kohtalotovereita? Mies ei suostu eroon, ja muuttamaan pois, vuosien vääntämisen jälkeenkään.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "väsy"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulla on vähän sama tilanne. Mä haluisin erota, mutta mies ei suostu kuuntelemaan kun yritän tästä asiasta puhua. Toteaa vain, että mä en aio susta erota koskaan ja piste. Me ollaan muutettu huhtikuussa tähän kämppään, on vaatinu hirveesti lapsilta sopeutumista kun ovat tutustuneet täällä kavereihin, kerhoihin ja nyt alkaa olla elämä tasapainossa sen suhteen. Miten mä voin tästä lähteä taas ja lapset joutuu aloittaa taas kaiken alusta ja siihen päälle vielä tuon, että äiti ja isä eros. Meillä lapset on vielä pieniä, nuorin 6kk. Huoh, en tosiaan tiedä mitä tässä tehdä. Voimia ap:lle ja toivottavasti teillä asia ratkeaa.
 
No menette naimisiin, menet ja kosit sitä miestä. Sitten haet avioeroa, sen saat ihan ilman miehen suostumusta ja sen jälkeen pystyt häätämään miehen.
Mutta tuo mitä joku sanoi, mieti kumpi on sinulle tärkeämpää, päästä eroon miehestä vai talo, on kyllä ihan huomionarvoinen juttu...mieti voitko huonommin ilman taloa vai miehen kanssa.
 
No menette naimisiin, menet ja kosit sitä miestä. Sitten haet avioeroa, sen saat ihan ilman miehen suostumusta ja sen jälkeen pystyt häätämään miehen.
Mutta tuo mitä joku sanoi, mieti kumpi on sinulle tärkeämpää, päästä eroon miehestä vai talo, on kyllä ihan huomionarvoinen juttu...mieti voitko huonommin ilman taloa vai miehen kanssa.

Millä perusteella mies voidaan häätää omasta kodistaan vaikka avioero tulisikin? (mikä siis tässä avoliitossa ei mahdollista)
 
[QUOTE="vieras";22118747]Millä perusteella mies voidaan häätää omasta kodistaan vaikka avioero tulisikin? (mikä siis tässä avoliitossa ei mahdollista)[/QUOTE]
EI millään perusteella. Normaalia henkilöä ei voi häätää omasta kodistaan kumppanin/vaimon toimesta.
 
[QUOTE="vieras";22118747]Millä perusteella mies voidaan häätää omasta kodistaan vaikka avioero tulisikin? (mikä siis tässä avoliitossa ei mahdollista)[/QUOTE]

Riitaisia ja hankalia juttuja, mutta yleensä sit kun oikeuteen lähdetään, se kumpi saa huoltajuuden saa jäädä lasten kanssa taloon, eli käytännössä äiti, jos omaisuus on 50/50, eli sillä perusteella ei voi häätää. Ja jos vaimo ja vaimon suku on rempanu asunon, voi oikeus tulkita senkin vaimon eduksi.
Jompikumpi kuitenkin määrätään yhteisestä kodista lähtemään, jos ei yhteiseen päätöseen päästä.
 
[QUOTE="vieras";22118760]EI millään perusteella. Normaalia henkilöä ei voi häätää omasta kodistaan kumppanin/vaimon toimesta.[/QUOTE]
Mun käsittääkseni avioeron yhteydessä voidaan määrätä, kumpi saa jäädä yhteiseen asuntoon asumaan... edellyttäen tietenkin, että toisella on varaa ostaa toinen asunnosta ulos eikä asuntoa tarvitse laittaa myyntiin. Yleensä asuntoon saa jäädä se, jolle jää lapsetkin. Ja koska edelleenkin lapset pääasiassa määrätään äidille, niin isä on se, joka lähtee.
 
[QUOTE="väsy";22117654]Mies ei suostu muuttamaan eikä eroamaan , ei suostu edes kuuntelemaan aiheesta.[/QUOTE]

Muuttaa kyllä vapaaehtoisesti siinä vaiheessa kun otat uuden miehen taloon.. tuskin viihtyy sun nurkissa enää sen jälkeen koska sattaa tulla ahdasta.
 
[QUOTE="äiti 44v";22118185]No mikäs sen sanoo että mies sittenkään pois kodistaan muuttaisi? Ehkä ei piittaisi vaikka ex-avoakka kuinka jakaa pitkin kyliä :D

Jospa se mieskin rakastaa taloa enemmän kuin akkaansa!? :D[/QUOTE]

Tapailla uutta miestä = jakaa pitkin kyliä? :whistle:
 
[QUOTE="minna";22118574]Mulla on vähän sama tilanne. Mä haluisin erota, mutta mies ei suostu kuuntelemaan kun yritän tästä asiasta puhua. Toteaa vain, että mä en aio susta erota koskaan ja piste. Me ollaan muutettu huhtikuussa tähän kämppään, on vaatinu hirveesti lapsilta sopeutumista kun ovat tutustuneet täällä kavereihin, kerhoihin ja nyt alkaa olla elämä tasapainossa sen suhteen. Miten mä voin tästä lähteä taas ja lapset joutuu aloittaa taas kaiken alusta ja siihen päälle vielä tuon, että äiti ja isä eros. Meillä lapset on vielä pieniä, nuorin 6kk. Huoh, en tosiaan tiedä mitä tässä tehdä. Voimia ap:lle ja toivottavasti teillä asia ratkeaa.[/QUOTE]

Mikä ihme on, että tehdään lapsia tuollaisessa tilanteessa?
 
Jos ongelma on, että ette ole avioliitossa, jotta voisitte erota, niin ehkä teidän pitää mennä pikaisesti naimisiin. Niin sit saa eron ja päätöksen yhteiselämän lopettamisesta.
 
Jos tilanne on tosiaan se, ettei yhteishuollossa olevia lapsia saa äiti/isä ottaa mukanaan muuttaessaan pois, niin silloin kai on ainoa vaihtoehto tehdä sen miehen/naisen elämästä niin helvettiä että se haluaa lähteä pois.
 
Miun vanhemmat kun erosi AVOliitosta, niin isäni asianajajalta tuli kirje, jossa ilmoitettiin, että isäni haluaa purkaa liiton ja toivoo äitini muuttavan pois, lapset saivat valita itse kenen matkaan lähtivät (käytännössä isä toivoi lasten lähtevän äidinmukaan, hällä oli jo uus nainen).

Vanhempani hoitivat kokoasian asianajajien kautta, ei siitä muuten olisi mitään tullutkaan...
 
Jos tilanne on tosiaan se, ettei yhteishuollossa olevia lapsia saa äiti/isä ottaa mukanaan muuttaessaan pois, niin silloin kai on ainoa vaihtoehto tehdä sen miehen/naisen elämästä niin helvettiä että se haluaa lähteä pois.

Jos suhde on riippuvuus- eikä rakkaus suhde, se on likipitäen mahdotonta. Amerikassa on tutkittu läheisriippuvaisten ihmisten suhteita ja todettu että 60% ei eroa vaikka henki menis (ja usein meneekin) 30% eroaa ja vain 10% saa elämänsä toimimaan tyydyttävästi eli toipuu ja parisuhdekin toipuu ja toimii.
Ja oikeasti kyllä en ole kuullu kenellekään koituneen ongelmia siitä, että on ottanu lapset mukaansa toimimattmasta suhteesta lähtiessään, mutta olen kuullu kyllä tapauksista, jossa on sanottu että joko eroat puolisostasi tai lapset otetaan huostaan, kun äiti on voinut oikein huonosti toimimattomassa suhteessa.
 

Yhteistyössä