Ystävä hämmästytti -mitä ajattelisitte asiasta?

[Jotenkin harmaana]

Olin ystävän lahjatavarakaupassa parina iltana joulunaikaan töissä. Siellä on nyt sesonki ja apua tarvitaan kovasti. Lupauduin töihin ihan ystävänä ja palkatta. Jotenkin olisin odottanut ystäväni antavan vaivan palkaksi jonkin pienen joulumuistamisen esim. kynttilän, mutta ei... Hän kyllä kiitti lopuksi, mutta ei kertonut oliko minusta ollut apua. Siis tiedän, että minusta oli apua oikeasti. Jotenkin vaan hämmästytti tämä ystävän kömpelyys. Mitä ajattelisitte asiasta? Ei tämä ystävyyteemme vaikuta, mutta itse olisin toiminut toisin.

 

[Malviina]

Joku kiitos olisi ollut paikallaan minustakin, ihmiset on joskus niin ajattelemattomia.

 

[.]

No aivan takulla olisin antanut kunnon lahjan vähintääkin, kun kerran lajakaupassa olit vielä töissäkin. Tosi tökeröä käytöstä. Ehkä oli sitten niin poikki, ettei jaksanut edes ajatella.

 

[fanta]

Minulle voisi käydä noin, etten hoksaisi kiittää, koska olen sosiaalisesti kömpelö, mutta kiittäisin sitten myöhemmin, kun älyäisin.

 

[Lasisilmä]

Aika outo frendi sulla, täytyy myöntää!
Mä oisin kyllä myös hiukan pahoittanut mieleni, jos ei minkäännäköistä kiitosta ois saanut...
Nooh, tiiät sit enskerran varalle, ettet mene jeesimään orjatyövoimaks!

 

[Henrietta]

No just...itse omistanut samanlaisen kaupan ja oli apuna myös kaveri nyt joulun alla joka taatusti sai hyvän korvauksen...

Olisin ehkä sinuna sanonut että mitäs saan palkaksi,vähän niinkuin heittänyt huumorilla osittain.

 

[vieras]

Voihan olla että ystäväsi oli vain stressin piinama ja unohti tyystin kohteliaat tavat. (puhun kokemuksesta) Stressin alla ei vaan muista kiitellä, koska mielessä on niin paljon muutakin.
Sitäpaitsi kiitos voi tulla myöhemminkin.

 

[Sleepis]

Voihan olla että ystäväsi oli vain stressin piinama ja unohti tyystin kohteliaat tavat. (puhun kokemuksesta) Stressin alla ei vaan muista kiitellä, koska mielessä on niin paljon muutakin.
Sitäpaitsi kiitos voi tulla myöhemminkin.

Mä luulen kanssa, että tässä on vähän näin käynyt. Tuskinpa on siitä kyse, että ei olisi arvostanut apuasi.

 

[Aapee]

Voihan olla että ystäväsi oli vain stressin piinama ja unohti tyystin kohteliaat tavat. (puhun kokemuksesta) Stressin alla ei vaan muista kiitellä, koska mielessä on niin paljon muutakin.
Sitäpaitsi kiitos voi tulla myöhemminkin.

Mä luulen kanssa, että tässä on vähän näin käynyt. Tuskinpa on siitä kyse, että ei olisi arvostanut apuasi.

Kyllä hänellä oikeasti oli kova stressi. En anna tämän asian häiritä välejämme millään tavalla. Toisaalta olen näköjään vähän ihmeissäni tällä hetkellä.

 

[Minerva McGarmiwa]

Odottele nyt hetki, voi olla et kaverillas on suunnitelmana esim lahjakortti tms mitä ei ole saanu/ehtinyt hankkia ennen joulua

 

[fffff]

Voihan olla että ystäväsi oli vain stressin piinama ja unohti tyystin kohteliaat tavat. (puhun kokemuksesta) Stressin alla ei vaan muista kiitellä, koska mielessä on niin paljon muutakin.
Sitäpaitsi kiitos voi tulla myöhemminkin.

Mä luulen kanssa, että tässä on vähän näin käynyt. Tuskinpa on siitä kyse, että ei olisi arvostanut apuasi.

Kyllä hänellä oikeasti oli kova stressi. En anna tämän asian häiritä välejämme millään tavalla. Toisaalta olen näköjään vähän ihmeissäni tällä hetkellä.

lapsellinen oot

 

[Pastori]

Vilpittömyys, taitaa olla tuntematon käsite nykypäivänä.

 

[v-ras]

En oikein nyt ymmärrä mikä tuossa on ongelma?..Lupauduit töihin ystävänä ja palkatta,
mutta silti odotit saavasi jotain..?Eikö Ystävätkään voi nykyään toisiaan auttaa ilman mitään palkkion toivetta mielessään,vaan ystävänä ilman mitään palkkioita..Miksi kaikesta aina pitäis saada jotain?Eikö apua voi antaa täydestä sydämestään,ilman taka-ajatuksia?

 

[Aapee]

Voihan olla että ystäväsi oli vain stressin piinama ja unohti tyystin kohteliaat tavat. (puhun kokemuksesta) Stressin alla ei vaan muista kiitellä, koska mielessä on niin paljon muutakin.
Sitäpaitsi kiitos voi tulla myöhemminkin.

Mä luulen kanssa, että tässä on vähän näin käynyt. Tuskinpa on siitä kyse, että ei olisi arvostanut apuasi.

