Yli kolmevitoset plussanneet/odottajat Vol. 2

Hei, täällä siitä luuhataan ja luetaan innolla kaikkea mitä täältä ja muualta netistä löytyy. Mulla on vasta ensimmäinen raskaus - ja olen jotenkin häkellyttävän kuutamolla kaikesta.

Roosa on muuten aivan ihana nimi :heart:

Mullekin puhuttiin jo ekassa neuvolassa synnytyksestä. Mulla on aika vakava kaularankavamma - joka on normielämässä ihan ok, mutta vatsan kasvaessa joudun todennäköisesti ottamaan käyttöön myös sellaisen "kauniin" niskatuen. Raskaus muuttaa kehon asentoa ja painopistettä niin paljon. Lisäksi synnytystapa täytyy arvioida myös tuon vamman takia. Olen miettinyt millaisia apuvälineitä synnytyssalista löytyy ponnistamiseen? Mielessä on liikuskellut vanha 90-luvun kuntosalikokemus: siellä oli sellainen vatsalihasliikkeiden tekoon tarkoitettu kaari, joka esti niskan rasittumisen kun teki vatsalihasliikkeitä. Uskoisin, että sellaisen kanssa pystyisin ponnistamaankin. No aika näyttää kuinka tässä käy - sillä mulla on myös häntäluu murtunut eteenpäin 90-asteen kulmaan.

Nyt viime päivät olen katsellut kuvia noissa vauvamasu -ketjuissa. Mun on tarkoitus pitää raskaus salaisuutena töissä mieluiten rv 20+ saakka - tai mahdollisimman pitkään joka tapauksessa. Tosi erilaisia raskausmahoja ja eri aikaan kasvaneita näkyy olevan. Nyt vaan jännityksellä odotan millainen massu itselle tulee. Täytyy kyllä myöntää - että koin melkoisen shokin kun katselin niitä loppuviikkojen masukuvia. En ole varmaan koskaan tajunnut, että se vatsa kasvaa niin suureksi!

Onko kellään tietoa noista Jorvin ja Naikkarin synnytyksistä ensi vuonna? Taitavat molemmat olla remontissa? Ainakin Jorvissa äitiyspoli meni nyt remppaan - onko naikkarin remppa sitten jo valmis? Nämä ovat siis omatkin vaihtoehdot.

Minttumaari* 8+3

 

Jospa kuulumisia taas vaihteeksi... Perjantaina oli veristä vuotoa yhtäkkiä ja säikähdin ihan hiiteen moista. Koko päivän ja vielä seuraavankin oli lievää kipuilua niin pelkäsin, että kesken menee. Noh, vuotoa tuli sen kerran ja kivut oli varmaan kyllä ihan normaalia kohdun kasvamisesta johtuvaa. En ensin meinannut sanoa ukolle mitään, ettei suotta huolestu, mutta sanoin sitten kuitenkin ja se meinasi ryysätä mulle töihin kaveriksi, etten vain nosta mitään raskasta ja Herneelle käy huonosti. Meillä tosiaan kohdussa kasvaa Herne, kun näytin täältä Kaksplussan sivuilta miehelle kuvan alkiosta ja siinä luki, että herneenkokoinen. Mies alkoi sitten puhumaan Herneestä. Saa nähdä vaihtuuko nimi, kun nyt alkion pitäisi olla mansikankokoinen.

Mulla etoo edelleen välillä enemmän ja välillä vähemmän. Eilen oksensin pitkästä aikaa illalla ja muutenkin pahoinvointi on siirtynyt iltapainotteiseksi. Mikä on tosi ihanaa, kun minun työvuorot on iltaisin. Mutta paljon helpompaa nyt on kuin pari viikkoa sitten. Siis pahoinvoinnin kannalta... Muutenhan nyt on sitten niin stressaavat ajat menossa, että oikeasti pelkään saavani keskenmenon ihan vain ahdistuksen ja stressin vuoksi. Meillä oli töissä yyteet ja minun työtilanne muuttuu nyt kuun vaihteessa vielä entistä huonommaksi. Työnantaja ei voi luvata yhtään vuoroa, vaan on ihan muiden sairasteluista sun muusta kiinni. Ihan jees, kun just otettiin tuhansia euroja lainaa talon laajennusta varten. Mutta kaipa tästä selvitään niin kuin kaikesta muustakin. Pakkohan se on.

