Yli 3-kymppiset esikkoa odottavat

Jee, lisää porukkaa! Kivaa että meitä on näin paljon! Tulikin mieleeni kysäistä, että onko teille kenellekään tullut kommentteja "näin vanhana" lapsenteon aloittamisesta? Mulle ei ole miltään suunnalta sanottu mitään tuollaista, mikä on tietysti tosi kiva juttu. Neuvolassakin todettiin vaan että kun olet vielä noin nuori niin mitään riskiä ei iän puolesta pitäisi olla :heart:

Mä olen Jyväskylän kulmilta (meme :wave: ) ja synnytyssairaalaksi siis tulossa Keski-Suomen Keskussairaala.

Masun näkymisestä; mä olen nyt siis viikolla 14, ja jotenkin tuntuu että masu alkaa jo näkyä ainakin omiin ja miehen silmiin. Töissä kyllä sanoivat että eihän tuo mihinkään vielä näy. Jotkut housutkin kyllä jo puristaa...

Ihanaa että Olivia on jo loppusuoralla, saadaan tosi pian jo ekat vauvauutiset tähän ketjuun! Tsemppiä vaan sinne!

 

Moi vaan :wave:
Tervetuloa mukaan Nefer ja onnittelut suht tuoreesta plussasta. Tuo mahan kasvaminen kiinnostaa minuakin, sillä jo vähän kärsimättömänä odottelen että jotain tapahtuisi nykyään vielä aivan olemattomassa mahassani (nyt siis viikkoja reilu 10). Iltaisin se tosin turpoaa aina ihan kiitettäviin mittoihin.

Pari päivää sitten riemuitsin, että pahoinvointi alkaa vähän helpottamaan, mutta taisinpa riemuita liian aikaisin. Vessanpönttöä en ole joutunut kuitenkaan tarkemmin tutkimaan. Onneksi.

Niin onpas Olivian raskaus jo pitkällä. Hui, ihan jännittää puolestasi. :flower:

Emma kyseli onko kukaan kommentoinnut lapsenteko iästä. En ole ehtinyt käydä kuin yhden kerran lääkärissä, eikä kukaan silloin kommentoinnut ikääni mitenkään. Eikä kommentoitu myöskään silloin kun ennen raskautumista kävin gynellä hakemassa apua aivan totaalisen epäsäännöllisiin menkkoihin, joiden takia raskutuminen ilman hormooneja olisi ollut varmaan lähes mahdotonta. Niin ja kummassakin tapauksessa minulla on ollut intialainen lääkäri... siinä maassa kai tässä iässä aletaan odottaa jo lapsenlapsia. Enkä minä ainakaan itseäni kovin vanhaksi tunne, mutta kyllä sen iän näillä keskustelupalstoilla huomaa, kun nuo parikymppiset kuumeilijat/odottajat miettivät kuinka selvitä raskaudesta kun opinnot on kesken ja poikaystävä armeijassa. On meillä nyt useimmilla kuitenkin jo vähän eri elämäntilanne. Eli kiva, että meillä on tämä jo vähän varttuneempien kerho.

Olivialla on varmaan jo hankittuna vaikka mitä vauvatavaraa. Mutta entäs te heinäkuulaiset MyrskyTuuli ja muut, onko teillä jo vauvantarvikkeita hankittu? Vaunuja, pinnasänkyjä, vaateita ym...
Itse odotan jo malttamattomana, että pääsen testailemaan vaunuja ja hypistelemään vauvanhepeneitä. Olen kuitenkin päättänyt, että ennen kuin 13. viikon ultra ja lääkäri on takana en anna itselleni lupaa edes astua kauppaan, missä myydään lastentarvikkeita. Voih, odottavan aika on pitkä.

Taas tuli tarinaa vähän liikaakin :ashamed: .

 

Tääkin sit ilmottautuis tänne.

