Herra100: vuoden luuseri

[Minerva McGarmiwa]

Vai et nyt autotallissa majailet? Ei kyl hyvältä vaikuta :hug:

Tosta työmäärästä on pakko sanoo et mun mies tekee pitkää päivää ja en ees uskalla laskee viikkotuntimääriä (yrittäjä kun on) ja kyllähän se suhde omansa sillon vaatii, mut meillä mies tekee paljon töitä omasta tahdostaan ja asia on meillä selväks puhuttu - välillä se tietty jurppii ku mies tulee kotiin puol tuntia ennen ku mä lähden töihin viikonloppusin mut en mä sitä kostamaan ala millään tavalla.

Ei kyllä joo vaikuta. Hyvältä...

Silloin kun se molemmille sopii ja asia on sovittu niin siinä mitään että tekee paljon töitä.

Niin ja toinen on kans semmonen tekijä et jos sitä työtä ei tee omasta halustaan paljon niin sillon se käy viel raskaammaks.

 

[Herra100]

Mutta jos nyt annat periksi, ei sulla ole enää mitään arvoa vaimosi silmissä, jos muutenkaan.. :|

Niin. Välillä tuntuu kyllä että se on tuo "jos muutenkaan". Olo on se "aasi joka maksaa kaiken".

 

[Herra100]

Niin ja toinen on kans semmonen tekijä et jos sitä työtä ei tee omasta halustaan paljon niin sillon se käy viel raskaammaks.

Varsinkin päätyöni on hyvinkin mielenkiintoinen. Ja en minä ole mitenkään työtä vieroksuva, päinvastoin. Mutta kun on ikää tullut ja jatkanut tällaista monta vuotta niin ei vaan meinaa enää jaksaa...

 

[eronnutkin]

Niin ja toinen on kans semmonen tekijä et jos sitä työtä ei tee omasta halustaan paljon niin sillon se käy viel raskaammaks.

Varsinkin päätyöni on hyvinkin mielenkiintoinen. Ja en minä ole mitenkään työtä vieroksuva, päinvastoin. Mutta kun on ikää tullut ja jatkanut tällaista monta vuotta niin ei vaan meinaa enää jaksaa...

se niin menee, että jossain vaiheessa tulee olo, että haluaa nauttia enemmänkin vapaa-ajasta, toisesta ihmisestä, hyvistä hetkistä hänen kanssaan, tietysti myös lasten kanssa. Rauhallista yhdessäoloa, johon ei loppujen lopuksi tarvita mitään maallista. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät, mikä voimavara sellainen yhdessäolo on. Ei mikään matka, ei mikään esitys vedä vertoja mielestäni sellaiselle.

 

[eronnutkin]

ettei sun ole pakko venyä ääriesi ulkopuolelle. Jossain kohtaa se sunkin jaksaminen loppuu. Pitäisi ehtiä nauttiakin elämästä :/

 

[Herra100]

se niin menee, että jossain vaiheessa tulee olo, että haluaa nauttia enemmänkin vapaa-ajasta, toisesta ihmisestä, hyvistä hetkistä hänen kanssaan, tietysti myös lasten kanssa. Rauhallista yhdessäoloa, johon ei loppujen lopuksi tarvita mitään maallista. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät, mikä voimavara sellainen yhdessäolo on. Ei mikään matka, ei mikään esitys vedä vertoja mielestäni sellaiselle.

Minulle riittäisi. Olisin jopa kovasti onnellinen. Vaimolle ei valitettavasti riitä...

 

[Herra100]

ettei sun ole pakko venyä ääriesi ulkopuolelle. Jossain kohtaa se sunkin jaksaminen loppuu. Pitäisi ehtiä nauttiakin elämästä :/

Kun on valitettavasti tunne että se jaksaminen on nyt loppunut. Ei vaan kerta kaikkiaan enää jaksa...