Ensimmäinen neuvolakäynti on varattu ja se on 7. marraskuuta. Silloin menossa viikot 10+4. En edes tajunnut kysyä onko ensimmäinen ultrakin tuolloin vai pitääkö sitä varten varata vielä uusi käynti. Ei ole enää pitkästi niin päästään varmistamaan, että Herneellä on kaikki reilassa. Vaikka tuota keskenmenoa välillä pelännytkin, niin itselläni kuitenkin tunne siitä, että kaikki on hyvin. Sen kunniaksi uskaltaudun listalle...


Oodikas...............35........... ..LA 1.6.2014.......1.lapsi..........OYS

 

Oodikas, nyt siis virallinen tervetulotoivotus! Onnea odotukseen Lisäsin sut listalle..

Ja poistin listalta ns. kadonneet, päätin ihan näin omavaltaisesti, että sitten, jos joku haluaa listalle, he kyllä ilmoittavat itsestään. Vai mitä mieltä olette..?

Minttumaari, mun oli myös tarkoitus pitää raskaus salaisuutena rv 21 asti ainakin. Kävi kuitenkin niin, että kaikista vaatteista ja muista huolimatta raskaus paljastui töissä rv 16. Vanhemmat naiset varsinkin ovat todella hyviä huomaamaan, jos vain maha vähänkin kasvaa. Ja mulla oli kuulemma myös rinnat kasvaneet - en olis ikinä uskonu, että joku kiinnittää sellaiseen huomiota niin paljon...

No, joka tapauksessa nyt kaikki töissä tietää, joten en viitsi enää edes yrittää peitellä. Pidän tiukahkoja toppeja ja nautin ihan täysillä tästä muuttuvasta kropastani. Ekan kerran elämässäni tunnen olevani kaunis ja ihana.

Ylihuomenna rakenneultra, ei aiota kysyä sukupuolta. Kaikki muu kyllä kiinnostaa

20+3

 

Juu, eipä kuulosta kivalta jos joku naispuoleinen työkaveri kovasti alkaa rintojen kasvua analysoimaan! Mulla ei oikeastaan ole mitään muuta syytä salailla kun toi määräaikaisen työsopimuksen päättyminen vajaa 3 kk ennen laskettua aikaa. Oon kuitenkin ollut samalla firmalla jo monta vuotta - niin ketuttaa ihan vietävästi (kun tietäähän sen, ettei uutta sopimusta sitten tietenkään tule).

Lähimmälle duunikaverille kerroin kuitenkin tänään - mutta sovittiin että asia on toistaiseksi salaisuus.

Muuten tekis mieli kyllä kailottaa koko maailmalle raskaudesta ja itsekin olen jo kovasti katsonut ihania mammavaatteita jne jne. Kyllä mun mielestä näin kauan odotetusta onnesta saa ollakin ylpeä!

Itsekin muuten katselin tuota listaa tänään ja mietin että siinä on tosi paljon nimiä joista ei ole kuulunut mitään - eli varmaan ihan fiksua välillä siivoilla kadonneita pois.


Mites muuten olete määritelleet poika/tyttö oloja? Mä ajattelen vauvaa kokoajan poikana, mutta en osaa sanoa onko mitään varsinaisia oloja kuitenkaan. Mies haluaa sitte aikanaan 4D ultraan, eli siinä sit viimeistään taitaa tulla sukupuoli ilmi.

 

Kyllä kannatti kehuskella, että on helpompaa pahoinvoinnin kans... Se nimittäin loppui siihen. Sunnuntaista asti laatta lentänyt aamua iltaa. Tänään tullut kaikki ulos, mitä olen erehtynyt syömään ja kohta pitää lähteä nälkäisenä ja huonovointisena töihin. Voi tätä alkuraskauden ihanuutta...

