Dokumentin nimi on Seinäjoen arabikevät.Toistaiseksi on tapahtunut seuraavaa.
Elokuussa 2018
Yle julkaisi sivuillaan artikkelin:”Syksy on täynnä laatudokumentteja -poimimme viisi kiinnostavinta.” Yle kirjoitti Seinäjoen arabikeväästä näin:
– Tässä on yksi varmasti vuoden eniten keskustelua herättävistä dokumenttielokuvista.Seinäjoelle avattiin syksyllä 2015 vastaanottokeskus.Ohjaaja Matti Reinikkaalkoi kuvausryhmineen seurata ihmisiä keskuksen ympärillä.
Ylen mukaan elokuvassa pääsevät ääneen niin keskuksen johto ja turvapaikanhakijat kuin ”paikalliset hallitsemattomaan maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat asukkaatkin”.
Elokuva oli tarkoitus esittää Ylellä 22.lokakuuta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Tänään torstaina
Ylejulkaisi tiedotteen. Sen mukaan Reinikan kanssa ei ole päästy yksimielisyyteen dokumentin sisällöstä.Tämän takia Yle ei ole vieläkään tehnyt päätöstä elokuvan julkaisemisesta.Ylen mukaan elokuva ei vastaa sitä, mistä oli alun perin puhe.
– Syksystä 2018 lähtien Ylen tuottaja on useaan otteeseen keskustellut tekijän kanssa, jotta lopullisen elokuvan sisältö vastaisi sovittua. Yhteistä näkemystä ei ole toistaiseksi syntynyt, tilaaja Erkki Astalan ja tuottaja Erkko Lyytisenallekirjoittama tiedote kertoo.
Tuottaja kommentoi
Helsingin Sanomienmukaan Yle teki dokumenttielokuvan rahoituspäätöksen vuonna 2016. Sen tarkoitus oli kertoa Seinäjoella vallitsevista jännitteistä.Erityinen painotus piti olla turvapaikanhakijoiden elämässä ja sopeutumisessa.
Helsingin Sanomissa tuottaja Lyytinen sanoo, että syksyllä nähdyssä versiossa painottuivatkin ”islamofobiset näkökulmat”.
Ylelle on hiljattain toimitettu uusi versio elokuvasta. Yle päättää dokumentin esittämisestä vasta arvioinnin jälkeen.Ylen mukaan sisältöjen arviointi ja päätökset julkaisusta tai julkaisematta jättämisestä ovat Ylen normaalia toimintaa.
Iltalehti tavoitti Lyytisen torstaina illalla. Hän on nähnyt viimeisen version dokumentista helmikuun alussa. Se ei läpäissyt Ylen seulaa. Uusin versio on näkemättä.
Tuo lainaus oli jätetty kesken, siitä puuttui ohjaajan selkeä kuvaus tapahtumien kulusta. YLE olisi ilmeisesti vielä syksyllä hyväksynyt kriittisä kantoja sisältävän dokumentin esittämisen, mutta nyt kun tuolle kritiikille tuli esille tukevaa todellisuuspohjaa (Oulun tapahtumat), YLE painaa paniikkinappulaa. Vastaa perinteistä YLE/HS/Lännen media-linjaa: Tyhmä öyhötyskritiikki voidaan julkaista (ja sille naureskella), mutta asiallinen maahanmuuton kritisointi sensuroidaan "vihapuheena". Näin todellisuutta muokataan.
Tässä tuo puuttuva osa:
Ohjaaja vastaa
Seinäjoen arabikevät sai aikoinaan muun muassa Kirkon mediasäätiöltä 12 000 euron tukipotin. Kirkon mediasäätiön sivuilla lukee, että ”dokumenttielokuva seuraa Seinäjoen vastaanottokeskuksen aiheuttamia vaikutuksia aktivistipariskunnan, keskuksen johtajan, kansallismielisen naapurin sekä tietysti turvapaikanhakijan näkökulmasta”.
Ohjaaja Matti Reinikka, mistä tästä kohussa on kyse?
– Kysymys on varmaan siitä, että tämä kohu nousi tästä Tommy Robinsonin vierailusta. Se lähti elämään omaa elämäänsä tiedotusvälineissä. Kutsuin hänet puhumaan pelkästään tästä grooming-ilmiöstä, mikä Briteissä oli valtava ja on edelleen. Se oli minun syyni kutsua hänet kertomaan siitä ilmiöstä heti, kun nämä Oulun tapahtumat tulivat julkisuuteen. Minulle tuli paniikki, että tästä asiasta pitää keskustella. Hän oli henkilö, jonka tiesin. Olen katsonut netissä hänen puheitaan tästä teemasta. Ajattelin, että hän on sen verran iso nimi, että hän herättää julkisen huomion. Ja niinhän tässä pääsi käymään.
Milloin esititte kutsun hänelle?
– Se oli jo loppuvuodesta, kun ensimmäiset uutiset Oulusta tulivat.
Sanoiko hän heti kyllä?
– Kyllä hän suostui heti.
Miksi tämä nousi nyt uutisiin?
– En osaa oikein analysoida. Tämä päivä on ollut niin kiireinen. Varmaan se liittyy tähän Robinsonin persoonaan ja siihen, mitä hän edustaa.
