Hei vaan kaikille :wave:
Mun oli nyt aivan pakko tulla tänne kirjottamaan, olin pitkään tuolla yli 35 yrittäjissä, sitten taustalla ja sitten poistuin taustalta tekemään surutyötä sen mahdollisuuden takia, että en tule koskaan saamaan toista lasta (parisuhdeongelmat)
3,5v takana sekundääristä lapsettomuutta, ei yhtä ainoaa plussaa siinä välillä. Tutkimukset aloitettiin ja ne jäi kesken koska mies ilmotti, ettei halua enää lapsia. Tätä asiaa olen nyt sulatellut pari kuukautta ja viime maanantaina tapahtui kyllä lottovoiton kaltainen ihme. Tein positiivisen testin kun menkat oli noin 5 päivää myöhässä..
En voi oikein vieläkään uskoa tätä todeksi, olin jo miettinyt että onko mulla vaihdevuodet alkamassa (täytän 39 tänä vuonna) Käyn vieläkin vessassa tuijottamassa välillä niitä testejä (harmi kun digitesti sammui parissa päivässä
) mutta nyt mietin että voiko kaikki olla hyvin sillä mulla ei oikeastaan ole mitään kummosia oireita? Mulla on takana 2 raskausta, yksi ku ja toinen normaali. Molemmissa tuli kovia menkkaoireita ennen plussausta ja poikaa odottaessa tuli hirveän huono olo joka vaivasi 24/7, en kyllä oksentanut.
Oireet mistä rupesin epäilemään tätä oli: vesi maistui pahasti raudalle päivinä kun menkkojen olisi pitänyt alkaa, mulla oli myös pitkään flunssan oireita varsinkin yöllä oli kurkku todella kipeä. Viikonloppuna join yhden oluen ja se tökki, sitten rupesi kahvi tökkimään. Rinnat on olleet kipeät ja jotain pieniä nippailuja vatsanalueella. Välillä on vähän öklö olo, mutta se ei kauaa kestä. Aamuisin olen hikoillut (mitä ihmettelin kun se on ollu mulla aina varma menkkaoire ja aikaisemmissa raskauksissa sitä ei esiintynyt, mutta ilmeisesti se hikoilu on normaalia?!)
Mies ei ole mitenkään innoissaan tästä joten sieltä suunnalta on turha odottaa mitään tukea. Itse olen onnellinen, kun olen tätä toivonut pitkään mutta nyt nuo oireiden puuttumiset ja erilaisuudet aikaisempiin verrattuna häiritsee mua todella paljon... Mä niiiin toivon, että saisin tämän syliin asti :heart:
Mulla olis nyt menossa 5+1.. varhaisultraan on ihan pakko mennä, mutta kun tuntuu että siihenkin on ikuisuus vielä..