 

Höh, kylläpä aika matelee, kun odottaa np-ultraa. Ensi viikon keskiviikkoon pitäisi vielä malttaa, onneksi on kuitenkin heti aamusta, ettei tarvitse työpäivää käyttää jännäämiseen. Jos kaikki on siellä hyvin, niin ehkä sitten uskaltaudun vaateostoksille. Pikku hiljaa alkaa ahdistaa, kun on enää parit farkut, mitkä menee jalkaan ja suurin osa paidoista on sellaisia, että näytän keskivartalolihavalta tään turvotuksen vuoksi odotan kovasti, et se oikea raskausvatsa tulis näkyviin, se on niin nätti kumpu tähän "ikitursoon" verrattuna.

Mulla kanssa ollut välillä ihan ok olo, mut välillä iskee sellainen etominen et voi taivas.

Minttumaari, jos sulla on eka lapsi, niin voi hyvinkin mennä sinne rv 20 et muut huomaa. Ekaa odottaessani mä käytin ihan normivaatteita raskauden puoliväliin, koska ne meni ihan hyvin -ja aika sopivankokoisia vaatteita käytin, et ei mitään lökäreitä. Ja mun työkaveri kun jäi ekasta ä-lomalle, niin ihmeteltiin, et missä se vauva on kun vatsaa ei ollu juuri nimeksikään. Itselleni tulee kyllä ihan kunnon reppu, mulla on lyhyt selkä, mut pitkät raajat suhteessa ja aika pienikokoinen muuten, niin vatsa oikein korostuu.

Ollakovai..? ja 11+3

 

Täällä ihan samat ajatukset. Tiistai ja ultra ei tunnu tulevan koskaan! Samoin olen myös ajatellut että ultran jälkeen vois ehkä ajatella jotain äitiysvaatteita. Mulla ei ole mitään jäljellä aiemmista odotuksista, kaikki olen laittanut kiertoon.

Mä en ole ikinä osannut ennustaa tulevan lapsen sukupuolta. Ei mitään oloja tästäkään.

Tällaista tällä erää.

 

Niin, mullakin on ensimmäinen lapsi, mutta kyllä toi maha vaan pullahti siinä rv 14-15 paikkeilla sen verran, että alkoi olla vaikeampaa piilottaa sitä, varsinkaan noilta vanhempien naisihmisten katseilta.. Tokihan se on ihan yksilöllistä, mutta ilmeisesti mun kohtu on sellaisessa asennossa, että maha työntyy jo nyt ihan kunnolla eteenpäin. Sivuille päin se ei ole kasvanut toistaiseksi.

Meillä oli rakenneultra keskiviikkona. Vauvalla kaikki hyvin, vastasi viikkoa 21+0 ja menossa oli siis 20+5. Painoa oli huimat 397g, ja kaikki elimet ja rakenteet muutenkin kunnossa. Sukupuolesta emme kyselleet, se säilykööt jännitettäväksi syntymän hetkeen asti. Ainoastaan istukan paikka oli edelleen kohdunsuun edessä, joten sitä täytyy vielä ultrata myöhemmillä viikoilla. Jos se jää nykyiseen paikkaansa, edessä on keisarinleikkaus. Mutta suurimmalla osalla istukka siirtyy riittävästi, joten toivotaan, että minäkin olen siinä joukossa ja saan synnyttää alateitse.

 

