yökyläilyt....

ja unohtuipa kirjoittaa, että todellakaan ei tarkoitus ole mitätöidä isovanhempia.

Mutta en lainkaan ymmärrä, mihin isovanhemman merkitys mitätöityy, jos lapset eivät siellä nyt alvariinsa yökylässä ramppaakaan? Sekö vaan tekee isovanhemman, että saa lapsenlapsen yökylään? Siitäkö vaan läheinen suhde syntyy? J

ännää sinänsä, että esim. tätini kolmesta lapsesta kaksi asuu ulkomailla ja he tapaavat vain max. kerran vuodessa. Eipä ole tätini silti parkunut, etteikö hän olisi isoäiti ja vieläpä läheinenkin sellainen näille lapsenlapsilleen - puhelin ja kirjeet ylläpitävät suhdetta, yökyläilyjä ei siinä ole välttämättä tarvittu. Ja työkaverini asuu täällä etelässä, pojantyttärensä Kuusamossa. Eivät ole lapset viikonloppuisin hoidossa eivätkä yökylässä, silti läheisiä mummolleen. Ja mummosta on varsin ihanaa, kun saa koko perheen luokseen kerran kesässä ja talvessa. Eli ne isovanhemmat, jotka valittavat, etteivät saa lapsenlapsia yökylään (varsinkaan pieniä), mutta monasti silti saavat tavata näitä lapsia viikoittain perheineen, voisivat suhteuttaa nyt hiukan näkemyksiään monen muun realiteetteihin.

Vielä yksi muisto omasta lapsuudestani: yökyläilimme sisaruksieni kanssa kummassakin isovanhempilassa max. kerran vuodessa. Siitä huolimatta mummoni olivat minulle erittäin läheisiä, kävimme heidän luonaan perheen kesken ja he tulivat meille. Se tuntuu olevan tämä yökyläily vaan monelle nykyään se ainoa oikea ja autuaaksi tekevä tapa lasten lasten kanssa olla.

 

\

Minusta lasten yökyläilyssä mummilassa ei ole mitään pahaa.Ainakaan jos isovanhemmat näin haluavat.
Olisikohan enemmän kyse " vallanhalusta "???
Sinulla on jotain mitä joku haluaa ja valta käsissäsi.

Vietkö omat lapsesikin yökylään "isovanhempien halusta?" Onko Sinulla ollenkaan omia mielipiteitä lapsen yökyläilystä? Uskallatko sanoa mielipiteesi suoraan isovanhemmille? Minusta lapsen vanhemmat päättävät kyläilyistä - eivät suinkaan isovanhemmat. Yökyläilyssä on kyse maalaisjärjen käytöstä - ei vallanhalusta.

Meillä ei ole ollut tarvetta lasten yökyläilyyn mummoloissa ja muuallakaan. Emme ole tarvinneet isovanhempia lastenhoitoavuksi. Eipä tuo käytännössä onnistuisikaan pitkän välimatkan takia.

Miten järjestätte lastenne yökyläilyt, jos lapsiperhe asuu vaikkapa pääkaupunkiseudulla ja isovanhemmat asuvat Kajaanissa? Ihmettelen, miksi sinne mummuloihin ei voi mennä koko perheen kanssa? Ja miksi jo pientenkin lasten pitäisi olla mummoloissa ilman vanhempiaan?

"Mummi" oli huolestunut, jos vauvan äiti ei pääse pikkujouluun yhdessä puolisonsa kanssa. Pettäminen on "Mummista" niin tavallista, että vaimon on mentävä juhliin mukaan puolisoaan vahtimaan. Ihmettelen todellakin "Mummin" asennetta vauvan yökyläilyyn, vanhempien yhteisiin menemisiin ja parisuhteeseen. Mummien ja vaarien tulisi kannustaa tyttäriään ja miniöitään pitkään ja lapsentahtiseen imetykseen. Pieni vauva tarvitsee äitiä ja isää. Vauva ei tarvitse yökyläilyä mummolassa.

Terve parisuhde elää ja voi hyvin ilman yhteisiä pikkujoulujakin. Pikkujoulua voi viettää perheen kanssa omassa kodissakin. Ainakin minun olisi helppoa valita vauvan ja aikuisten pikkujoulun välillä. Vauvan tarpeet ovat aina etusijalla =) .

Muutama kirjoittaja ottikin jo esille ajatuksen, onko isovanhempien suhde lapsenlapsiin nykyään vain yökyläilyn varassa? Välillä tosiaan tuntuu siltä, että lapsenlapsista on tullut vain näyttelyesineitä. Osa isovanhemmista haluaa kuoria vain kermat lapsenlapsistaan. Onkohan vauvojenkin yökyläilyyn painostaminen, sekä älytön lahjojen ja makean ostaminen lapsenlapsille osa tätä helppoa isovanhempana olemista?

Kyllä isovanhempien pitäisi kunnioittaa lapsen vanhempia eikä keskittyä "omimaan" lapsenlapsiaan pois vanhemmilta. Tuntuu todella kummalliselta, jos mummo ja vaari haluavat olla lastenlastensa kanssa tekemisissä vain, jos saavat lapset yksinään yökylään. Ovatko lapsen oma äiti ja isä isovanhempien tiellä? Ja olisiko terveellistä erottaa isovanhempien halut lasten tarpeista =)?

 

\

Vävypoika on oivaltanut jutun täysin. Yökylään voi tilapäisesti mennä pienempikin, mutta ne mukavat muistot mummolasta jää varmaankin vasta vähän vanhemmalle lapselle.

Tässä kaikessa lienee kysymys miniöiden, niin se vaan on, herkkänahkaisuudesta.
Lähes kaikki mummot ja mammat on kasvattaneet niitä teidän ihania miehiänne ihan kunnollisiksi, sen verran voisi olla suvaitsevaisuutta ettette omi lapsia kokonaan.(Aika harva kai lapsenlapsen kokonaan haluaa. Mutta käymään!!!)
Mummot ja vaarithan haluaa nauttia lapsesta nyt kun on mahdollista järjestää "laatuaikaa" itselle ja lapselle, ja siinä samalla järjestyy sitä hyvää tekevää kahdenoloaikaa vanhemmillekin.

Kannattaisi käyttää hyödyksi , jos on mahdollista, jaksaa paremmin sitä arkea taas!!!

Kokemusta on itselläkin. Omat vanhempamme ottivat lapsia aikanaan silloin tällöin hoitoon päiväksi ja yökyläänkin.Se oli ihan ok. Lapset ei koskaan ole sitä millään tavalla protestoineet jälkeenkään, päinvaston ovat hyvissä väleissä mummoihinsa.