Tampereen likkoja ollaan siis ja esikoisen LA on neuvolan mukaan nyt 5.11. (sama kuin Lauralein )
Ens viikon ultra kertoo ehkä tarkemmin.

Paremmalla aikaa lisää. Lomalla nääs, niin on kiirus

 

ilmotaudun tällekin listalle.kesäkuussa napsahtaa 32v ja esikoista odottelen viikoilla 9+4 eli laskettu aika menisi tonne 3.11
ekks olisi synnäri jossa miut toivottavasti nähään sit marraskuussa. onnea kaikille mammoille ja voimia odotukseen
petriina ja nasu 9+4

 

HEIP!

Iida-Liina kyseli tarvikehankinnoista.. Meillä tulevat isovanhemmat ovat "tärähtäneet" aika pahasti Heillekin tämä on niin uusi juttu, kun aikaisempia lapsenlapsia ei ole.. (pieni alustus) Niin he ovat ostelleet ja kyselleet että mitä saa ostaa.. Pinnasanky, Brion-yhdistelmä vaunut ja vaatteita ollaan heiltä saatu!! Ja kyllähän sitä ihan ilolla ottaa vastaan noita tarvikkeita.. ovat melko kalliita.
Itse olen hankkinut peiton ja petauspatjan pinnasänkyyn ja muutaman vaatteen.. eli en vielä ole paljoa hankintoja itse tehnyt, mutta hypistellyt sitäkin enemmän =) Kaikkia ihania vaatteita ja tarvikkeita kaupoista löytyy.

Tänään oli lääkärineuvola. Kaikki oli kunnossa

Minulla tosiaan alkaa vuosiloma parinviikon päästä (lomaa on kertynyt aika paljon.. ) ja sen jälkeen jään äippälomalle kesäkuussa .. Eli pariviikkoa töitä ja sitten alkaa piiiiiiiiiiiiiiiitkä loma.. IHANAA!!! Vielä jaksaa puuhailla kaikkea.
Massustakin kyseltiin.. olen siis melko pieni normaalisti..(n.160cm ja painoin ennen raskautta n. 50 kg.) niin aika nopeasti tuli pieni kumpu ja sitten n. viikoilla 15-16 maha pullati esiin. Nyt maha on jo iso ja näkyy selvästi. Jopa aivan vieraat ihmiset ovat toivottaneet "hyvää odotuksen jatkoa..." Käytän mammafarkkuja ja muita mammahousuja siis ei puhettakaan että mahtuisin muunlaisiin housuihin. Painoa ei ole tullut lisää kuin n. neljä kiloa

Muutaman viikon olo on tuntunut jopa energiseltä =) Alku olikin jotain aivan muuta sen järkyttävän pahoinvoinnin takia.

Mitäs teille muille kuuluu, miten voitte ja minkäslaisia hankintoja teillä on tehty?

Kyselee Tuuli ja Masukki 24+1<br><br>

 

Iida-Liina: Meillä ostettiin symboliset ekat vauvanvaatteet rakenneultran jälkeen ja viikko sitten sänky tykötarpeineen. Ostokset jo tässä vaiheessa lähinnä siksi, kun ei tätä vieläkään kyllä voi tajuta, että mahassa kasvaa joku henkilö.

Omasta ja vatsani puolesta voin kertoa, että vatsa pullahti kunnolla näkyviin ehkä viikolla 21. Olen aika isokokoinen ja aluksi se häiritsikin, että näytän vain keskivartalolihavalta. Lisäksi maha on levinnyt tasaisesti kaikkialle, esim. reisiin Nyt alkaa vähän enemmän näyttämään jo siltä, että vatsassa on muutakin kuin etukäteen nautitut pääsiäisherkut.

Kauheasti tekisi mieli jo ostaa vaunut, mutta ne eivät ilman täydellistä varastonsiivousta mahdu mihinkään ja siivousinspis antaa odottaa itseään, joten kaupassa ovat saaneet toistaiseksi olla vielä.