Hei,

En saa näköjään aikaiseksi tännekään kirjoiteltua. Ehdin kyllä yleensä lukemaan saiittia, mutta kirjoittamiseen ei sitten yleensä enää jääkään jaksuja/aikaa. Täälläkin raskauden puoliväli häämöttää. Aika helposti on viimeiset viikot menneet, raskautta ei ole tarvinnut hirveästi miettiä. Mutta se kyllä näkyy, vauvamasu näyttää sille kuin raskaus olisi paljon pidemmällä kuin se on. Ainoa todellinen ongelma on ollut todella huonosti nukutut yöt. Uni on muuttunut jotenkin tavattoman herkäksi ja kun komevuotiaallamme on nyt menossa joku aamuyöheräilykausi, en yleensä pääse enää uudestaan nukkumaan, jos joudun heräämään kolemlta tai neljältä. Ja niitä öitä viime viikolla riitti vaikka kuinka monta. Ja sunnuntain vastaisena yönä sain nukutuksi vain tunnin, en vain päässyt nukkumaan ja vielä kuudelta aamulla valvoin...
Tänään sain lääkräiltä resptin johonkin unilääkkeeseen, mutta en tiedä oikein uskalla syödä sitä kuitenkaan. Toisaalta valvominen ei sekään varmaan ole kovin hyväksi sikiölle. Ja yksi vaihtoehto on olla poissa töistä valvotun yön jälkeen, mutta sekään ei ole oikein hyvä vaihtoehto. Työni on sen kaltaista, että minulla ei ole sijaista tekemään hommiani... Tokin en todellakaan ole työkuntoinen usean vavoten peräjälkeisen yön jälkeen... Toivottavasti tämä uniongelma menisi nyt parempaan suuntaan.

Tällaisia kuulumisia täältä, Mesimarjaana huomenna pok poks rv. 19.

 

Milk@, toivottavasti istukka siirtyy ja kiva kuulla, että rakenneultrassa kaikki hyvin.

Mesimarjaana uniongelmat ovat kyllä ärsyttäviä ja aika aikaisin ne sinulla alkavat. Ei kannata sinnitellä töissä liian kauan. Itselleni lääkäri sanoi, että kannattaa välissä olla hetken pois töistä jos uupuu liikaa. En tietysti uskonut vaan sinnittelin. En suosittele.

Itse jäin ennen äitiyslomaa lopulta sairaslomalle ja hyvä ratkaisu se oli vaikka vaikeaa olikin myöntää ettei jaksa. Valvomista alkaa olla itsellänikin tämä raskaus. Kaikenlaiset vaivat ja vessassa ramppaaminen valvottavat. Äitipolilla saan kulkea tarkistuksissa loppuraskauden lapsiveden runsaan määrän takia. Mitään syytä sille ei kuitenkaan ole löytynyt. Vauva vaikuttaa terveeltä ja kasvaa hyvin.

34 viikkoa on täynnä ja yhtään vauvanvaatetta en ole vielä pessyt. Pitäisi varmaa alkaa laittelemaan. Hyviä vointeja kaikille!

 

Mut voi poistaa odottajista. Ultrakontrolli tänään oudon kolmen raskauspussilöydöksen takia ja sykettä ei löytynyt. Alkio vastasi viikkoja 6/7, kun piti olla 10+1. Lääkkeellinen tyhjennys edessä :'(

 

Taikatuike, olen niin pahoillani puolestasi, näitä uutisia ei tahtoisi kenenkään kohdalla kuulla :hug: Toivon teille pikaista ja noin 9kk kestävää uutta tärppiä. Jaksamista!

Itse sain hyviä uutisia np:ssa, turvotus 1,6 eli ok. Kyllä jännitti ihan hulluna -nyt vielä odotellaan n. viikko seulan ja np:n yhteistulosta eli vieläkään en uskalla täysin huokaista, niin on huonot muistot keväisestä kkm:sta. La siirtyi samalla eli np:n mukaan viikkoja olis jo 13+0 ja la 7.5.

Jaa, tartteis varmaan tehdä vähän kotitöitä, eikä tönöttää tässä koneen ääressä

Ollakovai..? ja 13+0 (poks) herra 1,6

 

Voi Taikatuike, kovasti haleja täältäkin:hug: Voi kuinka surullista. Ja etenkin kurjaa, kun tieto tulee jälkijättöisesti sitten vasta myöhemmillä viikoilla. Paljon jaksuja sinulle. Ja samoin täältä toivottelen pikaista uutta raskautumista.

Ollakkovai, sinulle onnea hyvistä ultrakuulumisista samoin sinulle Milk@. Oodikas, toivottavasti pahoinvointi on vähän helpottanut.

Onneksi olen päässyt jo pari yötä nukkumaan vähän paremmin, viime yön oikein tosi hyvin ja niin paljon parempi olo nyt. Olen nyt yrittänyt ulkoilla ja muutoinkin parantaa 'unihygieniaa' ts nukkumisedellytyksiä. Joten ehkä tämä nyt tästä taas.