Itse olen kärsinyt lapsettomuudesta ja saanut lapseni vasta yli kolmekymppisenä. Lapseni ovat MINUN JA MIEHENI lapsia ja meillä on kyllä oikeus kasvattaa lapsemme itse. Vanhempamme ovat oman kasvatus työnsä jo tehneet ja nyt on meidä vuoro. Yö kylään emme lapsia vie kun ei ole tarvetta vaikka isovanhemmat niin haluaisvatkin, kun olen vihdoin lapsen saanut aion kyllä nauttia joka hetkestä ja arjen pyöritys ei TODELLAKAAN ole raskasta vaan ilo, otan ilolla vastaan niin uhma iät kuin halauksetkin. Kylässä käymme kyllä säännöllisesti joka viikko, jos isovanhimpi ei siinä kykene luomaan läheistä suhdetta lapsenlapseensa niin mummossa on vika , lapsi kyllä rakstaa mummoaan ilman yökylä ehtoja.Mieheni äiti vei poikansa hoitoon jo kaksikuisena ja oli myös usein viikonloppuja mummolassa, oma äitini hoiti meitä lapsia kotona seitsemän vanhaksi ja jos tarvittiin lapsen vahtia tuli hän meille kotiin , molemmista meistä tuli kunnollisia ihmisiä eikä mitään traumoja tullut mutta poidän kyllä omaa äitiäni lämpimämpänä ihmisenä ja hän arvostaa meidän kasvatus periaatteita ja antaa meidän tehdä omat päätökset kun taas anoppi korostaa HIENONA asiana sitä että hän vei lapsensa jo kaksikuisena hoitoon...en voi käsittää

 

[/quote]

Vai että kaikki vanhemmat toivovat oman lapsensa parasta? Onpas Sinulla idyllinen käsitys vanhemmuudesta. Ja mistä voit niin varmasti tietää, ettei vauvoille ja leikki-ikäisille ole haittaa aikaisin aloitetuista yökyläilyistä? Kyllä viikon erokin omista vanhemmista on pitkä aika pienelle lapselle.

Minusta nämä itsekkäät nykyvanhemmat, jotka haluavat viettää äitinä ja isänäkin vain helppoa ja itsekästä elämää, eivät kyllä ajattele lainkaan lastensa parasta .

Tuntuu aika omituiselta, että vauvojen ja pienten lasten vanhempienkin on päästävä säännöllisesti juhlimaan oikein kunnolla ja vetämään perskännit. Lapset kyyditään viikonlopuiksi mummuloihin hoitoon juhlimisen ja krapulasta toipumisen ajaksi. Etelänmatkoillekin on äidin ja isän päästävä kahdestaan. Pienet lapset, ja jopa vauvaikäisiäkin, viedään 1-2 viikon matkojen ajaksi hoitoon isovanhemmille ja sukulaisille. Miten tämä ajattelu edustaa "lasten parasta"?

Meillä on iso perhe ja eipä ole tullut tilanteita, että lapset olisi pitänyt "pakon sanelemana" viedä yökylään. Joten kyllä pienten lasten yökyläilyt lähtevät joko vanhempien itsekkäästä ajattelusta tai isovanhempien painostuksesta. Lapset viedään yökylään, että vanhemmat pääsisivät helpommalla. Ja osa isovanhemmista määräilee aikuisia lapsiaan ja päättää asioita heidän puolestaan. Vahvat mummot ja vaarit päättävät, koska lastenlasten pitäisi tulla yökylään mummulaan.

Vauvat ja leikki-ikäiset eivät yökyläilyjä tarvitse =) .
[/quote]

Voi, voi sinua kotiäiti. Kylläpä sinulla on kapeakatseinen maailmankuva lastenhoidosta, kaikki muutko ajattelevat vain itseään mutta SINÄ suuressa täydellisyydessäsi teet lastesi parhaaksi!! Käy lapsiasi hieman sääliksi.
Mistä sinä sitten tiedät että lapset "KÄRSIVÄT" yökylässä? Meillä ainakin kysellään mummia ja vaaria, sekä vilkutellaan iloisesti perään. Eipä tuo ole traumoja jättänyt... siis vielä eli näkyvätkö nämä yökyläily traumat sitten teini-iässä riehumalla ostareilla?? Vai mitä tarkoitat.... Minusta olet naurettava vetäessäsi näihin yökyläilyihin kännäilyt. Napero lähtee ens viikonloppuna yökylään kun lähdemme jouluostoksille ja sen jälkeen teemme joulusiivouksen, sekin on helpompaa kun pikku-ihmisemme ei levittele tavaroita sitä mukaan kun siivoamme.

Joku täällä kirjoitteli Vävypojalle, että hän miellellään kuulisi tarinoita hänen lasuudestaan (4kk), eli jos emme muista aikaa sen ikäisenä niin onko meille ollut sitten suurta haittaa silloin tällöin yökyläilystä? Itse olin kanssa mielelläni mummilassa ( pilkun viilaajille, tiedoksi että tosiaan joo muistan vasta leikki-iässä) ja minulle oli kova pala kun mummi kuoli, enkä enään päässyt hänen luokseen lomillani uimaan ja leikkimään. Onneksi sentään sain nauttia siitä 10 ensimmäistä vuottani.

Kotiäidille ja muille LÖYSENTÄKÄÄ SITÄ PIPOA, jos teillä ei ole tarvetta/paikkaa mihin lastanne yökylään viedä niin ei se maailmaa kaada jos me muut viemme, ainkaan teidän. Tuskin terapiassa on pitkiä jonoja yökylässä olleista lapsista.

:hug:

 

Jenna ja muut:

Minä en ainenkaan sodi sitä vastaan jos ihmiset vie lapsiaan hoitoon , ihan vapaasti jos siltä tuntuu MUTTA täällä on myös kirjoituksia niistä jotka ei (joihin itse kuulun)vie lapsiaan hoitoon mummolaan ja heti ollaan muka omimassa omaa lastaan ja ollaan niin tuntteettomia ja itsekkäita että. Näitä kirjoituksia taitaa olla puolin ja toisin ja aina vasta puoli arvostelee toista.Minä ainakin yritin omassa kirjoituksessani kertoa MIKSI en vie lastani hoitoon ja MIKSI minun mielestä itselläni on oikeus siihen. =)

 

\Vai että kaikki vanhemmat toivovat oman lapsensa parasta? Onpas Sinulla idyllinen käsitys vanhemmuudesta. Ja mistä voit niin varmasti tietää, ettei vauvoille ja leikki-ikäisille ole haittaa aikaisin aloitetuista yökyläilyistä? Kyllä viikon erokin omista vanhemmista on pitkä aika pienelle lapselle.

Minusta nämä itsekkäät nykyvanhemmat, jotka haluavat viettää äitinä ja isänäkin vain helppoa ja itsekästä elämää, eivät kyllä ajattele lainkaan lastensa parasta .

Tuntuu aika omituiselta, että vauvojen ja pienten lasten vanhempienkin on päästävä säännöllisesti juhlimaan oikein kunnolla ja vetämään perskännit. Lapset kyyditään viikonlopuiksi mummuloihin hoitoon juhlimisen ja krapulasta toipumisen ajaksi. Etelänmatkoillekin on äidin ja isän päästävä kahdestaan. Pienet lapset, ja jopa vauvaikäisiäkin, viedään 1-2 viikon matkojen ajaksi hoitoon isovanhemmille ja sukulaisille. Miten tämä ajattelu edustaa "lasten parasta"?

Meillä on iso perhe ja eipä ole tullut tilanteita, että lapset olisi pitänyt "pakon sanelemana" viedä yökylään. Joten kyllä pienten lasten yökyläilyt lähtevät joko vanhempien itsekkäästä ajattelusta tai isovanhempien painostuksesta. Lapset viedään yökylään, että vanhemmat pääsisivät helpommalla. Ja osa isovanhemmista määräilee aikuisia lapsiaan ja päättää asioita heidän puolestaan. Vahvat mummot ja vaarit päättävät, koska lastenlasten pitäisi tulla yökylään mummulaan.