 

[pojan äiti]

ettei sun ole pakko venyä ääriesi ulkopuolelle. Jossain kohtaa se sunkin jaksaminen loppuu. Pitäisi ehtiä nauttiakin elämästä :/

Kun on valitettavasti tunne että se jaksaminen on nyt loppunut. Ei vaan kerta kaikkiaan enää jaksa...

tiedän tunteen ! Kaikki yritetty ja mikään ei ole kuitenkaan auttanut. Tulee olo ettei ole minkään arvoinen vaikka teet ihan mitä vaan. Sitten se viimeinen niitti, kun ei vaan kerta kaikkiaan jaksa enää !
Teidän nämä tunteet liiankin hyvin.
Toivon, että saat itsellesi vielä sen verran voimaa et jaksat tehdä tilanteellesi jotain.
Kuten olet jo itsekin huomannut, niin kaikki mitä olet aikaisemmin yrittänyt, niistä mikään ei ole toiminut. Niin nyt sinulle pitää tehdä jotain muuta.
En kehoita sinua eroamaan vaikka itse päädyikin siihen ratkaisuun, mutta jotain sinun on nyt tehtävä. Itsesi ja lastesi vuoksi, sinun on nyt vaan otettava itseäsi niskasta kiinni, jos ei muuta niin todettava, että ansaitsen jotain parempaa kuin olla " aasi joka maksaa kaiken " !
Ja kuule, jos minä tähän pystyin, niin pystyt sinäkin !!!!!

 

[Isä -]

ettei sun ole pakko venyä ääriesi ulkopuolelle. Jossain kohtaa se sunkin jaksaminen loppuu. Pitäisi ehtiä nauttiakin elämästä :/

Kun on valitettavasti tunne että se jaksaminen on nyt loppunut. Ei vaan kerta kaikkiaan enää jaksa...

tiedän tunteen ! Kaikki yritetty ja mikään ei ole kuitenkaan auttanut. Tulee olo ettei ole minkään arvoinen vaikka teet ihan mitä vaan. Sitten se viimeinen niitti, kun ei vaan kerta kaikkiaan jaksa enää !
Teidän nämä tunteet liiankin hyvin.
Toivon, että saat itsellesi vielä sen verran voimaa et jaksat tehdä tilanteellesi jotain.
Kuten olet jo itsekin huomannut, niin kaikki mitä olet aikaisemmin yrittänyt, niistä mikään ei ole toiminut. Niin nyt sinulle pitää tehdä jotain muuta.
En kehoita sinua eroamaan vaikka itse päädyikin siihen ratkaisuun, mutta jotain sinun on nyt tehtävä. Itsesi ja lastesi vuoksi, sinun on nyt vaan otettava itseäsi niskasta kiinni, jos ei muuta niin todettava, että ansaitsen jotain parempaa kuin olla " aasi joka maksaa kaiken " !
Ja kuule, jos minä tähän pystyin, niin pystyt sinäkin !!!!!

VAHVA Peesi :attn:

 

[Tammihärkä]

ettei sun ole pakko venyä ääriesi ulkopuolelle. Jossain kohtaa se sunkin jaksaminen loppuu. Pitäisi ehtiä nauttiakin elämästä :/

Kun on valitettavasti tunne että se jaksaminen on nyt loppunut. Ei vaan kerta kaikkiaan enää jaksa...

tiedän tunteen ! Kaikki yritetty ja mikään ei ole kuitenkaan auttanut. Tulee olo ettei ole minkään arvoinen vaikka teet ihan mitä vaan. Sitten se viimeinen niitti, kun ei vaan kerta kaikkiaan jaksa enää !
Teidän nämä tunteet liiankin hyvin.
Toivon, että saat itsellesi vielä sen verran voimaa et jaksat tehdä tilanteellesi jotain.
Kuten olet jo itsekin huomannut, niin kaikki mitä olet aikaisemmin yrittänyt, niistä mikään ei ole toiminut. Niin nyt sinulle pitää tehdä jotain muuta.
En kehoita sinua eroamaan vaikka itse päädyikin siihen ratkaisuun, mutta jotain sinun on nyt tehtävä. Itsesi ja lastesi vuoksi, sinun on nyt vaan otettava itseäsi niskasta kiinni, jos ei muuta niin todettava, että ansaitsen jotain parempaa kuin olla " aasi joka maksaa kaiken " !
Ja kuule, jos minä tähän pystyin, niin pystyt sinäkin !!!!!

VAHVA Peesi :attn:

Tätä on minunkin helppo peesata, jotenkin kirjoituksistasi tulee väkisinkin mieleen se Edu Kettusen biisi Afrikan tähti.. Ei pahalla, mutta kyllä tilanteesi vaatii minusta jo korjausta, vaikka vaikeamman kautta sitten.

- Olet Afrikan tähti ja minä se onneton hellehattupelle, se lapiomies joka matkaa taittaa ja maita kaivaa..