Vauvan liikkeetkin on alkanut pikkuhiljaa tuntua, olin jo ihan unohtanut millaiselta se tuntuu.

Raskausajan ravinnosta. Ihan hirveästi en ole jaksanut tressata. Olen mm. juonut Roiobus teetä, vaikka mitään yrittiteetä ei suositellakaan. Oletteko te syöneet raskausvitamiineja, D-vitamiinia ja rasvahappoja (Omega3&6)? Meillä menee raskausvitamiineja, välillä napsin vähän isompaa annosta D-vitamiinia kuin mitä raskausvitamiineisssa on, mutta kovin isoa annosta en ole kuitenkaan syönyt. Rasvahappojen suhteen on vähän epämääräinen olo. Toisaalta tiettyjen tutkimusten mukaan niitä pitäisi syödä. Mutta tuleeko siinä samalla saatua roima annos myös rasvaliukoisia toksiineja (mm. dioksiinit jne). En usko, että niitä on mitenkään putsattu pois (luulen että se olisi tosi vaikeaa). Riippuu tietenkin mistä kalaöljyjen kala on alunperin pyydetty, eipä niissä purkeissa taideta sitä kertoa. Täytyy varmaan vain yrittää syödä monta kertaa viikossa eri paikoista pyydettyä kalaa.

Mesimarjaana 19+1

 

Taikatuike, olen todella pahoillani. :hug: Poistan sut listalta, toivotaan, että palaat pian takaisin..

 

Pahoittelut Taikatuike. Toivottavasti pääset pian takaisin tänne! Itselleni kävi samoin ennen tätä raskautta ja ei se helppoa ole, vaikka näin alkuvaiheessa tapahtuukin.

Mesimarjaana kysyi ravinnosta ja vitamiineista. Itse olen syönyt vain D-vitamiinia, mutta olenkin aina ollut "huono" mitään pillereitä popsimaan. Muutaman viikon söin rautaa, että sain hemoglobiinia nostettua. Olen luottanut siihen, että saan tarvittavan syömällä marjoja ja hedelmiä. Ruokarajoituksista en ole hirveästi stressannut. Tuorejuustoja olen välttänyt ja graavikaloja. Kuka niitä rajoituksia edes jaksaa muistaa . Myös herkuttelua olen koittanut välttää ettei vauva saisi liikaa sokeria. Minulla kun on sitä lapsivettä runsaasti ja saattaa johtua juurikin sokeriaineenvaihdunnasta. Sokerirasituksesta kuitenkin "pääsin läpi" .

 

Olipa täällä ikäviä uutisia... Voimia, Taikatuike. Voin vain yrittää kuvitella fiilikset.

Täällä pahoinvointi jatkuu, jatkuu vaan. Tänään ollut hieman parempi päivä, mutta söin äsken päivän pääaterian ja se voi tulla ulos koska vain. Mulla on nyt mennyt niin, että aamun ja päivän yleensä vain etoo ja illalla sitten oksennan kaiken mahdollisen. Toki viimeksi eilen ensimmäinen aamupala (viili) lensi kaaressa ulos. Tällä hetkellä omena on ainoa, jota en ole kertaakaan oksentanut. Satsumat, viili ja ananas oli alkuun niitä luottoruokia, mutta ei enää nekään. Tämä on kyllä aika kurjaa ja paino putoaa kilon viikossa. Mies katsoi minua yhtenä päivänä ja kysyi, miten monta kiloa oikein olen laihtunut. Ilmeisesti painon putoaminen näkyy kropassa. Lisäksi mies ja entinen työkaveri ovat moittineet minun olevan kauhean kalpea. Ja selvähän se on, mites sitä kovin hehkeältä näyttäisi, kun saattaa mennä monta päivää niin, ettei mikään ruoka pysy puolta tuntia kauempaa mahassa. Eilen juttelin äitini kanssa ja oli pakko sanoa raskaudesta, kun olen menossa sinne viikonlopuksi. Parempi sanoa ennakkoon, niin siellä ei ole odottamassa läjä graavilohta ja fetasalaattia. Äiti kertoi, että veljeäni odottaessaan hänellä kesti pahoinvointi koko raskauden ajan ja paino nousi 9 kk vain 800 grammaa. Toivon todella, ettei mulla käy yhtä "hyvin".