K ja kirppu 23+5

 

Minäkin uskallan nyt ilmoittautua mukaan. Käytiin tänään toisessa ultrassa ja pikkutyyppi oli masussa kasvanut niin paljon, että itkuhan siinä meinasi tulla. Kahden viikon takaisesta katkaravusta oli tullut pikku muumi isoine päineen ja lyhyine jalkoineen ja käsineen. Oli uskomattoman huojentavaa nähdä, että masuasukki oli jo vauvan mallinen ja liikuskeli kohdussa omaa tahtiaan. :heart: Lääkärin mukaan nyt on jo 90 % varmaa, että kaikki sujuu hyvin.

Olen 33 -v ja mies on pari vuotta vanhempi. Lasta ehdimme toivoa lähes kaksi vuotta. Helsingissä asustellaan ja synnäriksi tulee Kättäri taikka Naistenklinikka.

 

Taisi melkein tärkein unohtua, laskettuaika on 9.11 ja nyt siis viikkoja kasassa 9+6!

 

Myrky-Tuuli ja muut joilla on kokemusta, miten selvisitte työpaikalla pahasta olosta? Mulla nimittäin on päivä päivältä kauheampi ja voimattomampi olo. Kaikki kiinteä ja lämmin ruoka ällöttää. Normaaliminä on sitä mieltä, että syöminen on yksi elämän kohokohtia.

Niitä inkivääritabuja aion kyllä vielä tänään hankkia, mutta jos ne eivät tepsi, niin en kai voi päiväkaupalla sairaslomaakaan pitää pahoinvoinnin takia.

Yritin eilen laittaa jalkaan farkkuja, joissa on aika korkea vyötärö. Eipä mennyt napit kiinni. No, tokihan se on vain turvotusta, mutta vähän höntiltä tuntui silti. Onneksi kaapista löytyy väljempiäkin vetimiä...

Tässä pikaiset pölinäni tältä erää, kauempaa en kykene istumaan. :/

 

Tosiaan tässä ollaan jo loppusuoralla ja odottavan aika vaan päivä päivältä pitenee. =) Neuvolan täti oli eilen sitä mieltä, että ainakin pääsiäisen yli saan vielä odottaa, sillä vielä ei vauva ollut niin alas lähtökuoppiin laskeutunut.

Meillä on tässä vaiheessa tietenkin jo kaikki tarvikkeet odottamassa -mitä nyt osaan ajatella että tarvitaan. Paljon on varmaan vielä kaupassakin, mutta ne haetaan sitten sitä mukaa, kun huomataan mitä puuttuu. Itse en "uskaltanut" kauhean aikaisessa vaiheessa vielä edes lähteä ostoksille, vaunut, sänky, hoitopöytä yms. ostettiin kaikki vasta alkuvuodesta. Vaihtoehtoja esim. vaunuille ja turvakaukaloille oli myös niin paljon, että siinä viidakossa sai tosissaan selvitellä, millaisia ominaisuuksia tarvitaan. Ja kun ei mitään kokemuksia vauvoista juuri ole, niin aika vaikeaa on miettiä, millaista käyttöä meillä esim. vaunuille sitten oikein tulee olemaan!

Joku kyseli tuosta vatsan kasvusta. Itse siirryin äitiyshousuihin jossakin viikon 13 paikkeilla, silloin ei enää vanhat farkut tuntuneet mukavilta etenkin istuessa. Nyt olen jo sen kokoinen, ettei alussa ostetut mammafarkut enää sovi päälle, ainoastaan kangashousut menevät, sillä ne antavat enemmän myöden. Mutta varmaan farkuille on käyttöä vielä tuossa synnytyksen jälkeenkin kun ei tällainen vatsanahka heti mihinkään voi kadota!