 

[Herra100]

Ei pahalla, mutta kyllä tilanteesi vaatii minusta jo korjausta, vaikka vaikeamman kautta sitten.

Tiedän kyllä oikein hyvin että tilanne vaatii korjausta. Olisi vaatinut jo monen vuoden ajan. Mutta kun kaikesta huolimatta vällitän edelleen vaimostani. Niin että ei tämä niin helppoa ole... Vaikka kyllä tämä autotalliasuminen tietysti laajentaa maailmankuvaa...

 

[pojan äiti]

Ei pahalla, mutta kyllä tilanteesi vaatii minusta jo korjausta, vaikka vaikeamman kautta sitten.

Tiedän kyllä oikein hyvin että tilanne vaatii korjausta. Olisi vaatinut jo monen vuoden ajan. Mutta kun kaikesta huolimatta vällitän edelleen vaimostani. Niin että ei tämä niin helppoa ole... Vaikka kyllä tämä autotalliasuminen tietysti laajentaa maailmankuvaa...

En usko, että kukaan väittääkään ettetkö välitä vaimostasi !
Mutta kuinka korkean hinnan olet siitä välittämisestä valmis maksamaan ?
Olen terveytesi ? Lasten vääristyneen kuvan kuinka perheen tulisi toimia ?
Ja ei, tämä ei ole helppoa. Mulla voi mennä muutama tunti hyvin ja sitten iskee pelko tulevaisuudesta, mutta kuitenkin en ratkaisuani kadu !
Koska vaikka kuinka se sattuu ja on vaikeaa, niin jotain sun on tehtävä !
Tai sitten sinun on vaan alistuttava kohtaloosi ja tehdä kahta työtä niin kauan kuin terveytesi pettää ! ja sittenkin voi olla niin, ettei vaimosi arvosta kuitenkaan sinun sen enempää kuin nytkään. vaan voi olla, että etsii itselleen uuden elättäjän ja sinä jäät pahimmassa tapauksessa yksin kuitenkin !
Mutta sinä tiedät, ihan kuin minäkin tiesin. Jotain on tehtävä tai alistuttava kohtaloon. Päätös on sinun !

 

[eronnutkin]

Ei pahalla, mutta kyllä tilanteesi vaatii minusta jo korjausta, vaikka vaikeamman kautta sitten.

Tiedän kyllä oikein hyvin että tilanne vaatii korjausta. Olisi vaatinut jo monen vuoden ajan. Mutta kun kaikesta huolimatta vällitän edelleen vaimostani. Niin että ei tämä niin helppoa ole... Vaikka kyllä tämä autotalliasuminen tietysti laajentaa maailmankuvaa...

että kaikkiin päätöksiin sulla vaikuttaa vahvasti nyt vielä tuokin, kun vieläkin rakastat vaimoasi. Kertoo mielestäni siitä hyvin, kuinka ihana mies loppujen lopuksi oletkaan...

 

[nähnyt]

siis ei pahalla, mutta ehkä vaimo ajattelee, että kun sitä rahaa on (sulla) niin miksei sitten sitä kuluteta? Toiset ajattelee rahasta niin, että kiertoon vaan. Ehkä ajattelee, että kun hän perii vanhempansa niin sitten osallistuu enemmän teidän rahatalouteen. MUTTA jos jätät esim. toisen työn ja käteen jää vaikka 2200e niin silloin sanot, että ok, nyt sitten vietetään edullisimpia lomia ja syödään ja kokataan kotona. Eiköhän se vaimo sen pikku hiljaa ymmärrä. Oikeasti mä en usko, ettei tuohon olisi ratkaisua! Sulla on olo "se aasi joka maksaa kaiken", muuta rooliasi! Samalla pakotat vaimosikin muuttumaan.

 

[Herra100]

Kertoo mielestäni siitä hyvin, kuinka ihana mies loppujen lopuksi oletkaan...