Mie olen syönyt raskausajan vitamiineja... Monivitamiineja ja sitten omega3:a. Tämän oksentelun kanssa tulisivat tarpeeseen, mutta arvatkaa ehtiikö tabut imeytyä, jos käy sellainen ihme, että saatan ylipäätään tabletteja niellä... Eli paremman olon päivinä olen tabut ottanut, mutta nyt on kyllä mennyt jo pari viikkoa, etten ole ainoatakaan syönyt. Luin jostain, että vauva kyllä saisi kaiken tarvitsemansa, vaikka pahoinvointi olisikin hurjaa ja ruokavalio yksipuolinen jonkin aikaa. En sitten tiedä. Kyllä minua mietityttää, onko tämä Herneelle hyväksi ja saako se kaiken tarvitsemansa. Noin muuten olen yrittänyt syödä niin monipuolisesti kuin se vain mahdollista on, mutta kyllä aika heikoksi on esitys jäänyt. Graavilohihan olisi se minun ykköshimo, mutta en tietenkään ole sitä syönyt. Hopeatoffeeta on tehnyt mieli, mutta lakritsin ja salmiakin kanssakin piti olla tarkkana niin olen jättänyt väliin. Samaten pehmeitä juustoja olen vältellyt, joskin Valion fetaa söin uuniruoassa. Olen siis yrittänyt jättää syömättä kaiken, mitä kieltolistoilla olen nähnyt. Makea ei maistu muutenkaan ja raskausajan diabeteksen pelossa yritän olla syömättä karkkia jatkossakaan, jos ruokahalu sattuu paremmaksi muuttumaan. Nyt kyllä kahden päivän aikana söin pienen karkkipötkön, mutta se sallittakoon, kun sitä energiaa on jostain yritettävä repiä, jotta töissä jaksaa.

Mulla on eka neuvolakäynti edessä ensi viikolla 7. päivä ja siitä sitten heti 11. päivä on vihdoinkin ultra. Jännityksellä odotetaan, mitä paljastuu. Positiivisella mielellä ollaan ja luotetaan, että kaikki on kunnossa, mutta ainahan voi käydä toisinkin... Miestä harmittaa, kun ei pääse mukaan, mutta jospa sitten seuraavalla kerralla.

 

Oodikas, hurjalta kuulostaa noi sun olot, toivottavasti alkais kohta helpottaa. Mä olen kyllä syönyt ihan fetaa ja tuorejuustojakin, tietysti pastoröituja ja mun nlan mukaan niitä voi syödä, mut jokainen tietty tavallaan.

Raskausajan vitamiineja, joissa on foolihappo mukana olen syönyt yrityksestä lähtien, omega3:a en uskalla syödä. Söin niitä ekaa kertaa elämässäni keväällä, jolloin tuli kkm, niin nyt jätin varmuudeksi pois, ihan oman mielenrauhan vuoksi.

Aika yksipuoliseksi on itselläkin syöminen mennyt, lähinnä leipää, hedelmiä ja jogurttia. Montaa kertaa en ole joutunut oksentamaan, mut monesti kun meinaan ottaa liharuokaa, alkaa jo ajatuksen tasolla etoa niin, et ottamatta jää. Kahvi kyllä uppoaa hyvin, on uponnut joka raskaudessa, mut hiukan olen kyllä normaalin vähentänyt eli ei mene pannullista päivässä.