Vauvat ja leikki-ikäiset eivät yökyläilyjä tarvitse =) .
[/quote]

Voi, voi sinua kotiäiti. Kylläpä sinulla on kapeakatseinen maailmankuva lastenhoidosta, kaikki muutko ajattelevat vain itseään mutta SINÄ suuressa täydellisyydessäsi teet lastesi parhaaksi!! Käy lapsiasi hieman sääliksi.
Mistä sinä sitten tiedät että lapset "KÄRSIVÄT" yökylässä? Meillä ainakin kysellään mummia ja vaaria, sekä vilkutellaan iloisesti perään. Eipä tuo ole traumoja jättänyt... siis vielä eli näkyvätkö nämä yökyläily traumat sitten teini-iässä riehumalla ostareilla?? Vai mitä tarkoitat.... Minusta olet naurettava vetäessäsi näihin yökyläilyihin kännäilyt. Napero lähtee ens viikonloppuna yökylään kun lähdemme jouluostoksille ja sen jälkeen teemme joulusiivouksen, sekin on helpompaa kun pikku-ihmisemme ei levittele tavaroita sitä mukaan kun siivoamme.

Joku täällä kirjoitteli Vävypojalle, että hän miellellään kuulisi tarinoita hänen lasuudestaan (4kk), eli jos emme muista aikaa sen ikäisenä niin onko meille ollut sitten suurta haittaa silloin tällöin yökyläilystä? Itse olin kanssa mielelläni mummilassa ( pilkun viilaajille, tiedoksi että tosiaan joo muistan vasta leikki-iässä) ja minulle oli kova pala kun mummi kuoli, enkä enään päässyt hänen luokseen lomillani uimaan ja leikkimään. Onneksi sentään sain nauttia siitä 10 ensimmäistä vuottani.

Kotiäidille ja muille LÖYSENTÄKÄÄ SITÄ PIPOA, jos teillä ei ole tarvetta/paikkaa mihin lastanne yökylään viedä niin ei se maailmaa kaada jos me muut viemme, ainkaan teidän. Tuskin terapiassa on pitkiä jonoja yökylässä olleista lapsista.

:hug:

[/quote]

Kaikki ÄIDIT JA ISÄT eivät halua viedä lapsiaan yökylään tai pyytää isovanhempia lastenhoitajiksi. Kaikki LAPSET eivät halua olla yökylässä tai asua viikkokausia mummoloissa. Kaikki ISOVANHEMMAT eivät halua lapsenlapsiaan yökylään tai he eivät halua hoitaa lapsenlapsiaan muutenkaan. PISTE.

Me saamme kotimme siivottua vallan mainiosti, vaikka lapset ovat kotona. Emme tarvitse isovanhempien hoitoapuja aikuisten pikkujoulujen takia. "Mummihan" arveli, että miestä ei uskalla päästää pikkujouluun yksinään, koska mies voi tilaisuuden tullen vaikka pettää vaimoaan. Pärjäämme oikein hyvin ilman isovanhempien hoitoapuja.

Siksi en ymmärrä, miksi lapset tulisi kyyditä noin 200 km päässä olevaan mummolaan yökylään? Jos tarvitsemme (harvoin)lastenhoitoapua, hankimme lastenhoitajan kotiimme ja maksamme hänelle kohtuullisen korvauksen. Arkemme sujuminen ei ole isovanhempien avusta kiinni =) .

Onko lastenlasten yökyläilyistä tullut jokin isovanhemmuuden mitta? Onko lapsuudesta, vanhemmuudesta ja isovanhemmuudesta tullut suorituksia? Tavoitteenako on, mitä aikaisemmin lapsi suostuu jäämään yökylään ilman vanhempiaan, sen parempi?

Mielipiteeni ovat Sinusta naurettavia. Perustelen naurettavia mielipiteitäni. Kännäämisestä ja yökyläilystä: Monessa perheessä lapset viedään säännöllisesti yökylään nimenomaan äidin ja isän juhlimisen vuoksi. Vanhempien on päästävä bilettämään ja - ikävä kyllä - aika monella äidillä ja isällä kuvioihin kuuluu lähes aina myös alkoholi. Seuraava päivä meneekin juhlista ja krapulasta toipumiseen. Lapset ovat mummoloissa, että vanhemmat saavat ryypätä ja parantaa krapulaansa .

Vanhempien pakolliset etelänmatkat ilman lapsia tuntuvat myös olevan jonkinlainen suoritus nyky-yhteiskunnassa. Mitenkähän omat vanhempamme ovat aikanaan pärjänneet äiteinä ja isinä - ilman kahdenkeskisiä etelänmatkoja ja muita hotellilomia? Oma parisuhteemmekin on kestänyt jo lähes 20 vuotta - ilman äidin ja isän jokavuotista etelänmatkaa ilman lapsia.

Kerrot, että yökyläily ei ole jättänyt lapseen traumoja. Mistä tiedät, mitä lapsesi ajattelee, kun hän on erossa vanhemmistaan?

Tunnut pitävän "hyvinä vanhempia" niitä äitejä ja isiä, jotka jättävät lapsensa hyvin aikaisin yökylään. Minusta lapset ehtivät käymään yökylässä myöhemminkin. Yökyläily sukulaisilla, kummeilla ja kavereilla on isompien, kouluikäisten lasten ikätasolle sopivaa. Ja en tosiaankaan tiedä, miksi vauvoja ja alle kouluikäisiä lapsia pitäisi viedä yökylään =).

Joulunodotusta :heart: !

 

"Onko lastenlasten yökyläilyistä tullut jokin isovanhemmuuden mitta? Onko lapsuudesta, vanhemmuudesta ja isovanhemmuudesta tullut suorituksia? Tavoitteenako on, mitä aikaisemmin lapsi suostuu jäämään yökylään ilman vanhempiaan, sen parempi?"

Tässä asiassa olen samaa mieltä. Mun mielestä kaikki saa tehdä niin kuin niitten perheille on parhaaks, mutta kun kuuntelen esim. työkavereitani, niin pienten lasten vanhempia kuin isovanhempia, on toi sama Kotiäidin kirjoittama juttu tullut mieleen.

Työkaveri just sanoi, että hän HALUAA poikansa 6 kk:n lapsen luokseen yökylään, mutta miniä ei suostu antamaan... Mä kysyin, miksi haluaa, niin hän vastas, että hän haluaa olla lapsen isoäiti. hmm... miellä tuli hiukan erimielisyyksiä siitä, mitä se isoäitiys nyt oikein on. Mun mielestä se on oman lapsen ja tämän puolison tukemista vanhemmuudessa eikä joku ihme suoritus, jolla työkavereille yms. retostellaan...?

Että sama mulle mitä muut tekee, vie lapsensa yökylään, ei vie tai ihan mitä vaan, mutta antakaa nyt jestas sentään lasten vanhempien itse päättää miten omien lastensa kanssa toimivat!

 

Hih. Meillä tytöt olleet parikuisina ekan kerran yökylässä.Ekan elinvuotensa aikana olivat ehkä 3 krt yökylässä.Siitä etiäpäin olemme vieneet heidät noin kerran 2kk:ssa yhdeksi yöksi mummulaan. Tytöt ovat viihtyneet, mummu ja pappa tykkäävät ja mikä parasta:minä ja mieheni voimme keskittyä täysin toisiimme yhden ihanan illan ajan.Ei se parisuhteen hoitaminen saisi kokonaan unohtua kun lapsia syntyy.Ja en tunne syyllisyyttä tästä.Tytöt ovat siis 1.5v ja 3v3kk nyt.Kyllä isovanhemmat ovat meidän elämäämme helpottaneet, en sitä häpeä myöntää.