Ja minä muistutan edelleen että minä en välttämättä ole ihana mies ollenkaan. Joskus kun tuon prinssinnakki-jutun saa silmilleen niin käy mielessä että josko mies ollenkaan... Mutta minulla on omat puutteeni kuten meistä jokaisella ja kuten Piparisuu&co eilen kovasti toitottivat niin olette kuulleet asiasta vain toisen puolen. Joka on totta. Mutta jokainen asia mitä rahaan tulee ja kaikki mihin sitä on mennyt jne ovat ihan totta. En ole tiliotteita yms säästänyt mutta jos ne olisivat tallessa niin kyllä niistä aika tarkkaan näkyisi mitä tämä on vuosien mittaan ollut. Mutta en välttämättä ole ollenkaan ihana. Saatan suutahtaa helposti, taipumusta pilkun nussintaan yms. Tyydyn yksinkertaiseen elämään jne. Tässä nimenomaisessa vaimoni tapauksessa nyt vaan syystä tai toisesta olen ollut ehkä (harvinaisen?) pitkämielinen.

 

[Herra100]

siis ei pahalla, mutta ehkä vaimo ajattelee, että kun sitä rahaa on (sulla) niin miksei sitten sitä kuluteta? Toiset ajattelee rahasta niin, että kiertoon vaan. Ehkä ajattelee, että kun hän perii vanhempansa niin sitten osallistuu enemmän teidän rahatalouteen. MUTTA jos jätät esim. toisen työn ja käteen jää vaikka 2200e niin silloin sanot, että ok, nyt sitten vietetään edullisimpia lomia ja syödään ja kokataan kotona. Eiköhän se vaimo sen pikku hiljaa ymmärrä. Oikeasti mä en usko, ettei tuohon olisi ratkaisua! Sulla on olo "se aasi joka maksaa kaiken", muuta rooliasi! Samalla pakotat vaimosikin muuttumaan.

Been there, done that. Lainaus edellisistä:

Kuule? Tämä on nyt sitä Siperiaa... Tiedätkö montako kertaa 17 vuoden aikana ole vaimolleni kertonut että "nyt valitettavasti ei ole varaa ostaa tätä juttua"? Jos lasket että vähintään joka toinen kuukausi niin ollaan ehkä lähellä. Ja tiedätkö montako kertaa vaimoni on mennyt ja osatnut vaikka mitä. Juuri siihen tyyliin kun matkalle lähtiessäni annoin vaimolle ruokarahaa matkan ajaksi. Jonka piti riittää ruokaan ja enempää ei ollut. Ja vaimo meni ja osti sillä rahalla ihan muuta. Että on helppo sanoa että "Mikset vaan sano että...". Mutta kun sanottu on. Kuule monta kertaa... Enhän minä ihan koko aikaa ole kahta työtä tehnyt. Mutta aina kun olen jättäytynyt toisesta pois niin vähän ajan pääsät on ollut sellainen pino laskuja että on yksinkertaisesti ollut pakko mennä takaisin. Ja joka ainoa kerta on asiasta sanottu kyllä.

Tuossa edellä oli siis tuo lainaus ja nyt lisäystä:

Eli jos lopetan laskujen maksamisen niin mitä luulet että käy? Vaimo ottaa ja tilaa vaikka tuollaisen teatteriviikonlopun lippuineen ja hotelleineen, toitottaa siitä kolme viikkoa lapsille kertomatta minulle mitään. Että miten ihana teatterireissu meillä tulee olemaan. Ja edellisenä maanantaina ilmoittaa että tällainen olisi, lasten läsnä ollessa tietysti. Ihan vastaava pätee lasten hankintoihin, harrastuksiin, ihan kaikkeen. Luvataan etukäteen minulta tietämättä kuukin taivaalta. Lasten kautta tehdään kuule paljon. Ja tämä on ihan been there done that todellisuutta. Valitettavasti...

 

[Ihmettelijä]

Jaksan ihmetellä, että miksi Herra100 ole vain yksinkertaisesti lopettanut rahan antamista vaimolle? Ei sen niin vaikeaa luulisi olevan. Oma tili pankkiin ja siihen sitten keräät rahaa. Lapsille käyt ostamassa ruokaa ja vaatteita, mutta anna vaimon maksaa omat laskunsa. Mikäli joutuu maksuvaikeuksiin, antaa luottotietojen mennä etc. Ei sen nyt niin ihmeellistä luulisi olevan. Elää kuten yksinhuoltaja, maksa itsellesi ja lapsillesi koti ja ruoka, mutta anna vaimon maksaa kaikki omat menonsa.

