Yli 35 vuotiaiden vauvakuumeilua vuodelle 2019 & 2020

Kirjoitin tänne vissiin jo aikaisemmin..joulu tammikuussa.. Nyt kirjoitan uudestaan. Taustana on että en aikaisemmin ole "kärsinyt" vauvakuumeesta . Eka lapsi sai alkunsa vahingossa ja on meille hyvin rakas. Siitä on reilusti yli 5v aikaa. Nyt elämämme on hyvin. Molemmat töissä, omakotitalo, kumpikin saa harrastaa ja saa myös omaa aikaa. Ja mitä tapahtuu!? Mulle tulee jumalaton vauvakuume! Ikää 35v, mies 40v. Mies ei ole lämmennyt yhtään ajatukselle reilussa 4 kuukaudessa. Olen "mulle kaikki heti"- tyyppiä. Mut sen verran mäkin osaan jarruttaa et en halua loppuvuoden lasta.. Haluun kevätvauvan. Toki pitää muistaa, et sitä ei vältti ees tulis vaikka yritettäskin. Äitini on saanut mut 36vuotiaan ja olemme hedelmällistä sukua.

Asiaan..

Siis onko muut masentunut siitä, että mies ei halua toista lasta? Olenko itsekäs tyranni ku haluun lapsen kerrankin ku mulle tulee vauvakuume?! Oon käyny elämäni ekaa kertaa juttelemassa mielenterveyspuolella ku oon nii masis tän asian kaa. Oonko seonnut? En voi kuvitellakaan, että meidän elämä jatkuisi kolmisen henkisenä perheenä.. Mut mies voi. Lisätäkseni, miehelläni ei ole mitään empatia kykyä. Esim jos itken, niin hän ei kysy mikä mulla on..kävelee vaan pois. Olen siitä hälle sanonut, mut ei auta..

Mulle voi laittaa vaik yksityisviesti jos ei haluu tänne kirjoittaa.. Tuntuu et talvisin nyt jotain tukea teiltä, ku tuntuu et ammattilaisista auttajista ei ollu mitään apua.
 
@Hemuliz Tällä hetkellä tässä ketjussa ei taida olla samanlaisessa tilanteessa olevia, mutta taisi täällä joku käydä joskus aiemmin, jolla oli vähän samaa.

Täällä on myös ketju Ekaa kuumeilevat, joiden mies ei oo vielä valmis. Sulla kyllä olisi toinen mielessä, mutta ehkä se ei haittaa. Voithan siellä käväistä esittäytymässä, ei täällä yleensä niin tarkkoja olla.

Onko sun mies mitenkään vaikuttanut siltä, että se harkitsisi asiaa? Tosi ikävä juttu, kun ei ole yhtään (?) empaattinen. Mun mies on kyllä hieman törppö sosiaalisessa mielessä, mutta kyllä se empatiaa osoittaa ainakin mulle, jos tarpeeksi selvästi osoitan, että nyt on jokin vinossa.
 
@Hemuliz Tosi surullinen tilanne teillä :( Et oo kyllä millään muotoa kohtuuton etkä hullu. Onko miehesi antanut jotain selkeää syytä sille, ettei halua toista lasta? Meillä esim. helvetillinen vauvavuosi hautasi kaikenlaiset haaveet pitkäksi aikaa siitä toisesta. Ja molemmat sairastuttiin masennukseenkin. Paljon voimia asian käsittelyyn, toivon, että saatte asiat ratkaistua <3

@Maaria1980 Kiitos kuulumiskysymästä! Olen pitänyt vähän foorumitaukoa, kun olin vähän lannistuneena kun täällä ketjussa niin ponnekkaasti jo yritetään ja meillä oli yritys kaavailtu vasta ensi vuodeksi. Mutta nyt on asiat niin ihanasti, että mikäli mun psyykkinen toipuminen jatkuu yhtä hyvänä, niin todettiin että ei me tässä kyllä enää nuorruta ja päätettiin että toukokuussa alkaa yritys!!! Olen tosi onnellinen!!

Paljon onnea plussanneille ja lykkyä pyttyyn kaikille yrittäjille!!!
 