 

\

Hih. Meillä tytöt olleet parikuisina ekan kerran yökylässä.Ekan elinvuotensa aikana olivat ehkä 3 krt yökylässä.Siitä etiäpäin olemme vieneet heidät noin kerran 2kk:ssa yhdeksi yöksi mummulaan. Tytöt ovat viihtyneet, mummu ja pappa tykkäävät ja mikä parasta:minä ja mieheni voimme keskittyä täysin toisiimme yhden ihanan illan ajan.Ei se parisuhteen hoitaminen saisi kokonaan unohtua kun lapsia syntyy.Ja en tunne syyllisyyttä tästä.Tytöt ovat siis 1.5v ja 3v3kk nyt.Kyllä isovanhemmat ovat meidän elämäämme helpottaneet, en sitä häpeä myöntää.

Oletko ajatellut, että lapsia, vanhempia ja isovanhempia on niin erilaisia? Monelle lapselle yökylään jääminen on kauhistus. Lapsella voi olla kova koti-ikävä vielä kouluiässäkin, eivätkä he halua mennä esim. kavereilleen yöksi. Lapsi ikävöi äitiä, isää, sisaruksia ja kotiaan. Meillä kukaan lapsista ei olisi suostunut jäämään mummolaan 1½ ja 3-vuotiaana. Vanhemmat ja isovanhemmat eivät saa pakottaa lasta yökylään.

Meillä mummola on myös kaukana. Ja ei olisi mitään järkeä ajaa lapsia sinne hoitoon, muutaman tunnin hoidon takia.
Kaikki isovanhemmat eivät halua hoitaa lapsenlapsiaan, saatika ottaa heitä yökylään. Oletko ajatellut, että kaikilla meistä ei ole terveitä, hyväkuntoisia mummoja ja vaareja? Jos isovanhemmat ovat vaikkapa huonomuistisia, niin minä en ainakaan uskaltaisi jättää
lapsiani heille hoitoon.

Vauvojen yökylähoitoa en ymmärrä . Vauva tarvitsee hoitajaksi ja ruokkijaksi äitiään. Miten olet imettänyt lapsiasi, kun he ovat olleet jo 2 kk ikäisenä yökylässä? Näin pieni vauva syö yölläkin. Lypsitkö äidinmaitoa varalle vai juottivatko isovanhemmat vauvalle Tuttelia? Vai lopetitko imetyksen yökyläilyjen takia ? Ilmeisesti Teillä mummola on lyhyen ajomatkan päässä, kun lapset ovat siellä usein hoidossa? Monella perheellä mummolat ovat toisella puolella Suomea, ja yökylähoito ei onnistu senkään takia.

Parisuhdetta voi hoitaa kotonakin =). Oman perheen kanssa oleminen ja lasten kanssa seurustelu on hyväksi parisuhteellekin. Jos vanhemmat haluavat mennä yhdessä johonkin, lapsille voi pyytää hoitajan kotiin =) .

 

Meillä myös hoidetaan parisuhdetta joka ilta. Lapset menevät viimeistään kahdeksalta ja meillä loppu ilta saadaan olla ihan kahdestaan eli ei sen takia tarvitse viedä lapsia hoitoon


:heart:

 

Oletko ajatellut, että lapsia, vanhempia ja isovanhempia on niin erilaisia? Monelle lapselle yökylään jääminen on kauhistus. Lapsella voi olla kova koti-ikävä vielä kouluiässäkin, eivätkä he halua mennä esim. kavereilleen yöksi. Lapsi ikävöi äitiä, isää, sisaruksia ja kotiaan. Meillä kukaan lapsista ei olisi suostunut jäämään mummolaan 1½ ja 3-vuotiaana. Vanhemmat ja isovanhemmat eivät saa pakottaa lasta yökylään.

Meillä mummola on myös kaukana. Ja ei olisi mitään järkeä ajaa lapsia sinne hoitoon, muutaman tunnin hoidon takia.
Kaikki isovanhemmat eivät halua hoitaa lapsenlapsiaan, saatika ottaa heitä yökylään. Oletko ajatellut, että kaikilla meistä ei ole terveitä, hyväkuntoisia mummoja ja vaareja? Jos isovanhemmat ovat vaikkapa huonomuistisia, niin minä en ainakaan uskaltaisi jättää
lapsiani heille hoitoon.

Vauvojen yökylähoitoa en ymmärrä . Vauva tarvitsee hoitajaksi ja ruokkijaksi äitiään. Miten olet imettänyt lapsiasi, kun he ovat olleet jo 2 kk ikäisenä yökylässä? Näin pieni vauva syö yölläkin. Lypsitkö äidinmaitoa varalle vai juottivatko isovanhemmat vauvalle Tuttelia? Vai lopetitko imetyksen yökyläilyjen takia ? Ilmeisesti Teillä mummola on lyhyen ajomatkan päässä, kun lapset ovat siellä usein hoidossa? Monella perheellä mummolat ovat toisella puolella Suomea, ja yökylähoito ei onnistu senkään takia.

Parisuhdetta voi hoitaa kotonakin =). Oman perheen kanssa oleminen ja lasten kanssa seurustelu on hyväksi parisuhteellekin. Jos vanhemmat haluavat mennä yhdessä johonkin, lapsille voi pyytää hoitajan kotiin =) .
[/quote]

Oletko ITSE ajatellut että muut voivat viedä lastaan hoitoon? Sinulla näyttää joka jutussasi olevan vain ja ainoastaan pointtina, että isovanhempanne asuvat kauempana!! Meillä ne asuvat lähellä joten voidaan viedä lapsia hoitoon! Ei kukaan ole sinua pakottamassa viemään monen sadan kilsan päähän lapsiasi hoitoon! :headwall:
Vaan ne joiden isovanhemmat asuvat lähellä niin on helpompaaviedä hoitoon.
Meidän lapset jäävät ihan mielellään yökylään (1v ja 2v), kaikkien lapset eivät ole niin riippuvaisia vanhemmistaan kuin sinun. Meillä lapset viihtyvät isovanhempien luona yötä, muille emme heitä antaisikaan, eivätkä he ole muiden kanssa niin tuttuja että jäisivät. Minä lypsin maitoa vauvalle mukaan yökylään, kun hän sinne meni imetysaikanani (minulla oli niin onnellinen tilanne, että maitoa riitti pakkaseen asti). Ja mitä sitten vaikka juottaisivatkin tuttelia yhden päivän ajan? Yllättäen olet taas tuomitsemassa sellaista jota et itse harrasta? Eivät muut ole sen huonompia äitejä jos toimivat eri tavalla kuin sinä! Kaikilta äideiltä ei edes tule tarpeeksi maitoa ja joutuvat antamaan korviketta, ovatko hekin mielestäsi huonoja äitejä??
Minusta tekee hyvää viedä kouluikäistä lasta yökylään, ennemminkin outoa jos on noin riippuvainen äidistään.