 

huh huh, nyt on raskas olo! on mennyt tähän saakka tosi helpolla tää raskaus mutta nyt alkaa tulla vaivoja. maha on pullahtanut nyt aika isoksi ja tuntuu raskaalta. maanantaina tuli aivastaessa pissit housuun :ashamed: vaikka kovasti on tehnyt lantionpohjan jumppaa. peräpukamatkin taitaa vaivata. ja aamulla katselin itseäni kauhuissani peilistä - mistä nuo selluliitit noihin reisiin on yhtäkkiä ilmestyneet :/ noh olen kiitollinen kun nää 25 ekaa viikkoo on mennyt ihan iisisti =)

me ollaan hommattu jo suunnilleen kaikki tykötarpeet vaaville. eilen tilasin kunnon satsin kestovaippoja ja viikonloppuna haettiin kaverilta ensisänky ja pinnasänky. heti tuli realistisemmaksi toi vauvan tulon lähestyminen kun pinnis nököttää nurkassa vaatteita onkin jo kaappi pullollaan ja olen kieltänyt itseltäni lisäostot tiukasti.

pitäisi kohta lähteä kotiin pakkailemaan pääsiäisreissua varten kamat kasaan, aamulla lähetään reilun 6 tunnin automatkalle kohti appiukkolaa koirien kera. hyvää pääsiäistä kaikille! <br><br>

 

Heippatirallaa!

Vauvahankinnoista on täällä ollut puhetta. Me ollaan varmaan jotensakin outoja miehen kanssa, kun ei vieläkään ole uskallettu ostaa mitään vauvaa varten. Jotenkin sitä vieläkin mielessä kummittelee, että mitä jos kaikki ei menekään niin kuin pitäisi ja sitten on ne kaikki tavarat muistuttamassa vauvasta, joka ei koskaan syntynytkään. Tiedän, tää on ihan hölmöä. Kyllä tässä vaiheessa (viikkoja 21+2) on satakertaa todennäköisempää että vauva syntyy terveenä kuin ettei syntyisi. Tulevat mummotkaan ei ole vielä mitään ostelleet, vaikka tämä on kummallekin ensimmäinen lapsenlapsi. No, hyviltä ystäviltämme saadaan kesällä pinnasänky ja todennäköisesti myös yhdistelmävaunut, joten suurempia hankintoja ei onneksi tarvitse miettiäkään. Jospa tässä vaikka lähiaikoina eksyisi vauvanvaatteita katselemaan. Ne on kyllä niin ihanan söpöjä, että ostamista on vaikea vastustaa =)

Mukavia ja munarikkaita pääsiäisenpyhiä kaikille!

 

Heypsan vaan kaikille :wave: Ei olla mekään "uskallettu" ostaa vielä mitän vauvalle. Viikkoja nyt kortin mukaan 26+1 ja omien laskujen mukaan 25+1 (tiedän tarkalleen ovispäivän B) ) No, pinnis meillä on. Se on itseasiaas mun vanha eli vuosimallia -72 :kieh: On ollut käytössä myös serkullani ja kolmella veljeni lapsella. Nätiksi maalattu ja kunnostettu, niin miksikäs ei sitä ottaisi käyttöön. Patja tietty täytyy ostaa. Turvakaukalo saadaan veljeltä, se on kolme vuotta vanha eikä ole ollut kolarissa, niin käytöön vain. Vaunuja ollaan käyty katselemassa, mutta ei olla uskaltauduttu ostamaan. Vaikka nyt saisi viime vuoden mallia olevat Emmaljunga yhdistelmät alle 500 eurolla :/ Kannattaisi ehkä ostaa, mutta kun....
Äitiyspakkaus lappujakaan en ole vielä palauttanut, kun odotan sitä uutta :ashamed: vaikka ei vanhassakaan mitään vikaa, jotenkin vaan haluisin sen uuden.... itseasiassa jotain on kyllä hankittu. En ole malttanut olla ostamasta muutamaa pikkubodya ja potkaria
No, nyt pitää jatkaa hommia. Muksaa pääsiäistä kaikille. Varokaa, ettei mene munat ja mämmit sekaisin. Löytyiskin mämmit housuista, siis miehen, tietysti

 

Moi kaikille!