Kuulostaa siltä, et ei hänel tosiaan taida mitään tiettyä syytä olla. Huhhuh. Kinkkinen tilanne. Meillä oli vähän samaa tilannetta, ja silloin mietin, että en olisi pystynyt kyllä vauvahaaveesta luopumaan miehen vuoksi. Se on kumminkin ollut haaveena koko aikuisiän. En olisi pystynyt siihen katkeroitumatta ja silloin olisi parisuhde hajonnut joka tapauksessa. Toisaalta ajatus erosta tuntui aivan hirvittävältä.

En kyllä kadehdi sinua. Isoja pohdintoja joudut käymään läpi... Voimia ❤
 
Niin.. Muistutan tässä vaiheessa, että mieheni on nykyiselle lapselle unelma isä. Harrastaa pojan kanssa, pitää tiukat rajat, mutta tukee heikon hetken tullessa. Eli mieheni ei ole välinpitämätön möhömaha, vaikka siltä kuulostaakin :) Hän myös ekan lapsen (yllätys vauva) ilmoitettuaan tulostaan ehdotti aborttia, johon en suostunut ja se oli sit hälle ok. TIEDÄN et jos tulisin yhtäkkiä paksuksi niin pienen hetken mietittyään (2vrk) hän lopulta ois iha onnessaan!! Tunnen mieheni! Mut se miten saan hänet suostumaan lapsen yrittämiseen niin.. Se on eri juttu.... :(
 
@Hemuliz kuulostaa kinkkiseltä tilanteelta. Meillä mies oli pitkään sitä mieltä, että hänestä ei ole isäksi. Hänellä on taustalla muutaman kerran uusiutunut masennus... Kuitenkin kun mulla tuli kierukan vaihto eteen sanoin, että nyt jos ei kokeilla niin sitä en enää 40 vuotiaana ala kokeilemaan kun mulla on aiemmin kokemuksia keskenmenon tms osalta. Ensimmäinen raskaus päätyi viime elokuussa keskenmenoon ja nyt tässä toivotaan seuraavaa.
 
@tänttähäärää Mikä siellä on tilanne nyt? Voi olla, että olet toisessa ketjussa kertonut, mutta nyt en taida lähteä sinne klikkailemaan.

@Miri81 Juu, totta että täällä jo kovasti yritetään. Väki on tosin aika pitkälti vaihtunut. Hienoa, että siellä on tilanne parantunut. Onnea alkavaan yritykseen, sitten kun se koittaa :)

@Hemuliz Anteeksi edellisestä viestistäni, jos pahoitit siitä mielesi. Täältä onneksi sitten löytyikin keskustelutovereita.
Mun mielestä masentuminen on ihan normaali reaktio tuohon. Ja kuten Miri81 taisi sanoa, että et ole millään tavoin kohtuuton tai hullu. Vauvakuume on aika vahva tunne, ja jos se tulee niin se tulee. Toivottavasti mies lämpenee ajatukselle.

Kerronpa vielä meidän vauvakuumeiluista: Meillä on siis pitkä suhde takana, ja meillä on ollut eri aikaan vauvakuumetta. Aina on sitten elämäntilanne ollut sellainen, ettei lastenhankinta (no, ei niitä hankita vaan saadaan) ole vaan käynyt. Kun mulla oli vauvakuume pahimmillaan, olin vasta aloittanut (määräaikaisissa) töissä ja mies oli yliopistolla väitöskirjaa väsäämässä ja muistaakseni apurahalla. Mun töiden ja iän puolesta paras aika oli silloin, kun mies oli ulkomailla töissä ja minä Suomessa (olin 31-33v). Mies palasi Suomeen 2,5 vuoden jälkeen, mutta oli sitten vähän yli vuoden työttömänä, eikä taaskaan voinut ajatellakaan mitään. Sitten oltiinkin jo vuoden 2015 alkuvuodessa, kun mies pääsi töihin. Silloin mieheen iski vauvakuume, ja jonkin verran se painosti mua.