 

Huhhuh mitä kädenvääntöä. Miusta on ihan sama viekö joku tai onko viemättä pientä lasta yökylään. Mista se riippuu lapsesta hyvin pitkälti. Ite oon penskana paljon ollu lomilla tätillä, mummoilla jne eikä oo todella jääny traumoja. Meillä molemmat lapset ovat ollu eka kertaa yökylillä 3kk ja toinen 4kk ikäisenä. ei heitä paljon ole yöksi viety pois, mutta välillä on ihan kiva päästä yhdessä miehen kanssa jonnekin.
Nyt on tulossa miun synttärit (tasavuosia) ja tarkoitus on viedä lapset yökylään. Siitä sen enempää omantunnon tuskia tuntematta. Miusta täällä on turha huutaa kenenkään yhtään mitään, jokainen tekee kuten parhaaksi näkee. Sitä en epäile etteikö moni tee kuten parhaakseen näkee.
Mutta sen aluan sanoa, että OMALLA KOKEMUKSELLA olen hoitanut ITSE veljeksiä jotka olivat kotona vain äidin hoidossa 3 ja 6 vee asti. Isompi oli lähdössä jo eskariin ja seuraavana syksynä kouluun ja kummallakaan ei ollut minkään sortin ihmissuhde eikä sosiaalisia taitoja, jotka ylensä kehittyvät muiden kanssa oltaessa tekemisissä.
Loppujen lopuksi äiti joutui jäämään uudelleen kotiin lasten kanssa kun eivät sopeutuneet hoitopaikkaan. Että onnea vaan kouluunlähtemiselle, on varmaan kova paikka.
Mutta alkuperäisestä aiheesta sen enempään poiketen totean että jokainen tyylillään, mut haukumiset sikseen, se nosti miun karvat pystyyn. Ja se vielä, että jokainen tulkitsee omalla tavalla kirjoituksia, sen huomasi kun luki miten jokainen oli erilailla ymmärtänyt samoja juttuja.

 

Jep.Elikkä minä lypsin maitoa mummulaan mukaan ja lisäksi mummu antoi neideille tuttelia. Minulta nimittäin ei missään vaiheessa imetystä tullut niin paljon maitoa että vauva olisi pelkästään sen varassa pärjännyt. Mummula on parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä. Se on ikävää jos ei ole mummulaa lähellä.Kyllä se minusta vanhempien parisuhdetta syö jollei koskaan saa viettää yhdessä aikaa enempää kuin se pari kolme tuntia lasten nukahtamisen jälkeen.Meillä myös muksut klo 20 uinahtaa, mutta itse en jaksa useinkaan valvoa yli puoli kahdentoista.Ja mies nukkuu jo ennemmin kun on vuorotyössä ja tarvitsee paljon unta.Että aika pieneksi se suhteen hoitaminen ainakin meillä iltaisin jää.Ja minusta on mukavaa tavata ystäviä ja käydä miehen kanssa hillitysti juhlimassa ravintoloissa kun lapset on hoidossa.Kyllä minun mielestä voi vauvan hoitoon viedä, ei siitä traumoja tule.Mutta älkää nyt hyvänen aika vetäkö hernettä nenään, tämä on minun mielipiteeni.Minä olen kai sitten sen verran rento äiti etten pidä hoitoonviemistä pahana, vaan olen erittäin iloinen siitä mahdollisuudesta.

 

\

moi! kertokaas mille minkä ikäisenä lapsen pitäis mennä yökylään anoppilaan? poitsu nyt 4kk ja anoppilas ollaan huolissaan kun poika ei tule yökylään,kuulemma mun ja mieheni pitäis mennä baareihin yms. (ite oon absolutisti eikä välit anoppiin kovin hyvät joten ite en käy siellä kuin pakon edessä.....)joten neuvokaa mua pliis

Alkuperäisen kirjoittajan kysymyshän oli, minkä ikäisenä lapsen pitäisi mennä yökylään, anoppilaan tässä tapauksessa =) . Äitinä en itse laittaisi 4 kk ikäistä lasta yökylään. Onneksi olemme mieheni kanssa samoilla linjoilla, hänkään ei ymmärrä pienen vauvan yökylään viemistä.

Kirjoitan omista kokemuksistani, eli meillä pienten lasten yökyläily mummolassa tai muissakaan sukulaisissa ei edes onnistuisi, koska kaikki asuvat kaukana. Silti - vaikka isovanhemmat tai sukulaiset asuisivat samalla paikkakunnalla, en veisi vauvaa yökylään. Vauvan paikka on kotona. Jos vanhempien on pakko lähteä kahdestaan johonkin, voi lastenhoitajan pyytää kotiin.

Ap:n appivanhemmat olisivat halunneet lapsenlapsen yksinään heille yökylään. Miksi anoppi ja appi eivät halua tavata poikaansa ja miniäänsä, vain lapsenlapsi kelpaa heille? Onko miniällä ja appivanhemmilla niin huonot välit, että miniä ei ole enää tervetullut anoppilaan? Vai olisiko niin, että anoppi ja appi haluavat hoitaa lapsenlasta "miten haluavat", pojan ja miniän ohjeista välittämättä?

Tämän ketjun perusteella ihmetyttää, miten lapsiperheiden vanhemmat ovat niin väsyneitä, etteivät he selviä edes tavallisesta arjestaan lasten kanssa, ilman isovanhempien apua? Kuulostaa tosi omituiselta, että näinkin pieniä lapsia (jopa 2 kk ikäisiä vauvoja) viedään yökylään. Osa äideistä haluaa hoitaa parisuhdettaan, osa haluaa juhlia miehensä kanssa ja osa äideistä on ilmeisestikin vain uupuneita arkeensa.

Minusta äidin ja isän tärkein tehtävä on huolehtia lapsistaan. Eihän se lastenhoito isovanhemmille kuulu. Äidin ja isän tulisi hankkia kotiapua perheelleen, jos he eivät jaksa itse vauvaansakaan hoitaa. Vauva ja leikki-ikäinen eivät tarvitse yökyläilyä mihinkään. Kyllä isovanhempiin ja sukulaisiin voi pitää yhteyttä, ilman, että lasten pitää käydä heillä vauvaikäisestä asti kylässä yksinään.

Entäpä kun lapsiperheen arki jatkuu ja lapset kasvavat? Miten vanhemmat selviävät arjesta, jos parisuhteen hoito ja arjen pyörittäminen ei onnistu? Viedäänkö lapset mummolaan aina tiukan paikan tullen? Lapset kasvavat, tulee uhmaikää, koulun alkua, esimurrosikää, murrosikää jne. Jos äidillä on esim. synnytysmasennusta, niin apua pitäisi pyytää kotiin. Äiti voisi keskittyä vauvan ja mahdollisten isompien sisarusten hoitoon, ja kotiapu auttaisi perhettä kodinhoidossa ym.

Meillä lapset eivät ole halunneet mennä pienenä mihinkään yökylään. Kouluikäisenä isommat lapset ovat olleet yökylässä itsekseen. Olisikohan meidän pitänyt pakottaa lapset mummolaan, ja jättää sinne huutamaan, kun automme perävalot lakkaavat näkymästä ? Meillä minä ja mieheni päätämme lasten kyläilyistä - eivät isovanhemmat =) .

 

Mua on äiti hoitanut kotona koulu ikään saakka ja ei mulla mitään sopeutumis ongelmia ollut kouluun ja muihin lapsiin, kavereita on mulla ollut koko iän. Myös omaa lastni hoidan kotona ja HUOM käymme kerhoissa kaksikertaa viikossa ja joka päivä leikkipuistossa leikkimässä MUIDEN lasten kanssa. Me olemme onnellisia näin . Me pystymme hoitamaan parisuhdetta kotona.

Haluan korostaa etten vastusta lasten viemistä yökylään , meillä vaan ei ole tarvista ja musta on ok jos joku haluaa viedä hoitoon tai lähteä baariin mitä hyvänsä. ME EI HALUTA niin miksi olemme niin huonoja vanhempia (sen kuvan saa tästä keskustelusta)? En voi uskoa että meidän lapsista tulisi jotenkin epäsosiaalisempia!! Me olemme mieheni kanssa aidosti onnellisia näin ja uskon että se onni näkyy myös lapsista.