Kyllä hänellä oikeasti oli kova stressi. En anna tämän asian häiritä välejämme millään tavalla. Toisaalta olen näköjään vähän ihmeissäni tällä hetkellä.

lapsellinen oot

Siispä aikuisena, lämpimänä ja ajattelevana ihmisenä vastaat minulle kauniisti ja autat ymmärtämään ystävääni...?

 

[vieras]

täytyy myöntää että olisin varmaan itsekin hieman pettynyt jos ystävä ei millään tavalla muistaisi..jos on niin kiirettä liikkeessä että lisäapua tarvitaan niin luulisi että olisi varaa muistaa jotenkin tai maksaa vaikka vähän palkkaakin. Ap kuitenkin hyvää hyvyyttään lupautui auttamaan vaikka varmasti jokaisella riittää kiirettä joulun alla. Vaikkei palkkaa pyytänytkään niin kuuluuhan se jo hyviin tapoihin jollain lailla kiittää.
mutta tosiaan voihan hyvinkin olla että ystävä on unohtanut kaiken kiireen keskellä ja kiitos tulee jälkeenpäin.

 

[Harmaapöllö]

jospa muistaa sua myöhemmin... olen itsekin joskus kiittänyt jostain asiasta vähän jälkikäteen tarkoituksella

 

[vieras]

Lupauduin töihin ihan ystävänä ja palkatta.

No tässähän se. Mikä siis on ongelmasi?

 

[Aapee]

Lupauduin töihin ihan ystävänä ja palkatta.

No tässähän se. Mikä siis on ongelmasi?

Ongelmaa ei ole. Ihmettelenpähän vaan ihmisten erilaisia tapoja toimia. Älä vedä hernettä nenään, eihän tämä kuolemanvakavaa ole. Kun lupaudutaan töihin palkatta ei se tarkoita sitä, ettei työnantaja voi halutessaan muistaa jotenkin pienesti. Työntekijällä ei silloin ole oikeus vaatia mitään. Pointti on nyt siinä, että ikimaailmassa en itse toimisi noin.

 

[hmmm]

Lupauduin töihin ihan ystävänä ja palkatta.

No tässähän se. Mikä siis on ongelmasi?

Ongelmaa ei ole. Ihmettelenpähän vaan ihmisten erilaisia tapoja toimia. Älä vedä hernettä nenään, eihän tämä kuolemanvakavaa ole. Kun lupaudutaan töihin palkatta ei se tarkoita sitä, ettei työnantaja voi halutessaan muistaa jotenkin pienesti. Työntekijällä ei silloin ole oikeus vaatia mitään. Pointti on nyt siinä, että ikimaailmassa en itse toimisi noin.

Ehkä ajattelee palkata sinut joskus ihan oikeasti, jos apua tarvitsee? Tai sitten ei osannut päättää mitä antaa.

 

[vieras]

Lupauduin töihin ihan ystävänä ja palkatta.

No tässähän se. Mikä siis on ongelmasi?

Ongelmaa ei ole. Ihmettelenpähän vaan ihmisten erilaisia tapoja toimia. Älä vedä hernettä nenään, eihän tämä kuolemanvakavaa ole. Kun lupaudutaan töihin palkatta ei se tarkoita sitä, ettei työnantaja voi halutessaan muistaa jotenkin pienesti. Työntekijällä ei silloin ole oikeus vaatia mitään. Pointti on nyt siinä, että ikimaailmassa en itse toimisi noin.

No olisit sanonut heti alkuun, että jotain pikkukorvausta vastaan autat :headwall: ja sinähän tuosta herneet vedit, kun jaksoit tänne tulla taivastelemaan asiaa, mulle kai on se ja sama, saitko palkkaa vai et. Mutta jos itse sanoit, että autat ilman palkkiota niin miksi ihmetellä sitten, ettei palkkiota saa?

 

[Viekkuli]

Lupauduin töihin ihan ystävänä ja palkatta.

No tässähän se. Mikä siis on ongelmasi?

Minulle olisi riittänyt pelkkä KIITOS, mutta ap ei ollut saanut edes sitä?

 

[kesämami]

Lupauduin töihin ihan ystävänä ja palkatta.

No tässähän se. Mikä siis on ongelmasi?

Minulle olisi riittänyt pelkkä KIITOS, mutta ap ei ollut saanut edes sitä?

Luepas uudestaan... Lainaus ap:n tekstistä; Hän kyllä kiitti lopuksi, mutta ei kertonut oliko minusta ollut apua.

Ja minä kanssa en ymmärrä, mikä tässä on se harmituksen aihe? Jos kerran lupautuu töihin palkatta, niin silloin hyväksyy sen, että sitä palkkaa ei välttämättä myöskään tule tavaran muodossa. Ja saithan kuitenkin sen pienen sanan - kiitos. Ja se, että itse toimisi toisella tapaa, ei oikeuta vaatimaan kaikkia toimimaan samalla tavalla. Oishan se itse kunkin kiva tietysti saada joku kiva korvaus / lahja / muisto tms. tehdystä ystävän palveluksesta, mutta sitä ei saa vaatia, jos kerran on korvauksetta lupautunut jonkun asian tekemään. Ja ihmettelen myös samaa, kuten joku edellinen kirjoittaja, että eikö ihmiset enää tee nykymaailmassa mitään vilpittömästi ja sydämestään ilman korvauksen odottamista. Mä olen sitten varmaan niitä harvoja ihmisiä jotka auttaa tosia ihan hyväsydämisyyttä ja ilman sen suurempaa harmitusta, jos siitä ei välttämättä muisteta.