Täällä myös on kova hinku päästä osteleen vaaville kaikenlaista =)
Nyt menossa 21+5 ja tällä viikolla ostin ekat vauvan vaatteet. Ostin kyllä muutamia ulkomaanreissulta alkuraskaudenaikaan (kaapissa ovat olleet jemmassa) mutta jotenkin sitä vaan ei aiemmin ole uskaltautunut.
Meillä mummo on luvannut ostaa vaunut, saas nähdä kuin hän höyrähtää kun eka lapsenlapsi on kyseessä. On joutunut raasu ootteleen niin kauan
Tänään kauppareissulla saattaa taas jotain tarttua mukaan kun nyt on vauhtiin päässy.

Mukavaa pääsiäisen aikaa kaikille ja kirjuuttelemisiin!

 

Iloista pääsiäistä kaikille!

Minä siirryin pääsiäisen viettoon jo tänään pitämällä vapaapäivän ja olimme mieheni kanssa siellä ekassa äitiysneuvolassa. Vaikka olin pitänyt sydänäänien kuulumista vielä aika epätodennäköisenä mm. tuon taaksepäin olevan kohdun takia, niin kyllähän se junan tsuktsutus sieltä kuului selvästi. Tämänpäiväinen oli muuten jotenkin hienompi hetki, kuin katkaravun ja sykkeen näkeminen pari viikkoa sitten ultralla. En tiedä miksi. Jotenkin ehkä vain tuntui konkreettisemmalta todisteelta, että siellä masussa joku tosiaan on kun kuuli sen sydämen sykkimisen oman sykkeensä rinnalla. Nyt voi hyvällä ja hetken myös varmalla mielellä lähteä pieneen reissuun. Ehkäpä sieltä palatessani tähän ketjuun olisi jo eka vauvakin putkahtanut.

Meikäläinenkin on tiukasti itseltään kieltänyt kaiken vauvakaman hankkimisen tai edes katselemisen vielä tässä vaiheessa, mutta nyt hyvien neuvolakuulumisten jälkeen annan itselleni luvan reissussa katsella äitiyshousuja, koska niille voi jo lähiviikkoina tulla tarvetta ja kun en tiedä Suomen äitiysvaatevalikoimaa, niin jos muilta mailta löytyisi jotain mukavaa niin annan itseni sen sitten ostaa. Vauvan sänkyä ja hoitopöytää olemme kyllä jo mieheni kanssa sen verran ajatelleet, että kävimme vanhempieni luona ollessamme katsomassa, että millaiset omilta ja pikkusisarteni jäljiltä olevat kalusteet ovat. Meillä on sellainen vastasyntyneen korisänky, josta olen jo vuosia miettinyt, että jos joskus saan lapsen niin otan sen kyllä silloin käyttöön. Toivottavasti tuo siis tapahtuisi jo nyt syksyllä.

Elelkäähän paksusti!

 

Nefer, silloin pahimman pahoinvoinnin aikana en voinut ollakkaan töissä. Olin kaikkiaan yli neljä viikkoa saikulla, vai jopa enemmän..Yritin välillä mutta eihän siitä tullut mitään.. Mulla oli semmoinen 24/7 pahoinvointi. Makasin sängyssä ja keskityin siihen etten oksenna tai asuin vessassa.. Kaikki hajut kuvotti ja ruokakauppaan en voinut mennä moneen viikkoon. Se oli oikeasti järkyttävää.. Sain pahoinvointiin lääkkeitä, mutta en käyttänyt niitä koska luin selosteesta ettei lääkettä saa käyttää raskaudenaikana... Olen hieman hysteerinen lääkkeiden kanssa... Parhaiten auttoi B6-vitamiini. Mieheni osti apteekista Heksavit 20mg ja sitä söin sen maksimin päivässä ja yritin myös syödä muita vitamiineja eli Multitabsin raskaus monivitaa ja sitä olenkin syönyt nyt säännöllisesti.
Mutta sitten eräänä aamuna heräsin ja paholo oli poissa.. aivan yhtä nopeasti kuin se oli tullutkin niin samalla tavalla se hävisikin =) En meinannut uskoa sitä, mutta aikaa kului ja niin se vain oli ja sen jälkeen en ole oksentanut (nyt omaan niin hyvän oksennustekniikan että oksat pois ) Jotain aivan pientä kuvotusta joskus ollut, mutta se ei ole haitannut. Kannattaa kokeilla Heksavitia - minulla se auttoi.