Ollakovai..? ja 13+2 herra 1,6

 

Oodikas, toivottavasti pahoinvointi menee pian ohi. Tosikurjaa, että se on noin voimakas. Näin olen itsekin ymmärtänyt, että sinänsä pahoinvoinnista ei pitäisi onneksi olla haittaa sikiölle. Ihan terve vauva taitaa se Georgekin olla siellä Briteissä. Ja vähän tuntuukin ristiriitaiselta, saako vitamiinikapseleista lisähyötyä, jos toisaalta kaiken voit oksentaa pois ja siitä ei silti ole haittaa sikiölle. Nyt heinäkuussa vauvansa saanut ystävänikin kärsi voimakkaasta pahoinvoinnista, mutta ihan terve vauva sieltä heille tuli. Mutta odottajalle voimakas pahoinvointi on kyllä todellinen kärsimys. Oodikas varmaan kannattaa olla neuvolaan päin yhteydessä tuon voimakkaan pahoinvoinnin takia, et varmaan ole pystynyt myöskään töihin.

Olen ymmärtänyt, että tuo sallittujen ei sallittujen ruoka-aineiden lista vaihtelee jopa kunnittain. Yrttiteet, on ymmärtääkseni sen takia kielletty, että niitä ei ole ainesosien osalta tutkittu. Joten olen jounut Roibos teetä, sillä join sitä edellisten raskauksienkin aikana ja lapset ovat terveitä.

Nyt pitää jatkaa töitä

Mesimarjaana

 

Heips

Mahtuuko mukaan?

Testasin eilen ylläriplussan parin päivän etovan olon, migreenikohtausten, väsymyksen sekä vilutuksen jälkeen. Eli kysessä ihan puhdas vahinko. Tällä hetkellä fiilis on vielä se, että olis saanut plussa jäädä tulematta....

Hieman taustaa: Ikää 37v. Perheeseen kuuluvat lisäkseni kaksi ihanaa, vilkasta prinsessaa 10/08 ja 03/11 sekä avomies. Asutaan Pohjois-Pohjanmaalla pienessä kylässä.

Kirjoittelenpa myöhemmin vähän lisää, nyt ei töissä ollessa kovin paljoa viitti

 

Lijena, tervetuloa ja onnea odotukseen! Listalle lisäämiseksi tarvitsen myös tiedon siitä, mikä on laskettu aikasi.

Mesimarjaana, mä otan päivittäin raskaana oleville tarkoitetun monivitamiinin, D-vitamiinia 20mikrogr, kalaöljykapseleita 2 kpl, maitohappobakteerikapselin ja viimeisen kuukauden aikana olen ottanut joka toinen päivä myös magnesiumia jalkakramppeihin ja rautaa matalan hemoglobiinin vuoksi... Mutta olen muutenkin aina ottanut vitamiineja, ja maitohappobakteerit ovat ihan ehdoton edellytys suolistoni hyvinvoinnille.

Olen käynyt uteliaisuuttani puntarilla joka viikko, aina samaan aikaan lauantaisin. Tänään paino oli taas laskenut. Yhteensä painoa on tullut vajaat 4 kg tähän mennessä, kun vertaan painooni ennen raskautta. Painonvaihtelut ovat yllättäneet, koska jotenkin oletin, että paino nousisi tasaisesti, varsinkin nyt keskiraskauden aikana. Mutta niin kauan kuin vauva voi hyvin, kaikki hyvin...

Hyvää pyhäinpäivää kaikille!

22+1

 

Mie olen ollut pahoinvoinnin takia kerran kolme päivää pois ja sen jälkeen sain niin kauheat haukut, etten ole uskaltanut hakea saikkua, vaan olen kituuttanut töissä. Meillä on todella paska työpaikka ja sieltähän on vain lusmut saikulla. Mulla on tosiaan ens viikolla neuvola niin keskustellaan varmaan tästä pahoinvointiasiastakin.

Yö oli ihan kammottava. Heräsin yhtäkkiä omituiseen tunteeseen ja tajusin, että yökkäri on ihan veressä. Aiempi tiputtelu oli todella minimaalista tähän verrattuna. Soitin jo päivystykseenkin, mutta eipä sinne ollut hyötyä mennä. Jos vuoto olisi äitynyt oikein hurjaksi niin sitten, mutta muutenhan tehtävissä ei ole mitään, jos keskenmeno olisi ollut kyseessä. Verentulo lakkasi kuitenkin nopeasti eikä mitään tullut ulos. Kipujakaan ollut niin ehkei tässäkään ollut keskenmenosta kyse. Tietenkin kauheasti nyt huolettaa, miten se Herne voi ja onhan kaikki varmasti kunnossa. Mutta ultraan asti odotellaan ellei mitään käänteitä huonompaan tapahdu. Ei tämä kyllä mikään helppo raskaus tunnu olevan pahoinvointeineen ja vuotoineen. Mutta jospa tämä loppuun asti menisi kaikesta huolimatta.