En vain ymmärrä mikä tuossa on niin vaikeaa... Meillä on tuhlaavainen mies, jolla masennuksen myötä mopo lähti entistä enemmän käsistä. Minä maksan kodin ja lasten kulut, mutta hänelle en anna senttiäkään rahaa, hänen tulee pärjätä niillä rahoilla mitä itse saa (on siis luonnollisesti omat tilit ja omat rahat). Toki hän saa ilmaisen asumisen eikä osallistu pahemmin lasten kustannuksiin, mutta samat kuluthan mulla olisi vaikka mies ei kotoa asuisikaan. Meillä on yhteinen laina ja talo molempien nimissä, mutta olen tarkoituksella säästänyt kaikki tiliotteet, jotta pystyn pahan paikean (mahdollisen eron) tullessa todistamaan maksaneeni yli oman osuuteni ja siten kumoamaan nimiperiaatteen mukaisen yhteisomistuksen.

Ei se Herra100 ihan oikeasti niin vaikeaa ole sulkea vaimolta rahahanat... Ja mikläi et ole niitä tiliotteita säästänyt, mene nyt ihmeessä saman tien pankkiin ja pyydä ne niin pitkältä ajalta kun vain saat ne...

 

[Ihemettelijä]

siis ei pahalla, mutta ehkä vaimo ajattelee, että kun sitä rahaa on (sulla) niin miksei sitten sitä kuluteta? Toiset ajattelee rahasta niin, että kiertoon vaan. Ehkä ajattelee, että kun hän perii vanhempansa niin sitten osallistuu enemmän teidän rahatalouteen. MUTTA jos jätät esim. toisen työn ja käteen jää vaikka 2200e niin silloin sanot, että ok, nyt sitten vietetään edullisimpia lomia ja syödään ja kokataan kotona. Eiköhän se vaimo sen pikku hiljaa ymmärrä. Oikeasti mä en usko, ettei tuohon olisi ratkaisua! Sulla on olo "se aasi joka maksaa kaiken", muuta rooliasi! Samalla pakotat vaimosikin muuttumaan.

Been there, done that. Lainaus edellisistä:

Kuule? Tämä on nyt sitä Siperiaa... Tiedätkö montako kertaa 17 vuoden aikana ole vaimolleni kertonut että "nyt valitettavasti ei ole varaa ostaa tätä juttua"? Jos lasket että vähintään joka toinen kuukausi niin ollaan ehkä lähellä. Ja tiedätkö montako kertaa vaimoni on mennyt ja osatnut vaikka mitä. Juuri siihen tyyliin kun matkalle lähtiessäni annoin vaimolle ruokarahaa matkan ajaksi. Jonka piti riittää ruokaan ja enempää ei ollut. Ja vaimo meni ja osti sillä rahalla ihan muuta. Että on helppo sanoa että "Mikset vaan sano että...". Mutta kun sanottu on. Kuule monta kertaa... Enhän minä ihan koko aikaa ole kahta työtä tehnyt. Mutta aina kun olen jättäytynyt toisesta pois niin vähän ajan pääsät on ollut sellainen pino laskuja että on yksinkertaisesti ollut pakko mennä takaisin. Ja joka ainoa kerta on asiasta sanottu kyllä.

Tuossa edellä oli siis tuo lainaus ja nyt lisäystä:

Eli jos lopetan laskujen maksamisen niin mitä luulet että käy? Vaimo ottaa ja tilaa vaikka tuollaisen teatteriviikonlopun lippuineen ja hotelleineen, toitottaa siitä kolme viikkoa lapsille kertomatta minulle mitään. Että miten ihana teatterireissu meillä tulee olemaan. Ja edellisenä maanantaina ilmoittaa että tällainen olisi, lasten läsnä ollessa tietysti. Ihan vastaava pätee lasten hankintoihin, harrastuksiin, ihan kaikkeen. Luvataan etukäteen minulta tietämättä kuukin taivaalta. Lasten kautta tehdään kuule paljon. Ja tämä on ihan been there done that todellisuutta. Valitettavasti...

Tämä ei ole mielestäni vastaus mihinkään. Tee ruokaosotokset itse, ÄLÄ anna vaimolle rahaa! Ja mikäli vaimo on tilannut liput, tms. anna vaimon itse maksaa ne (sama koskee lasten harrastuksia etc.). Mikäli on tilannut sun nimellä ilmoita toimittajalle, että et ole lippuja tilannut joten et niitä maksakaan. Ja mitä sitten vaikka lapset pettyvät? On vanhempien tehtävä tuottaa lapsille pettymyksiä ja mikäli vaimosi ei siihen pysty on se sinun tehtäväsi.

