Yölliset itkukohtaukset (2v) - kokemuksia ja hyvä vinkki!

2v ikään kuuluva yöheräily ei kyllä johdu siitä että nukkuuko vanhempien vieressä/huoneessa/omassa sängyssä

Ei niin.

Mutta yöheräilyt on ihan eri juttu kuin nämä kauhu-/ kiukkukohtaukset.

Oman kokemukseni perusteella sanoisin myös, että myös painajaiset on eri asiat kuin nämä alunperin tarkoittamani unikiukkukohtaukset (kuten ne meille olen ristinyt). Meilläkin 2v on herännyt muutaman kerran selkeästi painajaiseen, jolloin on joka kerta myös puhunut jotain unissaan, kuten tämä on minun lapio!!! ei saa ottaa !!! Tästä itkusta lapsi rauhoittuu, kun vähän herättelee ja rauhoittelee.

Kun taas nämä ns. yölliset kauhukohtaukset (=unikiukkukohtaukset) on ihan toinen juttu. Lapsi vain pillastuu, kuten tuolla joku osuvasti sanoi, kaikista rauhoitteluyrityksistä.

Mutta siis meidän unikiukkukohtaukset loppui, kun olen nyt joka iltayö klo 23 aikoihin käynyt tyttöä hiukan herättelemässä, vain sen verran että huokaisee ja vaihtaa asentoa.

 

Meidän 2 vuotta täyttänyt nukkuu vieressäni. Hän ei ole koskaan huutanut tai itkenyt öisin. On kyllä heräillyt, mutta siihen on auttanut imetys tai tutti. Olisin tosi huolissani, jos tällaisen itkun ja huudon öisin luulisin kuuluvan kehitykseen. Ne ei se nyt tosiaan kuulu asiaan. Joko lapsi on kokenut liian pelottavia asioita päivällä ja kokee ne painajaisina tai sitten hän nukkuu yksin omassa huoneessaan, johon ei ole vielä henkisesti valmis.

Terve lapsi ei huuda öisin, jos saa nukkua vanhempiensa lähellä. Niin se vain menee!!!!!!

Olet väärässä. Meillä on aina nukuttu perhepedissä ja silti tyttäremme (nyt 2,5v) sai parivuotiaana noita kauhukohtauksia ajoittain. Menivät ohi parissa kuukaudessa.

 

Meidän 2 vuotta täyttänyt nukkuu vieressäni. Hän ei ole koskaan huutanut tai itkenyt öisin. On kyllä heräillyt, mutta siihen on auttanut imetys tai tutti. Olisin tosi huolissani, jos tällaisen itkun ja huudon öisin luulisin kuuluvan kehitykseen. Ne ei se nyt tosiaan kuulu asiaan. Joko lapsi on kokenut liian pelottavia asioita päivällä ja kokee ne painajaisina tai sitten hän nukkuu yksin omassa huoneessaan, johon ei ole vielä henkisesti valmis.

Terve lapsi ei huuda öisin, jos saa nukkua vanhempiensa lähellä. Niin se vain menee!!!!!!

Meidän 2v. typy kiipeää väliimme nukkumaan joka ikinen yö ja nyt lomalla ollessamme nukkuu välissämme illasta aamuun kun loma- asunnossamme on vain yksi sänky. Tänä yönä lapseni sai elämänsä ensimmäisen kauhukohtauksen yöaikaan ja toisen hyvin pian ensimmäisen perään. Teoriasi on siis vähintäänkin ontuva.

Uskon kohtausten kuuluvan ikäkauteen ja saattaahan tällainen ympäristönvaihdoskin siihen altistaa. Ohimenevää, yhtäkaikki.

 

meillä nukkui 2 ekaa vuotta yöt putkeen, sitten alkoi yöheräily huutaen äitiä tai isää, silloin menee meistä jompikumpi huoneeseen ja sanoo että kaikki hyvin ja silittää, jolloin poika nukahtaa
meillä itku loppuu heti kun menee huoneeseen

Noni, pääsisitte yöheräilyistä ja huudoista ja ravailuista, jos siirtäisitte lapsen sängyn teidän huoneeseen.