Uskon myös että vanhempien lapset joita viedään hoitoon voivat olla ihan yhtä onnellisia ja jos vanhemmat tarvitsee siihen parisuhdeiltoja niin mikäs siinä sehän on kiva että niitä järjestyy.Mutta ei tuomita toistemme ajatuksia tai etsitä AINOATA oikeaa ratkaisua koska niitä on yhtä paljon kuin meitä ihmisiäkin.

 

\

Mutta ei tuomita toistemme ajatuksia tai etsitä AINOATA oikeaa ratkaisua koska niitä on yhtä paljon kuin meitä ihmisiäkin.

Viisasta puhetta. Peesaan. :wave:

 

ketjun aloitajalle:
voisiko olla mahdollista että isovanhemmat oikeasti haluaisivat auttaa teitä ja siksi tarjoavat lastenhoitoapua. omien vahempieni kohdalla kyse on juuri tästä, ei missään nimessä vallanhalusta tms.

toki niitä isovanhempia on moneen junaan (ja osa jää asemalle) :headwall:

kysympä vaan että voisko olla niin?

 

jatkoa edelliseen.

kohdistan kirjoitukseni kotiäidille ja muille täydellisille ihmisille.

(luin ensin vain ketjun aloittajan kirjoituksen ja vastasin siihen). luettuani nyt kaikki kirjoitukset tähän mennessä olen tullut siihen tulokseen että heti kun saan tämän kirjoitettua, soitan omalle äidilleni, joka asuu samalla paikkakunnalla (yhtä hyvin voisin soittaa anopilleni, mutta asuu toisella puolen valtakuntaa) ja kysyn milloin voin viedä 2-vuotiaan ja 2-kuisen lapset yökylään.

tajusin että minä ja mieheni emme ole ehtineet emmekä jaksaneet hoitaa parisuhdettamme lainkaan ainakaan puoleen vuoteen. olemme eläneet lapsillemme. pyörittäneet arkea. yrittäneet nukkua.
täysimetin ensimmäistä lastani kunnes sai hampaita ja puri rinnat rikki. toista lasta imetän niin paljon kuin voin. ainakaan meidän 2v ei pysy kerralla niin kauan samassa huoneessa että pienempi ehtisi tyydyttää nälkänsä ja imemisen tarpeensa täysin. annan siis lisäksi korviketta ettei pienellä jäisi nälkä. maito tulee tod.näk. loppumaan ennenkuin pienempi saa hampaat. isompi on kiltti ja huomaavainen lapsi, ollaan yritetty kasvattaa niin ettei tee ilkeyttä. pakko silti katsoa perään ettei uteliaisuuttaan loukkaa itseään.

ehkä olemme mieheni ( joka tekee kahta työtä) kanssa heikkoa tekoa kun emme halua/jaksa hoitaa lapsiamme 24/7 vaan välillä pitäisi saada olla kahdestaankin.
meidän lapset on oikeasti todellisia rakkauden hedelmiä, jumalan lahja. uskon jumalaan ja olisin lähtenyt minäkin kauneimpia joululauluja laulamaan ellei olisi ollut niin paljon univelkaa ettei kartakaikkiaan jaksanut. ja vaikka uskon jumalaan, haluan silti joskus, vaikkapa kerran vuodessa, käydä kaljalla ystäväni tai mieheni kanssa. minunkaan ei tarvitse lähteä vahtimaan miestäni pikkujouluun tai minnekkään muuallekkaan. en ole sinisilmäinen, pettää voi milloin hyvänsä. myöskin mieheni luottaa minuun. "pääsen" siis ystäväni kanssa ulos jos haluan mennä. mieheni ei sitä estä.

mielestäni osoittaa pelkästään älykkyyttä ja lasten etujen huomioon ottamista jos (silloin harvoin, tai vaikka useinkin) baariin lähtiessä vie lapset turvalliseen paikkaan hoitoon. usein se turvallinen paikka on isovanhempien luona. ei aina.

kotiäiti: tuli selväksi että teidän huonomuistiset isovanhemmat asuvat 200km päässä eivätkä halua välttämättä ottaa lapsiasi hoitoon.
ei tarvitse enää toistaa sitä.

meillä on käynyt hyvä tuuri kun molempien isovanhemmat ovat täysissä sielun ja ruumiin voimissa ja tulevat loistavasti lastemme kanssa toimeen. antaisin molemmat lapseni epäröimättä heille yökylään jos tarvitsisi ja heille se sopisi. kyse ei todellakaan olisi mistään vallankäytöstä tai siitä että pitäisi päästä esittelemään lastenlapsia jollekkin. tai että haluaisivat leikkiä jotain supermummia yksinään. meillä kyse on aidosta isovanhempien rakkaudesta meitä lapsia ja lastenlapsia kohtaan.

huolissani olen siitä että parisuhde kyllä menee persiilleen jos ei jo ala järjestyä kahdenkeskistä aikaa ilman lapsia. kotiäidille: siis ihan vaan kotosalla olla yhdessä, rauhoittua, jutella, pitää toista hyvänä, hieroa ja rakastella. ja ihan selvinpäin. onko se sitten hyvä lapsille jos ei vanhemmilla homma toimi.

että halojata halloo isoäiti!!!!


meidän perheellä on

 

No kyllä minä ainakin olen välillä väsynyt kotiäiti, joka haluaa vapaa-aikaa Ja mies on väsynyt työläinen Joten kun olemme väsyneitä viemme lapset hoitoon Kun kerta se mahdollisuus on.Kun lapset tästä kasvavat ovat he varmasti silloinkin joskus hoidossa. Kyllähän se lapsiperheen arjen pyörittäminen rasittaa, ei siitä mihkään pääse. :kieh:

 

\

jatkoa edelliseen.

kohdistan kirjoitukseni kotiäidille ja muille täydellisille ihmisille.

...ehkä olemme mieheni ( joka tekee kahta työtä) kanssa heikkoa tekoa kun emme halua/jaksa hoitaa lapsiamme 24/7 vaan välillä pitäisi saada olla kahdestaankin.

Ehkä mun ei pitäisi puuttua tähän, kun itse peräänkuulutin tuolla aiemmin suvaitsevaisuutta toisten mielipiteitä ja tapoja kohtaan. Mutta tässä kirjoituksessa, jota en turhaan viitsinyt lainata kokonaan, on taas monta esimerkkilausetta siitä, miten turhan päiten lyödään toista. Vrt. "...kohdistan kirjoitukseni täydellisille ihmisille..." Ettekö te hyvät ihmiset ihan opikeasti osaa vain sanoa omaa mielipidettänne ilman että teidän täytyy rytätä muut siinä sivussa? Siksipä maailma on millainen on ja itsekkäämmäksi meno vain menee. Mitähän lienee koko pallosta ja ihmiskunnasta jäljellä meidän lapsenlapsillamme...

Mutta hyvää jatkoa kaikille kuitenkin.

 

marjon kanssa ihan samaa mieltä!!!!

 

\

jatkoa edelliseen.

kohdistan kirjoitukseni kotiäidille ja muille täydellisille ihmisille.