 

Voi tätä huolen määrää... Pe-la yönä oli vuotoa, joka loppui jo yön aikana. Vuoto alkoi kuitenkin la-iltapäivällä uudelleen ja sillä tiellä ollaan. Välillä menee muutama tunti, ettei tule mitään. Tai sitten on ihan pientä tiputtelua, mutta sitten välillä taas verta tulee ihan kunnolla... Niin kuin olisi kuukautiset. Mitään muuta ei ole tullut ulos veren mukana, mutta jotenkin tuntuu, että se on vain ajan kysymys... Isoja kipuja ei ole, vaan vain sellaisia lieviä menkkakipuja muistuttavia tuntemuksia ja välillä paineen tunnetta. Taitaa olla aika epätodennäköistä, että Herneellä on kaikki hyvin... :'( Huomenna aamulla soitan neuvolat ja lääkärit läpi. Pakko päästä ultraan tarkistamaan, mikä tilanne on. Ei tätä epätietoisuutta meinaa kestää.

 

Oodikas: En tiedä lohduttaako tai rauhoittaako, mutta mulle sanottiin ekassa neuvolassa, että verentulo on myös normaalia kohdun puhdistumista. Ja jollakin toisella olen kuullut kirkasta verta tulleen sen vuoksi, että istukka on ollut kohdun suun edessä ja on siinä sitten hiukan falskannut.

Toivottavasti pääset ultrattavaksi tarkistamaan asiaa!

(.) nyt alkanut kovasti jännittää: ensi perjantaina pääsemme ensimmäisen kerran kokeilemaan kotidoppleria ja siitä viikon päästä meillä on NT ultra. Me emme siis käyneet varhaisultrassa, joten nyt on alkanut jännittää onko masussa ketään, löytyykö syke jne. Mulla on kyllä vatsa hiukan muuttanut muotoaan ja pömpöllään, eli se antaisi viitteitä siitä, että joku siellä on ja kasvaa - ja toisaalta se aikanaan tehty viikkonäyttöinen testi näytti hiukan niukasti viikkoja - ja siitä olen päätellyt, että ainakaan tuplia emme taida odottaa.

Viikkoja nyt 10+4

 

Oodikas, pidän peukkuja, että kaikki olisi hyvin ja vuoto vaaratonta. Kohdussahan voi kai joillakin olla hematoomia tms., jotka sitten vuotelee aika reippaastikin. Inhottavaa, että työpaikalla suhtaudutaan noin ikävästi, kyllä ihmisen pitää olla työkuntoinen työskennelläkseen ja jos ei ole kunnossa, niin silloin on oltava oikeus levätä itsensä kuntoon.

Mulla ei tainnut vatsa tykätä viikonlopun muuttorumbasta. 10 tuntista päivää ilman lepotaukoja + flunssa siihen päälle eli aika inhalta tuntuu vatsassa ja hengityselimissä. Ai että mä odotan joulua enkä vähiten joululomaa, mulla pitäis olla useampi päivä lomaa, jos nyt työnantaja ei muuta mieltään.

Ollakovai..? ja 13+5

 

Kohta lähdössä neuvolaan tarkistukseen. Aika on 10.30. Hermostuttaa ihan vietävästi... Mieskin töissä ihan sekaisin huolen ja epätietoisuuden takia. Vuotoa ei ole ollut nyt eilisillan jälkeen ja TOIVON, ettei ala enää uudelleen, kun tästä liikkeelle lähden. Viikonloppuna vaikutti siltä, että pienikin rasitus pahentaa vuotoa, mutta saattoihan se olla sattumaakin. Mene ja tiedä. Mutta jospa kohta ollaan viisaampia.