Oliko Ylen osalta tilanne siis se, että tämä dokumentti piti esittää jo lokakuussa, mutta näin ei käynyt, ja nyt heillä on jonkinlainen uusi versio tästä tarkistettavana?
– Se lokakuun esittäminen peruuntui siitä syystä, että leikkausprosessi on ollut hitaampi kuin olen alun perin arvioinut. Se peruutus ei johtunut sisällöllisistä syistä. Viimeisin leikkausversio on Ylellä arvioitavana, että läpäiseekö se Ylen eettisten ohjeiden seulan. Odotan vastausta sieltä.
Tuottaja Lyytinen sanoi Helsingin Sanomissa, että syksyllä nähdyssä versiossa painottuivat islamofobiset näkökulmat?
– No joo, mutta syksyllä ei ole ollut mitään valmista versiota. Ensimmäiset valmiit versiot valmistuivat vasta tuossa tammi-helmikuun vaihteessa. Kokonaista versiota ei ole ollut syksyllä vielä olemassakaan. Se on ollut hyvin keskeneräistä siinä vaiheessa. Siinä on käyty monenlaista keskustelua, mutta missään vaiheessa ei ollut valmista elokuvaa syksyllä.
Eli he eivät ole vielä nähneet mitään valmista versiota?
– Heillä on nyt valmis versio.
Onko se islamofobinen?
– Ei minun mielestäni millään lailla. Siinä on yksi entinen muslimi, ruotsalainen somalinainen
Mona Walter. Hän puhuu yhdessä mielenosoituksessa omista kokemuksistaan, mitä hänelle on opetettu ruotsalaisessa moskeijassa. Luulen, että siinä on sellaisia kohtia, joista Yle joutuu miettimään, voiko niitä julkisesti esittää.
Ette ole ottamassa niitä elokuvasta pois?
– En ole saanut vielä lopullista arviota. Sitä odottelen. Yle arvioi sen itse omien eettisten normiensa mukaan.
Miten itse kuvailisitte tätä dokumenttia?
– Tämä kertoo syksyllä alkaneesta turvapaikanhakijakriisistä kolmen eri näkökulman kautta. Siinä on irakilainen muslimi
Shihab, joka tuli hakemaan turvapaikkaa. Sitten on kansallismielinen aktivisti
Antti-Jussi Hirsimäki, joka Seinäjoella alkoi vastustaa tätä. Hän järjesti mielenosoituksia ja oli mukana perustamassa katupartiota. Sitten siinä on vastaanottokeskuksen johtaja
Henrik Mujunen, joka on tavallaan vähän tässä välissä. Tässä seurataan reilun kahden ja puolen vuoden ajan tätä prosessia. Hirsimäki ja Shihab kohtaavat elokuvassa ja käyvät pitkän keskustelun. He löytävät monista asioista yhtäläisyyksiä ja yksimielisyyttä. Siinä on aika kiehtovia ja yllättäviä käänteitä.
Suomen elokuvasäätiökin on aiheesta tiedottanut pariinkin otteeseen.
– En ole niitä lukenut.
He peruivat tämän tilavarauksen?
– Robinsonin vierailu aiheuttaa sen verran jännitteitä, että sosiaalinen media varmasti käy kuumana.
Ymmärrättekö sen, että käy kuumana? Häntä kuitenkin kuvaillaan brittiäärioikeiston johtohahmoksi?
– Kyllä ymmärrän, että herättää tunteita. Se syy, miksi olen hänet kutsunut ja mistä hän tulee puhumaan, on nimenomaan nämä grooming-jengit. Se on se syy ja se on se aihe, minkä hän hyvin tuntee. Tämä tilaisuus on suunnattu lehdistölle. Ajattelin näin, kun hänet pyysin, että tämä on tavallaan palvelus suomalaisille toimittajille. He saavat tulla kuuntelemaan ja ottamaan siitä jotain, jos siinä on jotain käyttökelpoista. Se on tämän vierailun tarkoitus.
Tekisittekö jotain toisin, jos pystyisitte?
– En oikeastaan. Tein sen ratkaisun siinä tilanteessa, kun nämä Oulun tapahtumat tulivat julki. Ja kun se järjestys meni niin, että se oli paikallinen kansalaisjournalisti, joka sen paljasti ja vaihtoehtomedia, joka sen julkaisi. Ja sen jälkeen, kun siitä tuli iso kohu, niin sen jälkeen tulee vasta poliisi tiedottamaan vanhempia ja varoittamaan uudesta ilmiöstä. Ja sen jälkeen tulee keskusrikospoliisi, että kyseessä on jäävuoren huippu. Se herätti minussa kysymyksen, että onko tässä se sama tilanne kuin Englannissa oli. Siellä viranomaiset vuosikausia vaikenivat näistä tapauksista. Tämä on se ainoa syy. Se oli minun reaktioni siihen tilanteeseen silloin. En voi sanoa, että tekisinkö toisin. Elokuva on edelleen olemassa, käsittääkseni aika hyvä. Uskon, että ihmiset yllättyvät, miten tasapuolisesti se käsittelee eri näkökulmia.