Nyt tekee mieli lettuja ja mansikkahilloa nam.. =)

 

Ihanaa kuulla, että Kirsikan ultrassa kaikki näytti hyvältä. Nyt alan minäkin rauhattomasti odotella sitä ekaa ultraa, joka on parin viikon päästä. Tekevät siellä perusultrauksen ja katsovat niskaturvotuksen. Sillon kun ekan kerran kävin lääkärissä ja lääkäri kysyi haluanko lähetteen varhaisultraan, sanoin että en tarvitse, sillä pelkäsin että oksentaisin siihen tuoliin, jos joku painelisi vatsaani . Nyt naurattaa, mutta silloi ei naurattanut yhtään. Kumman luottavainen olen kyllä koko ajan ollut, vaikka vielähän mitään ei ole ultrattu, joten enhän voi olla edes varma, että siellä mahassa todellakin on jotain. Mutta tuskinpa ihan tyhjästä johtuisi kuusi viikkoa kestänyt pahoinvointi. Minulla on viikkoja kasassa nyt tasan 11 ja nyt alkaa tuntua, että pahoinvointi vähän helpottaa tai se ei ainakaan ole ihan kokoaikaista. Mutta edelleen syöminen on yhtä tuskaa. Lähinnä elän jugurtilla, myslillä ja hedelmillä. Pelkän lihan näkeminenkin saa aikaan oksetusolon.

Neferille tsemppiä ja kaikki myötätunnot huonovointisuuteen. Sitä ei voi muuta ajatella, kuin että se ei kestä ikuisesti... vaikka siltähän se juuri tuntuu. Itse en ole tällä hetkellä töissä, mutta pahimpina viikkoina rv 7-9 en olisi varmaan edes pystynyt olemaan, sillä olo oli niin kaamea. Jos työssä käynti tuntuu ylivoimaiselta, niin hae ihmeessä sairauslomaa ainakin hetkeksi. Itse olen ollut aina tosi terve enkä ole pahemmin koskaan sairastellut edes flunssia, mutta raskauspahoinvointi oli niin hallitsevaa, että olisin ihan hyvällä omalla tunnolla jäänyt lepäämään kotiin.

Nuo letut ovat kyllä kumma juttu. minullekin iski viime viikonloppuna ihan hirvittävä lettuhimo ja mies sitten kiltisti niitä paisteli minulle, sillä itsehän en niitä voinut tehdä sillä rasvan haju ällötti

Munarikasta pääsiäistä!!!!

 

Ihan vaan tulin pelastamaan tämän pinon, kun sitä uhkasi mämmiin vajoaminen. =)

Keitin muuten tänään riisipuuroa ja luumukiisseliä. Se taitaa olla jouluruokaa, mutta kun mieli teki niin minkäs teet.

