ystäväni - myöhästelijä, turhan lupailija - välinpitämätön vai päässä vikaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äkämössö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
mitäs jos kysyisit, eikö hän arvosta sinua tai lastesi tunteita, kun kerran työpaikallekin osaa mennä ajoissa? toisaalta jos on syömishäiriötaustaa, niin siihen kai usein liittyy jotain pakkoneuroottista touhua joka saattaa rikkoa aikataulut, tai sitten vain tuota itsekeskeisyyttä ja manipulointia. ongi tietoosi, mihin se aika menee. nythän sulle joko valehdellaan suoraan tai ainakin väistellään rajusti.

saattaisin itse kuvitella vastaavalle ystävälle pitäväni ymmärtäväistä linjaa sen suhteen, että kunhan kokisin että toinen edes yrittää jotain, niin katsoisin sormien välistä ja jopa kehuisin hyvästä yrityksestä. mutta vaatisin myös saada tietää, minkä takia minun aikani menee hukkaan ja lapset kärsii.

mutta joka kerta kun toinen kiukuttelisi minulle omia virheitään ja yrittää laittaa ne minun syyksi, niin siitä olisin tiukkana ja ilmoittaisin että jokainen kantaa omat mokansa. pitäisin niin kovan metelin, ettei toinen kauaa jaksaisi kokeilla minun jallittamista.
 
Jos ystäväsi on myöhässä kaikkialta muualta paitsi töistä, ei myöhästelyä kannata ottaa itseensä, koska se ei johdu teistä. Vaikka myöhästely on todella ärsyttävä tapa ja itsekin melkein vihaan sitä, en siksi välejä katkoisi. Sopisin tapaamiset niin, ettei myöhästely vaikuttaisi niin paljoa omaan elämääni. Juurikin kotiini ja jos itsellä on menoa, niin sinne sitten lähdetään ystävästä huolimatta. Lapsille en etukäteen ystävän vierailusta kertoisi. Toiset ovat myöhässä aina eivätkä tajua, mikä siinä on pahaa.
 
[QUOTE="vieras";28080184]Jos ystäväsi on myöhässä kaikkialta muualta paitsi töistä, ei myöhästelyä kannata ottaa itseensä, koska se ei johdu teistä. Vaikka myöhästely on todella ärsyttävä tapa ja itsekin melkein vihaan sitä, en siksi välejä katkoisi. Sopisin tapaamiset niin, ettei myöhästely vaikuttaisi niin paljoa omaan elämääni. Juurikin kotiini ja jos itsellä on menoa, niin sinne sitten lähdetään ystävästä huolimatta. Lapsille en etukäteen ystävän vierailusta kertoisi. Toiset ovat myöhässä aina eivätkä tajua, mikä siinä on pahaa.[/QUOTE]

Sitä en kyllä juuri ymmärrä, että töihin kuitenkin osaa mennä ajoissa, mutta muuten ei. (Itsekin nimittäin tiedän tällaisia tapauksia.)
 
Kuulostaa ihan mun esikoisen kummilta. Paitsi että hän on viime aikoina jättänyt kokonaan tulematta, vaikka kyläilystä on sovittu. Tehnyt totaaliset oharit. Mulla meni herne nenään täysin. Kahteen kuukauteen en vastannut yhteydenottoihinsa. Lopulta keräsin itseni ja sanoin suoraan asiasta. En tiedä muuttaako se mitään hänen käyttäytymisessään, mutta ainakin tietää miten pahalta tuolloinen käytös tuntuu meistä. Lapsille en ole aikoihin sanonut mitään tulevista vierailuista, etteivät pety jos kummi ei tulekaan.

Toivottavasti te löydätte tilanteeseenne ratkaisun. Tiedän kyllä että tuo on todella rasittavaa.
 
[QUOTE="Tii";28080273]Kuulostaa ihan mun esikoisen kummilta. Paitsi että hän on viime aikoina jättänyt kokonaan tulematta, vaikka kyläilystä on sovittu. Tehnyt totaaliset oharit. Mulla meni herne nenään täysin. Kahteen kuukauteen en vastannut yhteydenottoihinsa. Lopulta keräsin itseni ja sanoin suoraan asiasta. En tiedä muuttaako se mitään hänen käyttäytymisessään, mutta ainakin tietää miten pahalta tuolloinen käytös tuntuu meistä. Lapsille en ole aikoihin sanonut mitään tulevista vierailuista, etteivät pety jos kummi ei tulekaan.

Toivottavasti te löydätte tilanteeseenne ratkaisun. Tiedän kyllä että tuo on todella rasittavaa.[/QUOTE]

On rasittavaa. Jotenkin tuntuu raskaalta edes yrittää järjestää treffejä: Minä aina soitan ja järjestän tapaamiset, ostan tai leivon tapaamisherkut, odottelen tuntikaupalla ja ajoittain hän viipyy vain 15 minsaa, kun on jo myöhästymisien takia kiire toiseen paikkaan tai hän tulee kun olemme menossa jo nukkumaan tai jättää kokonaan tulematta. Ihan oikeasti alan olla niin kypsä ja raivoissani, etten halua enää häntä kotiini kutsua ainakaan toistaiseksi. Ottakoon hän yhteyttä seuraavan kerran. Jos ei ota, ei voi mitään.
 
Onkohan meillä sama ystävä? Sovitut aikataulut ei koskaan pidä. Tosin sitä aikatauluakaan on vaikeaa sopia. Jos hän itse kysyy koska voisi tulla, mutta kun pyydät ehdottamaan päivää tai ehdotat jotain aikaa, niin vastauksena on aina hiljaisuus. Mun ottaessa yhteyttä, ei yleensä koskaan vastaa. Ilmestyy sitten extempore oven taakse välillä. On käynyt mielessä, että onko se vika mussa vai missä? Valittelee kuulemma muille, että mulla ei ole koskaan aikaa. Aikaa mulla kyllä on, mutta sitä ei saa tämän kanssa jostain syystä sovittua. Muiden kanssa ei ole ikinä tätä ongelmaa. En lähde sille tielle, että istun kotona odottamassa, jos hän sattuisi tulla kylään. Sovituista aikatauluista kyllä pidän kiinni, mutta tuntien myöhästyminen tuntuu kurjalta.
 

Yhteistyössä