leipää ja banaania eli hiilaria ja sokeria . Nyt pikkuhiljaa lisännyt kalkkunaleikkelettä, juustoa, jugurttia, omenaa, porkkanaa, satsumaa, appelsiinia ja maitoa. Perus kotiruokaakin voi syödä jonkin verran, mutta pieniä annoksia muuten alkaa närästää. Ja närästää kyllä hiukan söi sitten mitä tahansa.

Sokerirasitus testiin joudun minäkin iän ja painoindeksin takia. se on sitten joskus myöhemmin.

Käsiin on ilmaantunut ihottumaa(?) jotain ihon väristä näppyä muutaman sormen nivelessä. Iho kuiva ja kutisee... eipä ole minussa ennen ihottumia näkynyt?? mikä lie hormoonihäriö

Niin, ja eilen tuli postissa H&M:n paketti. Äitiysfarkut ja kaksi paitaa.. ihanaa kun saa "vapauttaa" massun pinteestä, kun vanhat farkut puristi aivan älyttömästi. Tässä kaupungissa kun ei noita liikkeitä ole montaa mistä saa äitiysvaatteita ja hinnat pilvissä joten helpoin tapa oli tilata netistä....

Sinnlos ollaan samasta kaupungista

Pomm ja ? 13+2

 

Allie mulla oli alussa kauhee närästys mut nyt on vähentyny (niinku oisin muka nyt tosi pitkällä). Raskausaikana multa lähtee karkinhimo lähes kokonaan vaikka muuten söisin vaikka kuin paljon.Eipä haittaa. Nälkä on koko ajan kyllä mut ei keksi mitä söis.

Tikkipää ollaan sit samalla päivällä. mulla oli omien laskujen mukaan 30.4 mut samapa tuo vapuks syntyy kumminki.Kaikki on olleet niin täsmällisiä että eiköhän tämäkin.

NeliApina ja projekti 11+5

 

Heippa. Tääl on nyt muutamana päivänä tuntunu pientä kuplimista mahassa, eilen oikeen villiä ku join lasillisen kokista Ihanaa.

Napis ja Elmo 15+0 POKS!

 

Pientä merkkausta. Sit on pakko mennä nukkuun...On vaa nii väsyny olo.
Täällä on ihan pirun kylmä ilma ollu tänään! Tai kylmä viima...
Mutta huomenna onkin aamusta lääkärineuvola. Lisää sitten huomenna kun siellä käyty.

Kivaa ku pääsee kurkkimaan "paavoa" ultralla taas
Täällä meidän neuvolassa on oma ultra ja lääkärineuvolassa ultrataan sit aina.

Mutta hyviä vointeja kaikille ja erityisesti Santulle jolla tuntuu tuo pahoinvointi olevan tosi pahaa...