 

Taidetaan kaikki olla napostelemassa suklaamunia, kun on näin hiljaista

Iida-Liina, minä tein eilen porkkanalaatikkoa, oli nimittäin aivan pakko saada
Kävin eilen lastentarvikeliikkeessä (ISOSSA)- ja voih.. siellä oli kaikkea ihanaa ja PALJON!!! Tyhjin käsin sieltä lähdin, mutta kotona sitten tein listan mitä sieltä PITÄÄ ostaa

Kuullaan,

Tuuli :flower: <br><br>

 

Minäkin päätin liittyä tähän pinoon ja samalla nostaa meitä hiukan ylemmäs. Siis olen 32v ja esikkoa odotellaan 41v mieheni kanssa. Kovasti toivottu on, yli puolitoista vuotta toivottiin ja yksi tuulimunaraskauskin koettiin, mutta nyt siis ollaan onnellisesti jo aika pitkällä. Raskausviikkoja on kasassa 24+4, laskettu aika on 27.7 ja synnäri TYKS. Kaikki on sujunut ilmeisen kivasti, nyt alkaa olla jo melko painava olo, olen aika pieni ollut aina ja nyt on tullut 8 kiloa lisää, maha tuntuu valtavalta, mutta silti niin ihanalta B)

Me hankimme tuossa pääsiäisen aikaan pinnasängyn, joka nyt odottaa kokoamista, taidan vielä malttaa kuitenkin ja pitää laatikossa. Muutenkin kyllä on tuo pesänrakennusvimma meneillään... eilen oli pakko pestä keittiön kaapit ja nyt olen tän aamun suunnitellut kodinhoitohuonetta uuteen uskoon vauvanhoitoa varten. Pikkasen kyllä aina toppuuttelen itseäni, kun pieni pelko kuitenkin on, että jos kaikki ei kuitenkaan suju hyvin... no kai tämä on normaalia huolehtimista. Möykky on meidän masuasukki ja hän on ollut kovin vilkkaasti liikkeellä tän aamun, liikkeet ovat tulleet selvästi vilkkaammiksi.

No nyt lopettelen, muuten tätä ei jaksa ketään lukea.
Mukavaa pääsiäistä vielä, huomenna taas koittaa töihin meno, olen ollut melkein 2 viikkoa pois, kun iski noro-virus ennen talvilomaa. Saa nähdä miten sitä taas jaksaa

 

Hei

Minäkin liityn tänne, vaikken välttämättä ehdi kovin usein kirjoitella.
Laskettu aika on 16.6., asuinpaikka Helsinki ja Naistenklinikalle olen ajatellut mennä synnyttämään. Itse olen 34v.

Oletteko muut kohdanneet mitään ennakkoluuloja tai saaneet kommentteja iästä odotuksen myötä?

Itse muistan paremminkin silloin saaneeni kommentteja kun kovasti jo kuumeiltiin ja yritettiin. Tyyli oli usein esim. eikös teidänkin jo kannattaisi / pitäisi jne. hankkia lapsia jos niitä kerran meinaa. Harmitti silloin ihmisten ajattelemattomuus.

Ja onhan sitä välillä kuullut, että kyllä sitä silloin nuorena jaksoi hoitaa lapsia, ei sitä enään.

Itse olen tyytyväinen tähän elämäntilanteeseeni. Ei kait sitä universaalia täydellistä hetkeä olekaan.

 

No niin!!! Pääsiäinen on nyt herkuteltu Tuli tosiaan vähän herkuteltua.. Ajattelin niin, koska jouluna en syönyt mitään niin herkutellaan nyt senkin edestä =) No ei... heh!

Tervetuloa kaikille uusille! Olen yrittänyt heti lisätä teidät listaan, mutta jos joku on jäänyt lisäämättä tai pitää korjata niin hihkaiskaa siitä.

Kertokaahan kuulumisia! Mitä massuille kuuluu?

Nyt alkoi tokavika työviikko ennen lomia!

-Tuuli-<br><br>

 

Yksi kolmekymppinen masunkasvattelija lisää liittyisi tähän pinoon!!

Miulla menossa 8+2 ja la 18.11. Rv 6+5 käytiin avokin kanssa ekassa ultrassa mini-vaavia luuraamassa, kyllähän se pikkuisen sydämmen lyöntien näkeminen sykähdytti niisn iskää kuin äiskääkin.