(luin ensin vain ketjun aloittajan kirjoituksen ja vastasin siihen). luettuani nyt kaikki kirjoitukset tähän mennessä olen tullut siihen tulokseen että heti kun saan tämän kirjoitettua, soitan omalle äidilleni, joka asuu samalla paikkakunnalla (yhtä hyvin voisin soittaa anopilleni, mutta asuu toisella puolen valtakuntaa) ja kysyn milloin voin viedä 2-vuotiaan ja 2-kuisen lapset yökylään.

tajusin että minä ja mieheni emme ole ehtineet emmekä jaksaneet hoitaa parisuhdettamme lainkaan ainakaan puoleen vuoteen. olemme eläneet lapsillemme. pyörittäneet arkea. yrittäneet nukkua.
täysimetin ensimmäistä lastani kunnes sai hampaita ja puri rinnat rikki. toista lasta imetän niin paljon kuin voin. ainakaan meidän 2v ei pysy kerralla niin kauan samassa huoneessa että pienempi ehtisi tyydyttää nälkänsä ja imemisen tarpeensa täysin. annan siis lisäksi korviketta ettei pienellä jäisi nälkä. maito tulee tod.näk. loppumaan ennenkuin pienempi saa hampaat. isompi on kiltti ja huomaavainen lapsi, ollaan yritetty kasvattaa niin ettei tee ilkeyttä. pakko silti katsoa perään ettei uteliaisuuttaan loukkaa itseään.

ehkä olemme mieheni ( joka tekee kahta työtä) kanssa heikkoa tekoa kun emme halua/jaksa hoitaa lapsiamme 24/7 vaan välillä pitäisi saada olla kahdestaankin.
meidän lapset on oikeasti todellisia rakkauden hedelmiä, jumalan lahja. uskon jumalaan ja olisin lähtenyt minäkin kauneimpia joululauluja laulamaan ellei olisi ollut niin paljon univelkaa ettei kartakaikkiaan jaksanut. ja vaikka uskon jumalaan, haluan silti joskus, vaikkapa kerran vuodessa, käydä kaljalla ystäväni tai mieheni kanssa. minunkaan ei tarvitse lähteä vahtimaan miestäni pikkujouluun tai minnekkään muuallekkaan. en ole sinisilmäinen, pettää voi milloin hyvänsä. myöskin mieheni luottaa minuun. "pääsen" siis ystäväni kanssa ulos jos haluan mennä. mieheni ei sitä estä.

mielestäni osoittaa pelkästään älykkyyttä ja lasten etujen huomioon ottamista jos (silloin harvoin, tai vaikka useinkin) baariin lähtiessä vie lapset turvalliseen paikkaan hoitoon. usein se turvallinen paikka on isovanhempien luona. ei aina.

kotiäiti: tuli selväksi että teidän huonomuistiset isovanhemmat asuvat 200km päässä eivätkä halua välttämättä ottaa lapsiasi hoitoon.
ei tarvitse enää toistaa sitä.

meillä on käynyt hyvä tuuri kun molempien isovanhemmat ovat täysissä sielun ja ruumiin voimissa ja tulevat loistavasti lastemme kanssa toimeen. antaisin molemmat lapseni epäröimättä heille yökylään jos tarvitsisi ja heille se sopisi. kyse ei todellakaan olisi mistään vallankäytöstä tai siitä että pitäisi päästä esittelemään lastenlapsia jollekkin. tai että haluaisivat leikkiä jotain supermummia yksinään. meillä kyse on aidosta isovanhempien rakkaudesta meitä lapsia ja lastenlapsia kohtaan.

huolissani olen siitä että parisuhde kyllä menee persiilleen jos ei jo ala järjestyä kahdenkeskistä aikaa ilman lapsia. kotiäidille: siis ihan vaan kotosalla olla yhdessä, rauhoittua, jutella, pitää toista hyvänä, hieroa ja rakastella. ja ihan selvinpäin. onko se sitten hyvä lapsille jos ei vanhemmilla homma toimi.

että halojata halloo isoäiti!!!!

meidän perheellä on

Olen kotiäiti, ja ihan hyvä äiti ja ihminen. En ole suinkaan täydellinen ihminen =). Meillä on hyvä parisuhde mieheni kanssa, ilman isovanhempien apujakin. Ja en tiedä, meneekö jonkun parisuhde tosiaan "persilleen" ilman mummoloiden lastenhoitoapuja?

Meillä ei ole tarvetta lasten yökylähoitoon. Parisuhde, lapset ja koti hoituvat vallan mainiosti ilman mummoja ja vaareja. Kauneimmat joululaulutkin ehdittiin laulaa. Minä nukun yöllä, ja hoidan lapsiani ja kotiani päivisin. Ei tämä nyt niin vaikeaa ole! En ole uupunut lapsiini, mieheeni, kotiini tai mihinkään muuhunkaan asiaan elämässäni. Jos uupuisin, miettisin, mistä uupumus voisi johtua.

Vauvaa en laittaisi yökylään, vaikka isovanhemmat asuisivat meidän naapurissa. Ja en ymmärrä, miksi isovanhemmuuden mitaksi on nykyään otettu lastenlasten yökyläilyjen määrä. Vanhemmat ja isovanhemmat kehuskelevat, kuinka pienenä lapset ovat jo yksinään mummolassa yötä ja eivätkä edes ikävöi siellä yhtään. Pitäisikö uskoa moista? Meidän lapset osaavat ikävöidä jopa työhön menevää isäänsä. Itselläni on muutaman tunnin menoja noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Lapset jäävät silloin isän kanssa kotiin. Olen aina kertonut lapsille, mihin menen ja koska tulen kotiin.

Onkohan nykyajan isovanhemmuuden mitta se, kuinka usein lapsenlapset ovat mummolassa yötä yksinään ja kuinka pitkiä aikoja he asuvat siellä kerrallaan? Onko niin, että hyvät isovanhemmat hakevat vauvoja ja leikki-ikäisiä yökylään monta kertaa vuodessa ja hoitavat lapsenlapsiaan jatkuvasti? Huonot isovanhemmat eivät hoida lapsenlapsiaan yökylässä, vaan käyvät lapsiperheessä kylässä ja pyytävät lapsiperhettä kylään.

Minä nautin oman perheen tavallisesta arjesta =). En ymmärrä äitien ja isien ruikutusta, kuinka he eivät pääse koskaan mihinkään, parisuhde hajoaa ja omat lapsetkin käyvät hermoille. Pitäisikö isovanhempien Teistä hoitaa lapsenlapsiaan jatkuvasti ja olla yökylävanhempia ainakin kerran kuussa? Oletteko ajatelleet, että Te olette vastuussa lapsistanne eivätkä isovanhemmat =) ?

 

eikö tenavia voi viedä ikinä isovanhemmille hoitoon? olematta huono äiti? minusta voi. ja koen olevani silti ihan hyvä äiti lapsilleni.

 

\[quote="05.01.2006

Meillä ei ole tarvetta lasten yökylähoitoon. Parisuhde, lapset ja koti hoituvat vallan mainiosti ilman mummoja ja vaareja. Kauneimmat joululaulutkin ehdittiin laulaa. Minä nukun yöllä, ja hoidan lapsiani ja kotiani päivisin. Ei tämä nyt niin vaikeaa ole! En ole uupunut lapsiini, mieheeni, kotiini tai mihinkään muuhunkaan asiaan elämässäni. Jos uupuisin, miettisin, mistä uupumus voisi johtua.