 

[nähnyt]

eihän laskuja voi olla maksamatta ne nyt tietysti ekana hoidetaan, mutta jos niiden jälkeen jää 600e niin ei siinä teatteriin lähdetä ja sillä selvä. Molemmilla omat tilit, niin meilläkin on! Ja tottahan sekin ap on, että meillä on vain sinun näkemys asioista,

 

[Herra100]

Jaksan ihmetellä, että miksi Herra100 ole vain yksinkertaisesti lopettanut rahan antamista vaimolle? Ei sen niin vaikeaa luulisi olevan. Oma tili pankkiin ja siihen sitten keräät rahaa. Lapsille käyt ostamassa ruokaa ja vaatteita, mutta anna vaimon maksaa omat laskunsa. Mikäli joutuu maksuvaikeuksiin, antaa luottotietojen mennä etc. Ei sen nyt niin ihmeellistä luulisi olevan. Elää kuten yksinhuoltaja, maksa itsellesi ja lapsillesi koti ja ruoka, mutta anna vaimon maksaa kaikki omat menonsa.

(mahdollisen eron) tullessa todistamaan maksaneeni yli oman osuuteni ja siten kumoamaan nimiperiaatteen mukaisen yhteisomistuksen.

Ei se Herra100 ihan oikeasti niin vaikeaa ole sulkea vaimolta rahahanat... Ja mikläi et ole niitä tiliotteita säästänyt, mene nyt ihmeessä saman tien pankkiin ja pyydä ne niin pitkältä ajalta kun vain saat ne...

Voiko noin onnistua tekemään? Että jos on maksanut yli oman osuutensa esimerkiksi puoliksi omistetusta asunnosta niin se ei menisikään tasan vaan jollakin muulla jaolla? Olen aina luullut että niin ei onnistu (ainakaan mies) tekemään? Vaan aina menee tasan ja kaikki jakoon.

Mutta. Olen tietyllä tavalla sulkenut rahahanat kun vaimo meni töihin ja alkoi saada palkkaa. En ole rahoittanut ostoksiaan. Sillä seurauksella että vaimolla on nyt se 5.000 - 6.000 euroa luottokortti- ja tilivelkoja. Alkaa olla tapissa.

Mutta yksi asia joka on ehkä sivulauseessa tullut ketjussa esille. Että lapsilisät menevät vaimon tilille. Kuten perinteisesti varmaan 98% perheistä? Luuletko että suostuu siirtämään ne minun tililleni meneviksi? Ihan oikeesti,. luuletko? Ja tiedätkö mitä? Nuo lapsilisät käytetään myös aika hätäisesti, ei niistä lapsille asti paljon jää. Ja kun lapsillekin on ne vaatteet ja ruoka ostettava kuitenkin?

Mutta tässä pari ongelmakohtaa jotka hiukan vesittävät tuota neuvoasi jonka mukaisesti olen jo toiminutkin jonkun aikaa.

 

[Herra100]

Tämä ei ole mielestäni vastaus mihinkään. Tee ruokaosotokset itse, ÄLÄ anna vaimolle rahaa! Ja mikäli vaimo on tilannut liput, tms. anna vaimon itse maksaa ne (sama koskee lasten harrastuksia etc.). Mikäli on tilannut sun nimellä ilmoita toimittajalle, että et ole lippuja tilannut joten et niitä maksakaan. Ja mitä sitten vaikka lapset pettyvät? On vanhempien tehtävä tuottaa lapsille pettymyksiä ja mikäli vaimosi ei siihen pysty on se sinun tehtäväsi.

Minä teen ruokaostokset pääsääntöisesti itse. Vain harvoin käy niin että töiltäni en ruokakauppaan ehdi. Valitettavasti esimerkiksi lasten vaateostosten ja muiden suhteen on sellainen tilanne että töiltäni en aina pysty niitä tekemään.

Lapsille tulee pettymyksiä elämässä tietty. Ja pitääkin tulla. Tässä nimeomaisessa tilanteessa ne vaan laitetaan pelkästään minun niskoilleni. "Teillä on niin laiska ja mitääntekemätön ja pihi isä että..." ja sitä rataa. Arvatkaas onko kivaa... Nyt onneksi alkaa olla niin että vanhimmat lapset jo itsekin näkevät tilanteen mutta 3-4 vuotta sitten niin ei vielä ollut.