Olen kuulunut sikäli niihin onnekkaisiin että pahempia pahoinvointeja ei ole ollut ja virtaakin riittää vaikka pikkukylälle jakaa... =)

Mutta näin täällä tänään...oikein ihanaa ja aurinkoista tiistaita kaikille!!! B)

 

Eipä niistä viime torstain neuvolassa kuuluneista sydänäänistä niin kauaa saanut iloita ja olla varmemmalla mielin. Perjantai-iltana sänky kastui kirkkaasta verestä, jossa seassa hyytymiä ja krämmäleitä. Oltiin siinä kohtaa satavarmoja, että asiat eivät voi olla enää hyvin. Oltiin vielä parhaillaan reissussa ja päästiin vasta seuraavana päivänä sitten vierailla mailla lääkäriin. Ilo ja ihmetys oli suuri, kun sykkivä sydä yhä löytyi. Syytä vuodolle ei osattu sanoa ja neuvottiin vain seuraamaan asiaa, kun sen pe-illan hulahduksen jälkeen ei enää ollut juurikaan tullut edes tuhrua. La-su meni sitten hyvin, mutta ma-aamuna taas wc-käynnillä tuli uudestaan verta. Vähemmän kuitenkin kuin perjantaina, mutta ihan kunnolla kuitenkin ja taas mukana hyytymä ja krämmäleitä. Mentiin sitten kotipuolessa vielä päivystykseen, jossa oli kuitenkin vain yleislääkäri vuorossa, joka uudestaan ultrasi ja todettiin sydämen syke, mutta eipä siltäkään käynniltä tarkempaa selitystä vuodon alkuperälle saatu ja nyt sitten eletään epätietoisuudessa ja toivotaan, ettei vuotoja kuitenkaan enää enempää tulisi. Torstaiksi sain onneksi muutettua ekan neuvolalääkärin, joten silloin pääsee keskustelemaan raskauksiin erikoistuneen lääkärin kanssa omalla kielellään ja toivon, että siltä käynniltä saisi jotain valaistusta tähän mieltä painavaan asiaan. Nyt tämän viikon olen joka tapauksessa sairaslomalla ja nosto- ja rasituskiellossa. Eipä kovin helpoissa merkeissä tämä meikäläisen eka raskaus nyt kyllä etene, mutta pitää toivoa, että siitä huolimatta syksyllä saisimme syliimme terveen pienokaisen.

 

Voi että Lauralein, tosi kauhea tilanne teillä. Ei kuitenkaan nyt kannata vielä liikaa huolestua, koska sydämensyke löytyy. Itsellänikin oli vuotoa alkuraskaudesta, ei ehkä ihan yhtä voimakasta kuin sinulla, mutta kuitenkin. Keskustelin asiasta neuvolalääkärin ja erään toisen gynekologin kanssa. Kumpikaan ei osannut mitään selitystä vuodoille antaa. Toinen arveli, että saattaa olla vanhaa kuukautisverta, joka on jäänyt jonnekin onkaloihin piileksimään ja sitten aikanaan poistuu sieltä. No niin tai näin, raskaus jatkui kuitenkin ihan normaalisti ja nyt olen viikolla 21+6. Voimia :hug:

Omaa napaa sen verran, että neuvolassa olin tänään ja kaikki oli ihan kunnossa, paitsi hb oli pudonnut 117. Täti ei vielä määrännyt rautakuuria, mutta se on varmaan tässä vielä edessä. Raskaustodistuksen sain myös kelaa varten. Taidan kuitenkin vielä vetkutella niiden paperien kanssa, että varmasti saisin sen vuoden 2007 äitiyspakkauksen. Jotenkin se viimevuotinen on niin sinivoittoinen, vaikka eihän me edes tiedetä kumpi meille tulee. En vain koskaan ole ollut erityisemmin sinisen värin ystävä...