Ja vielä ennen vauvayrityksiä mun piti käydä ottamassa vesirokkorokote. Ekan kahdesta otin viime toukokuussa, ja toista en oo vieläkään ottanut. Ekan jälkeen on 3 kuukauden varoaika, jolloin ei saa tulla raskaaksi ja toisen jälkeen olis yhden kuukauden. Mun kierto vaan on melko paljon lyhyempi kuin kuukausi (25pv), niin menisi sitten jotenkin niin paljon aikaa hukkaan, jos sen ottaisi tässä välissä.
 
@Maaria1980 Kiitos kysymästä.
Täällä dpo 12 24/25-27

Eilen testasin negan ja tänään testasin negan!! Olo on ärsyyntynyt ja masentunut.Harmittaa kun ei vaan tärppää.
Kyllä joku haamujen haamu olisi pitänyt jo näkyä. :( :(

Tässä kierrossa kun meni talletukset putkeen mutta epäilin et ovuloinko kun ei ollut ovis kipuja. Nyt seuraava ovis on taas miehen yötyö viikolla eli täys mahdottomuus saada sen puolesta talletukset onnistuu.

Saa nähä koska täti tulee ku mun kierrot yrityksestä asti ollut
25
27
27
25
25
Että ikinä ei oo ollut viä kolmee samankokoista kiertoo.Saas nähdä miren käy.
 
Täti kurvasi kylään mallikaasti ilman varoitusta aamulla! Eli kp1 mennään. Jotenkin osasin aavistaa, edellisestä kierrosta oli ihan jäätävä migreeni kaks päivää ennenku alkoi menkat ja sama pääkipu oli nyt. Tätä kiertoa ehkä jarrutellaan hieman, että ei tulis välttämättä jouluvauva.... Tai no ei sillä ois varmaan mitään väliä, mutta oishan se kiva olla jouluna kotona (y)
 
Tsemppiä niille, jotka joutuneet uuteen kiertoon! Toivottavasti seuraava kierto on onnekkaampi. :)

Voiko ovulaatiokipua olla jo ennen ovulaatiota? Oikeanpuoleiseen munasarjaan tuikkinut ja jomottanut lievästi tänään (säteilee myös alaselkään), kp 8 menossa, oletettu ovulaatio viikon päästä (20.3.).

Munasarjat ja kohtu ultrattu, ei mitään poikkeavaa (kysta/myooma tms) näkynyt, eikä endometrioosikudosta havaittu tunnustelussa. Ultra näytti että oikeassa munasarjassa munarakkula nätisti kasvamassa.
 
Tuhruttelu alkoi tänään. :( Menkat alkavat lähipäivinä.

Mistäkohän tuhruttelu johtuu?
Mulla ei oo ollu ikinä tuhruttelua ei nuorena eikä synnytyksien jälkeen.Eikä heti pillereiden lopetuksenkaan jälkeen.
Lopetin pillerit lokakuussa jossa tuli myös tyhjennysvuoto. tammikuussa tuhruttelu alko dpo 8 helmikuussa dpo 10 ja maaliskuussa dpo 12.

Mun menkat alkanut aina dpo 12-13 joten ootan menkkoja huomenna alkavaksi ja yk 7 alkakoot.
 
Ähhh... Tsemppiä kaikille uuteen kiertoon joutuneille!!

@Hemuliz Tosi ihana kuulla, että mies kumminkin iloitsee ja on läsnä esikoisen kanssa! Ehkä hän on vain supervarovainen ja harkitsevainen ja vaatii pitkän kypsyttelyajan tottuakseen ajatukseen... toivon kovasti, että onnistut!
 
Pahoittelut uuteen kiertoon joutuneille täältäkin.

Minä taas oon iloinen tänään alkaneista menkoista. Ekat menkat keskenmenon jälkeen ja nyt voi sitten yritys (taas) alkaa. Menkat usein tulee viiveellä km:n jälkeen ja mulla tuli 4 päivää pidempi kierto. Ihan siedettävää vielä.

Heräsin vaan näihin menkkoihin, mutta voin sitten työpäivän jälkeen ottaa päiväunet, jos siltä tuntuu. Ja mä nukahdan aikaisin ja herään aikaisin, niin enhän mä herännyt kuin tuntia aiemmin kuin yleensä.

Voi @Hemuliz en tiedä mitä sanoa. Voi kun se mies vielä suostuis!

Ja vielä noista menkka-asioista. @tänttähäärää mulla ei varsinaista tuhruttelua ole, mutta joskus melko harvoin pari päivää ennen menkkoja tulee kerran verta ja sitten se loppuu. Vähän niinkuin lähtis tulppa irti. Tällä kertaa kävi niin, ja oli ihan kirkasta verta ja mä jo luulin, että eilen alkaa menkat. Toivottavasti se tuhruttelu ei tarkoita mitään vakavaa! Voithan sä lääkäriltä tai gyneltä kysyä.

Sitten täällä oli jouluvauvoista puhetta. Mä taas oon toisaalta niin malttamaton (km:sta johtuen osittain), että haluisin tämän vuoden puolella vauvan, mutta toisaalta olisihan alkuvuoden lapset paremmassa asemassa sitten koulussa. Sitä nyt en sitten tiedä, mitä tuo ukko ajattelee tästä.
 
Dpo 13 25/25-27

Alkas sit se täti ärsyttää tää odttelu ku ihan nurkilla aloitus kuitenki on.

Mulla ei tuu tuhruttelussa ikinä housuihin asti mitään mutta pyyhittäessä tulee sellane pienen pieni vaaleanpunainen limaklöntti (sori lima sepustus) Nyt ei tullut aamulla pyyhittäessä mitään

Mietin tässä just et uskallankohan laittaa valkoset farkut tänään töihin.Aika riskiä kyllä.Mut sopis niin sen tuningan kans minkä haluan laittaa.

@Hemuliz Voimia sun tilanteeseen.En osaa mitään sanoa. Mutta varmasti harmittava tilanne.Mulla ex halus aina lapsen kun mulle iski vauvakuume ja nyksä taas itse sai omilla puheillaan mulle sen vauvakuumeen.
 
Hei taas!

Onpas täällä ollut hiljaista tämän viikon.

Mullakin on ollut kiireinen työviikko ja kaikki ei oo vieläkään pulkassa. Mut tähän noi työt kuitenkin tuossa paikassa tällä erää loppuu. Eilen viimeinen työpäivä, ja olihan se itku herkässä useaan kertaan. Ihanaa tietysti, että niin monet jäivät kaipaamaan ja lahjojakin sain enemmän kuin odotinkaan :love: Siksihän ne kyyneleet pyrki silmään vähän väliä.

Mulla olis tänään mun zumbapäivä, mutta heräsin sitten kesken kaiken varmaan puoli neljältä. Nukkumaan menin poikkeuksellisen myöhään klo 23, kun oltiin baarissa eilen. En siis juonut kuin 2 siideriä, ei mitenkään paljon. Ehkä joku työstressikin vaikuttaa nukkumiseen. Kyllä on väsy olo ja taidan jättää zumban väliin. Työtön ehtii sitten ens viikolla korvaamaan...

Pahoittelut @tänttähäärää :( Mutta ehkä pahin pettymys ja vitutus on jo selätetty?

Mikäs on tilanne, @Taaartsan ? En osaa sanoa niistä oviskivuista, kun mä oon tähän asti niin huonosti niitä havainnut. Mut jos se ovis tuleekin/tulikin aiemmin tällä kertaa? Eikös sulla ollut niitä sylkiovulaatiotestejä? Mitä oot niistä tykännyt? Ainakaan ei tarvi pidätellä ja miettiä juomisia.

Niin, täällä on kp 5/25-29 (ja yk 1 km:n jälkeen). Menkat oli lyhyet, mutta runsaat. Eilen ei tullut enää mitään, ja ihmettelen kyllä kovasti, jos alkaa tulla uudestaan. Hieman pähkäilen soittaisinko polille, missä km:a muutenkin hoidettiin. Ti tai ke eka ovistesti.
 
  • Tykkää
Reactions: Hiekkasärkkä79

Yhteistyössä