 

[nähnyt]

siis vanhimmat lapset mukaan. Keskustelette minkälainen arki on mukavaa ja tyydyttävää, jokainen sanoo, mitä eniten arjelta toivoo, harrastukset, matkat, perheaika jne. JOKAINEN sanoo oman listansa. Sitten teette yhteisen perhebudjetin. Näin teette yhteisen sopimuksen joka sitoo ja yhdistää teitä. Meillä tämän suuntaista tapaa toimia. 2x vuodessa mietitään mitä halutaan perheenä tehdä ja katsotaan miten se rahoitetaan.

 

[Ihmettelijä]

Jaksan ihmetellä, että miksi Herra100 ole vain yksinkertaisesti lopettanut rahan antamista vaimolle? Ei sen niin vaikeaa luulisi olevan. Oma tili pankkiin ja siihen sitten keräät rahaa. Lapsille käyt ostamassa ruokaa ja vaatteita, mutta anna vaimon maksaa omat laskunsa. Mikäli joutuu maksuvaikeuksiin, antaa luottotietojen mennä etc. Ei sen nyt niin ihmeellistä luulisi olevan. Elää kuten yksinhuoltaja, maksa itsellesi ja lapsillesi koti ja ruoka, mutta anna vaimon maksaa kaikki omat menonsa.

(mahdollisen eron) tullessa todistamaan maksaneeni yli oman osuuteni ja siten kumoamaan nimiperiaatteen mukaisen yhteisomistuksen.

Ei se Herra100 ihan oikeasti niin vaikeaa ole sulkea vaimolta rahahanat... Ja mikläi et ole niitä tiliotteita säästänyt, mene nyt ihmeessä saman tien pankkiin ja pyydä ne niin pitkältä ajalta kun vain saat ne...

Voiko noin onnistua tekemään? Että jos on maksanut yli oman osuutensa esimerkiksi puoliksi omistetusta asunnosta niin se ei menisikään tasan vaan jollakin muulla jaolla? Olen aina luullut että niin ei onnistu (ainakaan mies) tekemään? Vaan aina menee tasan ja kaikki jakoon.

Mutta. Olen tietyllä tavalla sulkenut rahahanat kun vaimo meni töihin ja alkoi saada palkkaa. En ole rahoittanut ostoksiaan. Sillä seurauksella että vaimolla on nyt se 5.000 - 6.000 euroa luottokortti- ja tilivelkoja. Alkaa olla tapissa.

Mutta yksi asia joka on ehkä sivulauseessa tullut ketjussa esille. Että lapsilisät menevät vaimon tilille. Kuten perinteisesti varmaan 98% perheistä? Luuletko että suostuu siirtämään ne minun tililleni meneviksi? Ihan oikeesti,. luuletko? Ja tiedätkö mitä? Nuo lapsilisät käytetään myös aika hätäisesti, ei niistä lapsille asti paljon jää. Ja kun lapsillekin on ne vaatteet ja ruoka ostettava kuitenkin?

Mutta tässä pari ongelmakohtaa jotka hiukan vesittävät tuota neuvoasi jonka mukaisesti olen jo toiminutkin jonkun aikaa.

Näistä mainitsemista ongelmakohdista:
1.Kyllä. Yhteisissä nimissä olevan asunnon omistus voidaan periaatteessa jakaa myös muulla keinon, mikäli pystyt todistamaan, että olet maksanut asunnon yksin tai suurimman osan siitä. Tähän nk. nimiperiaatteen kumoamiseen tarvitaan kunnon todisteet, kuten tiliotteet, etc. kuitit. Ja sillä ei luonnollisesti ole mitään merkitystä onko mies vai nainen. Tiedän, että asia on näin.
2. Anna vaimon luottokorttivelkojen mennä omia menojaan. Eihän se sinun ongelmasi ole, mikäli häneltä menee luottotiedot. Eipä hänen sen jälkeen tarvitse enää luotolla ostella. (Ja kai siis vaimollasi on omat luottokortit eikä mitkään sinun luottokorttiesi rinnakkaiskortit...?)
3. Unohda ne lapsilisät, anna vaimon hassata, sillä ne taitavat olla aika pieniä rahoja kaiken muun lisäksi.

 

[eronnutkin]

 

[PipariSuu]

No joko herra100 on tehnyt jotain radikaalia? =) Vai asuuko edelleen autotallissa?