Kiitoksia ihanat siskot tuesta!
Ronjan tarina ja
äiskän tunnot kuulosti tosi lohduttavalta ja
Lilliputti tavoitti jotain olennaista, jos repesi.
Itken ja nauran, kun luen teidän tukikommentteja. Tämä on tällä hetkellä mulle ainoa foorumi, jossa puran näitä "miksi ei tärppää" -tuntoja. Miehelle en siis viitsi näistä asioista valitettavasti puhua, en halua yhtään enempää paineita kuin jo on.
Mutta jatkoa tarinalle Dominiquen epäonnistuneet yhdynnät! Aamullahan siis kysyin mieheltä aivan sopuisassa hengessä, että onko jo liikaa paineita, johon mies vastasi, että ei.
No tänään ruokakaupassa (on siinäkin nerokas paikka ruveta puimaan seksisolmuja) mies rupes avautuun, että se ei toimi kuin kone, varsinkin, jos näkee, että mun performanssilla on vain yx päämäärä eli lapsenteko. Että sille käy niin kuin leijonalle, joka ei tavoita saalistusviettiään, jos antilooppi ei pakene.
No, otin kuin otinkin aika lujasti nokkiin tosta performanssi-sanasta. Okei, tein aloitteen, mutta halusin myös ns. puhtaasti munaa. Ja, mitä ihmettä, mies on joskus surru sitä, että mä en tee aloitteita riittävästi. Ja oikeasti, mun puolelta ei ollu kyse mistään kaurapuuropanosta, vaan olin oikeastikin himoissani, kuten usein ovulaation ollessa käsillä.
Ja tää oli mulle ihan uusi näkökulma, että mun pitäs ollaki antilooppina. Siis olis nyt suoraan sanonut, että sillä on suorituspaineita tästä asiasta, eikä ois laittanu lopputulokseltaa epäonnistunutta siitosaktia mun piikkiin, et ku mä olin liian tyrkky. Musta se oli täysin epäreilua.
Siis mä en voi todellakaan voi syyttää ukkoa siitä, jos mälli ei lentäny, vaikka mun fiilikset oliki sen sorttiset.
Mä sanoin ukolle, että en mäkään syytä sitä falskeista performansseista sänkyosastolla, jos se on aivan tohkeissaan ja ei saa mua silti maksimaaliseen kiihkoon. Mä aattelen vaan, että tällasta tämä on. Joskus tunnelma on huipussaan, joskus ei.
Ja lähestulkoon aina mä jeesaan ukkoa, jos sitä panettaa. Naisilla se on tietysti vähän eri juttu ku miehillä. Mun pointti on kuitenki siinä, että en syyllistä. En syyllistänyt nytkään sille, vaan purin tänne.
Näytin miehelle niin empaattista naamaa kuin vaan on tässä maailmassa mahdollista. Kai nyt kaikki 35+-pinossa olevat naiset tajuaa, että on oikeusmurha syyttää miestä a) lerpahtaneesta munasta b) ejakuloimattomasta yhdynnästä.
Ja nyt. Juon viiniä ja meillä on riita riitelemättä. Esikoinen on vielä hereillä, joten tää aihe ei oo kovin jees riideltäväksi.
Ja tänäänhän ei siis irtoa, ei multa helttaa, eikä mieheltä keppiä. Eli tää kierto on nyt sikäli yhtä tyhjän kanssa. Eli tää ois nyt viimenen tärppihetki tässä kierrossa. Eilen ois tosiaan ollu the yhdyntä.
V***ttaa niin, että veri ei kierrä.
Huomenna lähden onneksi parin päivän reissulle ystävän luokse