Hienoa sinulle kotiäiti., kun me huonot äidit välillä viemme lapsiamme hoitoon, kun haluamme viettää aikaa kahdestaan miehemme kanssa ja joskus käydä tilaisuuksissa johon lapsia ei voi ottaa mukaan (teatteri, pikkujoulut ym). :headwall:
Kyllä nyt pitäs viedä liuta äitejä navetan taakse.
Kotiäiti varmaan voi heittää ensimmäisen kiven kun on niin uhrautuvainen ja jaksavainen perheenäiti!! :saint:
Keikkea hyvää täydelliselle äidille ja muillekin vähemmän täydellisille, jokainen tyylillään :heart:

 

\

\

jatkoa edelliseen.


meillä on käynyt hyvä tuuri kun molempien isovanhemmat ovat täysissä sielun ja ruumiin voimissa ja tulevat loistavasti lastemme kanssa toimeen. antaisin molemmat lapseni epäröimättä heille yökylään jos tarvitsisi ja heille se sopisi. kyse ei todellakaan olisi mistään vallankäytöstä tai siitä että pitäisi päästä esittelemään lastenlapsia jollekkin. tai että haluaisivat leikkiä jotain supermummia yksinään. meillä kyse on aidosta isovanhempien rakkaudesta meitä lapsia ja lastenlapsia kohtaan.

huolissani olen siitä että parisuhde kyllä menee persiilleen jos ei jo ala järjestyä kahdenkeskistä aikaa ilman lapsia. kotiäidille: siis ihan vaan kotosalla olla yhdessä, rauhoittua, jutella, pitää toista hyvänä, hieroa ja rakastella. ja ihan selvinpäin. onko se sitten hyvä lapsille jos ei vanhemmilla homma toimi.

että halojata halloo isoäiti!!!!

Olen kotiäiti, ja ihan hyvä äiti ja ihminen. En ole suinkaan täydellinen ihminen =). Meillä on hyvä parisuhde mieheni kanssa, ilman isovanhempien apujakin. Ja en tiedä, meneekö jonkun parisuhde tosiaan "persilleen" ilman mummoloiden lastenhoitoapuja?


oletko todella sitä mieltä, että on huono asia noin kerran vuodessa antaa lapset yökylään luotettaville isovanhemmille jotka rakkaudesta meihin lapsiinsa haluavat auttaa, sekä itse viettää aikaa lastenlastensa kanssa? tällä max puolen vuorokauden ajalla ehtisi jo vähän rauhoittua siihen miehen kainaloon miettimään syntyjä syviä ja muutakin.


Meillä ei ole tarvetta lasten yökylähoitoon. Parisuhde, lapset ja koti hoituvat vallan mainiosti ilman mummoja ja vaareja.

no se on hienoa että jaksat selvitä tilanteesta kuin tilanteesta itse.
ja onnittelut parisuhteesta joka toimii arjen pyörityksessä itsekseen,
olette puolisonne kanssa todella löytäneet aikanaan sen oikean. tämän sanon ihan vilpittömästi, en pottuillen.


Minä nukun yöllä, ja hoidan lapsiani ja kotiani päivisin. Ei tämä nyt niin vaikeaa ole! En ole uupunut lapsiini, mieheeni, kotiini tai mihinkään muuhunkaan asiaan elämässäni. Jos uupuisin, miettisin, mistä uupumus voisi johtua.


nuorimmaisesi ei ehkä ole enää vauva?
minä imetän yöllä, todella monta kertaa. ja vaihdan vaippoja. ja perhepedissä kun nukumme niin otan osumia vastaan. perhepeti on meidän valinta koska haluamme nimenomaan pitää lapset lähellä että he kokisivat olonsa turvalliseksi. päivisin minäkin hoidan lapsiani ja kotiani. en ole vielä niin taitava että saisin lapset yhtä aikaa päiväunille jotta pääsisin itse yrittämään että tulisiko se uni. (univelat on menneet niin pahasti yli ettei uni niin vain tule).
en minäkään ole uupunut lapsiini enkä mieheeni vaan siihen ettei minulla kertakaikkiaan ole mahdollisuutta nukkua tarpeeksi.
myös mieheni osallistuu vuorotellen yövalvomisiin ja lastenhoitoon yleensä. kahdesta työstään huolimatta. ja koska meille lapset on tärkeimmät, he tulevat aina ensin. siis saavat leijonan osan varsinkin mieheni ajasta. tämä on hieno ja arvokas asia. ainakin minun mielestä.
silti ainakin meidän perheessä tahtoo vuorokaudesta loppua tunnit kesken. ei jaksa kuin kaatua sänkyyn kun on lopulta saanut lapset yöunille. ei ole aikaa eikä energiaa parisuhteelle. se on minusta sääli. kun minustakin tuntuu että olen naimisissa sen oikean kanssa ja haluaisin edes joskus viettää aikuisten aikaa mieheni kanssa.

kuten huomaat, minä olen miettinyt mistä väsymiseni johtuu. siihen ei vain voi tällä hetkellä vaikuttaa juuri mitenkään.
olen onnellinen lapsistani, enkä vaihtaisi pois yhtäkään edes niistä väsyneistä hetkistä. uskon että tämä kyllä ajan kanssa helpottaa.


Meidän lapset osaavat ikävöidä jopa työhön menevää isäänsä. Itselläni on muutaman tunnin menoja noin 2-3 kertaa kuukaudessa. Lapset jäävät silloin isän kanssa kotiin. Olen aina kertonut lapsille, mihin menen ja koska tulen kotiin.

näin meilläkin, ja käyn vielä harvemmin missään. jos käyn esim ystäväni luona, lapset ovat mukanani.


Huonot isovanhemmat eivät hoida lapsenlapsiaan yökylässä, vaan käyvät lapsiperheessä kylässä ja pyytävät lapsiperhettä kylään.

siis jos haluan viettää "laatuaikaa" mieheni kanssa, myös isovanhemmat on pyydettävä meille. tämä oli saivartelua, myönnän.

Minä nautin oman perheen tavallisesta arjesta =). En ymmärrä äitien ja isien ruikutusta, kuinka he eivät pääse koskaan mihinkään, parisuhde hajoaa ja omat lapsetkin käyvät hermoille.

minäkin olen kotiäiti ja nautin ihan tästä tavallisesta arjesta. mutta jos joskus harvoin saamme aikalisän, sitä arkea jaksaa vielä paremmin. en koe ruikuttavani kun kerron miten asia meidän perheessä on. tuskin olen ainoa univelkainen äiti joka rakastaa miestään ja lapsiaan enemmän kuin mitään muuta. ja etenkin haluaa että nimenomaan elämä pysyisi raiteillaan tästä eteenpäinkin.

Pitäisikö isovanhempien Teistä hoitaa lapsenlapsiaan jatkuvasti ja olla yökylävanhempia ainakin kerran kuussa? Oletteko ajatelleet, että Te olette vastuussa lapsistanne eivätkä isovanhemmat =) ?

:hug:

tuohon sanon vaan, että varmaan tilanteita on monia, samoin ihmisiä.
ymmärrän hyvin jos jollain on tarve kerran kuussa saada omaa aikaa, käytti sen miten hyvänsä. en syyllistä siitä vanhempia enkä isovanhempia. tärkeintä on minunkin mielestä lapsen etu. tunnun vain ajattelevan asiasta täysin erilailla kuin sinä. lapsen etu ei ole jos vanhemmat ovat yliväsyneitä, johan siinä alkaa huonolla tuurilla sattua jo vahinkoja. ja kyllä ne lapset huomaavat jos ei kaikki ole kunnossa. parempi edes yrittää järjestää asiansa niin että kaiklla olisi hyvä olla.


:hug: