Yliluonnolliset kokemukset

yhden kerran sattui itselle sellainen tapaus kun olin jotain 15v.Olin talvella kotona pihalla käymässä kessulla kun yhtäkkiä kuulin askelia,ja minua töytäistiin niin että horjahdin paikallani samalla joku hymähti vieressäni "oh!" ja jatkoi kulkuaan.Eihän siinä muuten mitään omituista olisikkaan ollut mutta minä satuin olemaan yksikseni siellä pihalla enkä nähnyt ketään.
Joskus tulee myös sellaisia tuntemuksia ihmisistä että jokin on pielessä,ja heidän pitäisi mennä käymään lääkärissä.
joskus saatan miettiä jotakuta tuttua henkilöä että mitähän sillekkin kuuluu niin vähän ajan päästä henkilö ottaa yhteyttä tai joku muu on nähnyt hänet,ja alkaa kertomaan hänestä minulle.Näin kävi viimeksi pari viikkoa sitten kun ajattelin että mitähän eräälle äitini ystävälle mahtaa kuulua nykyään.Seuraavalla viikolla siskoni mies soitti minulle,ja kertoi hänen menehtyneen.Tällaista sitä joskus itselle sattuu ei usein mutta harvakseltaan kuitenkin.

Tangokuningatar Kirsi Ranto on kertonut ensimmäisen kohtaamisen enkelijuttujen kanssa olleen tuollainen. Häntä tönäistiin selkään ja otti askeleen etenpäin kohti jotain enkeleihin liittyvää. Ei siis ollut ketään toista ihmistä lähettyvillä tuolloin.

Kertoi tämän yhdessä enkeli-illassa, kiersi tuolloin ympäri Suomea pitämässä enkeli-iltoja.

 

Tangokuningatar Kirsi Ranto on kertonut ensimmäisen kohtaamisen enkelijuttujen kanssa olleen tuollainen. Häntä tönäistiin selkään ja otti askeleen etenpäin kohti jotain enkeleihin liittyvää. Ei siis ollut ketään toista ihmistä lähettyvillä tuolloin.

Kertoi tämän yhdessä enkeli-illassa, kiersi tuolloin ympäri Suomea pitämässä enkeli-iltoja.

ai sillä on ollut enkeli kokemuksia.itse en osaa sanoa sen kummemmin mikä minua silloin tönäisi,tavallaan minusta tuntui silloin että se olisi ollut lähinnä vahinko.mikähän sitten lienee ollutkaan.

 

Olin teininä kirjastossa. Kirjaston perällä on soppi jossa pitkä pöytä ja siinä voi lueskella jos ei nyt lehtienlukusaliin halua. Oli sateinen syysilta ja sulkemisaika lähestyi, kirjastossa ei tuntunut olevan paljon ketään. Luin kirjaa jota en uskaltanut vanhempieni raivon pelossa lainata kun samassa tunsin miten joku siveli olkapäätäni siitä, mistö iho oli paljastunut villapaidan valuttua alas. Häpsähdin ja käännnyin mutta takanani oli vain seinä. Samassa valot alkoivat välkkyä ja osa sammui, puolet kirjastosta oli aavemaisen pimeä. Tämä yhdistettynä näkymättömään hiplailijaan oli liikaa ja poistuin lähes juosten.

 

Tämä tapahtui tämän vuoden elokuussa. Lähdin yksi melko myöhäinen ilta pyöräileen, kun oli vielä melko lämmin ja mukava ilma. Pysähdyin siinä sitten penkille istumaan joen rantaan erään uimarannan luona. Oli jo melko pimeää, ja hiljaista kaikkialla. Siinä uimarannalla on matala rakennus, jossa on mm talviuimareiden pukukopit, ja tämän rakennuksen takana parkkialue. Siinä sitten kun istuin, niin näin sen rakennuksen takaa miehen kävelevän kohti joen rantaa, uimarannan ulkopukukoppien taakse. Vähän tietysti säpsähdin, kun tietää että sillä alueella voi liikkua monenlaista hiipparia. Kun hän katosi sinne uimakoppien taakse, niin ajattelin että hän varmaan jäi istumaan sinne uimakoppien takana olevalle penkille. Minäkin siinä vielä istuin jonkin aikaa, eikä tätä miestä enään näkynyt sen koomin, kävelevän pois päinkään sieltä. Lähdin siinä sitten liikkeelle, ja katsoin sinne uimakoppien taakse, mutta ei siellä ketään näkynyt, istuvan siinä penkilläkään. Niihin uimakoppeihinkaan se mies ei olisi voinut mennä, kun olisin kyllä kuullut oven narahtavan ja paukahtavan kiinni, kun niissä on sellaisen jouset. Uimassakaan hän ei ollut, kun en nähnyt ketään vedessä. Eli se mies katosi yhä nopeaan kuin ilmestyikin sieltä rakennuksen takaa. En tiedä kuka se oli, ja oliko oikea ihminen, vai näinköhän aaveen?

 

Olin teini ja herätyskellon soitua viivyttelin vielä sängyssä, äitini tuli takki päällä sanomaan että nyt ulos sieltä! mutisin että joo joo ja kuulin kuinka ovi kävi, Nousin ylös ja aloin laittaa sukkia kun huoneeni vieressä olevasta vaatehuoeesta alkoi hirveä melu, huusin närkästyneenä "v""u oon hereillä äiti!"
Kunnes muistin, äiti lähti töihin. Ja samassa meteli lakkasi. Katsoin vaatehuoneeseen ja siellä oli pimeää, mutta kun tein valon näin henkarin heilahtelevan ja joulukoristeita sisältävän laatikon olevan kumossa. Mietin että ok, se laatikko oli jotenkin epävakaasti ja kaatui, no big deal. Menin vessaan ja kun istuin pytyllä niin joku koetti avata oven painaen kahvaa nopeasti ylös ja alas. Voin sanoa etten ole ikinä lähtenyt kouluun niiin nopeasti!