Yritetään neljättä lasta...

[IIK]

Ja miten mua nyt näin jännittää ja kutkuttaa ja tuntuu niin jotenkin erilaiselta tämä neljännen tekeminen ja varmaan se odottaminenkin jne. Voisko tuo johtua että ikää on enemmän kuin muita tehdessä. en tiedä mut jännä miten tää nyt on näin erilaista! Ihan pakko oli se tänne kirjottaa kun ei voi tätä kellekään tutulle vielä iloita! Enkä oo ees vielä raskaana!

 

["Neljän äiti"]

Ok.

Muistakaa hankkia isompi auto jos ei jo ole.

 

[IIK]

No eiköhän myö se tiedetä...

 

["vierailija"]

Onnea matkaan! Itse tänään kotiudun meidän neljännen kanssa ja olen onnellinen yritän nauttia jokaisesta hetkestä ja tallettaa vauvantuoksun. Nyt 'vanhempana' ja kokemuksella osaa nauttia tästä ehkä vielä e
nemmän ;-)

 

[IIK]

[QUOTE="vierailija";28347531]Onnea matkaan! Itse tänään kotiudun meidän neljännen kanssa ja olen onnellinen yritän nauttia jokaisesta hetkestä ja tallettaa vauvantuoksun. Nyt 'vanhempana' ja kokemuksella osaa nauttia tästä ehkä vielä e
nemmän ;-)[/QUOTE]

Onnea! <3 Joo jotenkin tuntuu että jollain lailla tämä on erilaista kuin ennen.

 

[suskijaperhe]

meille synty mun neljäs ja miehen eka lapsi viime kesänä, just sopivasti päivää ennen isänsä 32v synttäriä.. säästy lahjan ostamiselta =P. jos yhen viel..

 

[chef]

Mulle tämä neljännen odotus on ihan sivuasia elämässä. Jo ihan alusta saakka olen ollut yllättävän tasainen ja rauhallinen tämän asian suhteen...ei ole mitään sen kummempia hormonipöllyjä tms. näkynyt.

Tässä tuo maha näyttää kasvavan, muksu potkii päivittäin, mutta enpä mä muutoin tätä asiaa huomaa tai juurikaan edes ajattele. Sinne on kuitenkin vielä useampi viikko, että se vauva syntyy...enkä mä todellakaan nauti raskaudesta, jotta voisin tätä oloanikaan hehkuttaa. Olin kyllä alkuun ajatellut, kun lasta lähdettiin tekemään, että otan nyt tästä neljännestä ja viimeisestä raskaudesta kaiken irti. Nautin olostani, jota en enää koskaan saa (joudu) kokea...mutta eipä tässä hirmuisesti nautituta, kun pää on pöntössä ja mahassa jatkuvasti kipuja.

Mä tässä hiljaksiin odottelen sitä aikaa, kun vauva syntyy. Vasta sitten tuntuu siltä, että wow, ihanaa, aivan mahtavaa. Nyt lähinnä vaan seesteisesti odottelen sen ajan kulumista

 

["jaaha"]

Kiva teille Itse en hanki kahta lasta enempää koska ihmisiä on jo enemmän kuin maapallo kestää.

 

["vieras"]

Mulle tämä neljännen odotus on ihan sivuasia elämässä. Jo ihan alusta saakka olen ollut yllättävän tasainen ja rauhallinen tämän asian suhteen...ei ole mitään sen kummempia hormonipöllyjä tms. näkynyt.

Tässä tuo maha näyttää kasvavan, muksu potkii päivittäin, mutta enpä mä muutoin tätä asiaa huomaa tai juurikaan edes ajattele. Sinne on kuitenkin vielä useampi viikko, että se vauva syntyy...enkä mä todellakaan nauti raskaudesta, jotta voisin tätä oloanikaan hehkuttaa. Olin kyllä alkuun ajatellut, kun lasta lähdettiin tekemään, että otan nyt tästä neljännestä ja viimeisestä raskaudesta kaiken irti. Nautin olostani, jota en enää koskaan saa (joudu) kokea...mutta eipä tässä hirmuisesti nautituta, kun pää on pöntössä ja mahassa jatkuvasti kipuja.

Mä tässä hiljaksiin odottelen sitä aikaa, kun vauva syntyy. Vasta sitten tuntuu siltä, että wow, ihanaa, aivan mahtavaa. Nyt lähinnä vaan seesteisesti odottelen sen ajan kulumista

Peesi, mulla samanlaiset fiilikset. Tokaa tosin odotan. En nauti raskaudesta yhtään, on kaikkee vaivaa. Mutta odotan sitä pientä tuhisijaa<3..

 

[IIK]

Mun mielestä raskausaika on ihan maailman parasta. Mä siis olen jokaisesta raskaudesta nauttinut vaikka välillä on ollut kipuja/oksentelua tms.

 

[chef]

Mun mielestä raskausaika on ihan maailman parasta. Mä siis olen jokaisesta raskaudesta nauttinut vaikka välillä on ollut kipuja/oksentelua tms.

Joo, jos olisi välillä, niin saattaisin minäkin nauttia.

Mutta kun on ensin pää pöntössä viikot 5-17 joka päivä ja sen jälkeen lähes joka päivä, niin henkinen kapasiteetti on aika lujilla. Mä olen siis ollut ihan vuodepotilaana ja maannut sairaalassa tiputuksessa, koska vointi on niin surkea.

Olin varautunut siihen, että voin pahoin 12 ensimmäistä viikkoa. Sen olisin kestänyt ja sitten nauttinut. Mutta tämä on kyllä jo aivan älytöntä.

 

[IIK]

Toivottavasti olo paranee! Vietin mäkin ekassa raskaudessa melkein 2kk sairaalassa.. Mutta silti nautin raskaudesta, se on niin ainutlaatuista ja ihanaa aikaa.

 

[chef]

Toivottavasti olo paranee! Vietin mäkin ekassa raskaudessa melkein 2kk sairaalassa.. Mutta silti nautin raskaudesta, se on niin ainutlaatuista ja ihanaa aikaa.

Ainutlaatuista? No eihän ole...johan mä tässä jo neljättä kertaa mahaani kasvatan. Raskaana olen ollut 36 kuukautta elämäni aikana, kunhan tämä raskaus on lopussa

Ihanaa? No ei varmana ole Siis jollakulla muulla varmasti, mulla ei. On kaikenmaailman raskausdiabetekset, raskausmyrkytykset, supistukset, liitoskivut jonka vuoksi en pääse edes vessaan kuselle, oksentelut, yökkimiset, närästykset jne...

Ootkohan sä vähän masokisti, jos sun mielestä tämä on ihanaa?