Ratkaisu yöhuutoihin ja itkuihin terveellä lapsella on se, että lapsi saa nukkua vanhempiensa huoneessa.

ei muuten mene ihan niin... meillä noita huutoja on vaihtelevasti, kauhukohtauksia ja sitten ihan vaan normi itkuja..
omassa huoneessa on nukkunut 5kk iästä lähtien nimenomaan siksi että yöt sujuis paremmin ja vähemmällä heräilyllä

 

Meidän 2 vuotta täyttänyt nukkuu vieressäni. Hän ei ole koskaan huutanut tai itkenyt öisin. On kyllä heräillyt, mutta siihen on auttanut imetys tai tutti. Olisin tosi huolissani, jos tällaisen itkun ja huudon öisin luulisin kuuluvan kehitykseen. Ne ei se nyt tosiaan kuulu asiaan. Joko lapsi on kokenut liian pelottavia asioita päivällä ja kokee ne painajaisina tai sitten hän nukkuu yksin omassa huoneessaan, johon ei ole vielä henkisesti valmis.

Terve lapsi ei huuda öisin, jos saa nukkua vanhempiensa lähellä. Niin se vain menee!!!!!!

No meillä lapsi on nukkunut koko elämänsä eli 2,2 vuotta meidän sängyssä, imetetty on puolitoistavuotiaaksi, ei kato telkkaria, on kotona äidin kanssa, ei koskaan hoidossa. Eletään tosi rauhallisesti, syö vain kotiruokaa. Ja silti saa näitä kohtauksia. Äläpäs liian vikkelästi vedä johtopäätöksiä.

 

Meilla lapsi (2-v) nukkuu vanhempien sangyssa. Alkaa huutaa vaan kesken nukkumisen ja sita kestaa ja kestaa. Minusta kylla nayttaa olevan hereilla, etta en oikein tieda mika on. Valot on laitettu ja sylissa pidetty ja rauhoiteltu, mutta se vie vaan oman aikansa.

 

Meidän lapsella alkoi 1-vuotiaana kauhukohtaukset, ne loppui kun vähennettiin tv:n katselua. Nyt ollaan oltu kipeinä pari viikkoa ja lapsi on välillä katsonut elokuvia ja herää yöllä huutamaan että haluaa katsoa elokuvaa (teinkin oman aloituksen tästä). Illalla ennen nukkumaanmenoa olisi halunnut katsoa elokuvaa, mutta kiellettiin ja pyydettiin hakemaan kirja.

 

Meidän 2 vuotta täyttänyt nukkuu vieressäni. Hän ei ole koskaan huutanut tai itkenyt öisin. On kyllä heräillyt, mutta siihen on auttanut imetys tai tutti. Olisin tosi huolissani, jos tällaisen itkun ja huudon öisin luulisin kuuluvan kehitykseen. Ne ei se nyt tosiaan kuulu asiaan. Joko lapsi on kokenut liian pelottavia asioita päivällä ja kokee ne painajaisina tai sitten hän nukkuu yksin omassa huoneessaan, johon ei ole vielä henkisesti valmis.

Terve lapsi ei huuda öisin, jos saa nukkua vanhempiensa lähellä. Niin se vain menee!!!!!!

Tämä on jo 15 vuotta vanha viesti, mutta vastaan silti. Meillä on 2-vuotias perhepedissä vanhempien välissä nukkuva perusterve poikalapsi, joka saa yöllisiä kauhukohtauksia. Kodin rytmit ja rutiinit ovat turvallisia ja tasaisia, lapsi ei koe mitään epätavallisen pelottavaa tai mullistavia juttuja omassa arjessaan. Ei katota telkkaria, ulkoillaan sopivasti, leikitään yhdessä jne. Ei oo vielä päiväkodissakin. Hänellä on ns. täydelliset kasvuolosuhteet (niin täydelliset kuin nykymaailmassa olla voi.)

Niin kyl jep, oon kans huolissani silloin kuin raivoaminen alkaa, kun huutaa kuin riivattu, mutta samalla huojentaa että muilla lapsilla on ollut samanlaista. Lapsi ei oo vaarassa.

Kannattaa miettiä ennenku jättää tuollaisia kommentteja..