Yksinkertainen kysymys: Miksi te lihavat ette laihduta?

[emmy83]

Mä en kyllä tiedä mistä olen kilojeni takia jäänyt paitsi. Mulla on hyvä mies, joka rakastaa mua ja minä häntä. Meillä on kohta 2 yhteistä ihanaa lasta.
Juoksua en voinut harrastaa edes 50 kiloisena, joten sitä tuskin harrastaisin muutenkaan..
No vaatteita voisi löytyä kivempia jos oisin laihempi, ainakin söpömpiä tissiliivejä...

 

[plm]

Ja miksei alkoholisti lopeta dokaamista? Tai anorektikko laihduttamista? Tai narkkari narkkaamista? Tai miksei syöpäpotilas vaan kasvata hiuksia päähän? Kaikenlaista kummallista sitä onkin maailmassa.

No mun mielestä syöpävertaus ontuu.
Syöpä tai hiustenlähtö ei ole oma valinta mutta kilot useimmiten on.

Sitä voi ihmetellä kaikenlaista, jos on aikaa ja kiinnostusta. Oli oma valinta tai ei.

Joo, ihan sama mulle mitä kukakin ihmettelee.

 

[eienääläskikasa]

mikähän siinä muuten on, että kun ihminen laihduttaa suht reippaasti, siitä tulee miltei poikkeuksetta ihan hemmetin häijy lihavia kohtaan. Johtuisko se katkeruus sit siitä, kun tietää, et ei voi enää entiseen tapaan syödä herkkuja - ja v*tuttaa, kun muut niitä vielä syövät :/

Mä olen pudottanut 20kg ja aion pudottaa vielä 10 kg, eikä musta ikinä tule tuollasta. Ei ikinä.

 

[MolliMelooni]

Miksi te syötte kaiken aikaa?Nyt en tarkoita jotain 10 ekstra kiloo kantavia koska se on o.k minusta.

Jännä oletus tuo, että lihavat syövät koko ajan. Sehän tarkoittaisi, että paino on jatkuvassa nousussa. Mistä ihmeestä tiedät, vaikka joku 100 kiloa painava olisi vasta laihduttanut 30 kiloa ja on nyt tyytyväinen keventyneeseen olemukseensa ja syö ihan normaalisti? Tai sitten on vain, mitä on, syö ihan tasan oman energian tarpeensa verran eikä paino heilahtele mihinkään?

Käsittääkseni nimenomaa vähän syöminen altistaa ylipainolle. Siis siten, että syö päivällä eritäin vähän, mikä aiheuttaa illalla hurjan herkuttelutarpeen.

Minä olen lihava, enkä todellakaan syö kaiken aikaa. Minulla on säännöllinen ruokailurytmi ja syön hyvää, terveellistä ruokaa. En laihduta, koska en koe sitä olennaiseksi tai tarpeelliseksi.

 

[plm]

mikähän siinä muuten on, että kun ihminen laihduttaa suht reippaasti, siitä tulee miltei poikkeuksetta ihan hemmetin häijy lihavia kohtaan. Johtuisko se katkeruus sit siitä, kun tietää, et ei voi enää entiseen tapaan syödä herkkuja - ja v*tuttaa, kun muut niitä vielä syövät :/

En tiedä onko 16 kg reippaasti mutta sen verran olen laihduttanut ja olen katkera korkeintaan siitä että en tajunnut laihduttaa aikaisemmin,
Kunnollisen, terveellisen ruuan syöminen on auttanut niin paljon muuhunkin kuin painoon. Iho ja hiukset voi paremmin, ylivilkas suoli rauhoittunut ja muutenkin virkeämpi olo.
Enkä mä häijyile ketään kohtaan mutta mielelläni annan neuvoja.

 

[asdf]

Emmä oo vielä tarpeeks läski! Ootan että lihon niin paljon etten enää pääse ylös tuolista! Sit laihdun pakostakin kun en enää pääse ruokakauppaan! Mullon vielä ainakin kaks senttii käsinojiin.

 

[ap]

Yksinkertainen kysymys sinullekin: kysyisitkö näin epähienon kysymyksen livenä ylipainoisten ihmisten seurassa?

Vastasitko jo tähän ap?

Kyllä. Tosin kiertäen.

 

[I]

Mulla on paino mennyt 110 kg sit 115 kg ja taas 110 kg. Käyn salilla, jumpalla 4 päivänä viikossa, syön 2000 kcl joka päivä, centit on kadonnu, vaatekoko on 42, ja sitä ylipainooki viä 35 kg. Olkoot 110 kg, se ei tipu ni ei tipu.

 

[meah]

Ehkä siksi kun ei ymmärretä mitä haittavaikutuksia sillä on, ylipaino tappaa. Nuorelle (alle 40v) ylipaino ei ole vielä niin haitallista kuin siitä eteenpäin. Silloin ns. hengenlähtö on lähellä joka hetki, koskaan ei tiedä milloin sydän pettää. Ei niitä asiaoita tajuta ja ymmärretä ennen kuin oikeasti sattuu omalle kohdalle.. ja niinhän se on kaikkien asioiden kanssa, ei pelkästään ylipainon...

Ah, tätä nykyistä pitkän iän ihannointia.

Eikä tää kiloasia sinällään edelleenkään ainakaan tositaiseksi kosketa mua, mutta....

Mä mieluummin kuolen vaikka 5-kymppisenä siihen, että pumppu pettää, jos olen sen 50 vuotta elänyt mukavasti, nauttien.
Kuin sen, että kitkuttelisin ituja mutustaen ja katkerana 8-kymppiseksi.

Ah, tätä lihavien yleistystä ettei normaalipainoisena saisi enää syödä muuta kuin ituja. Mä syön joka päivä ihanaa ruokaa, nautin jokaisesta suupalasta ja siltikään en liho! Ja miksikö, no siksi kun osaan syödä kohtuudella.
Ja mun mielestä itsekästä ajattelua, että voin omasta puolestani kuolla 50-vuotiaana. Mä ainakin haluan elää vanhaksi suht terveenä ja nähdä lapsien kasvavan, saada lapsenlapsia, elää mummona punaisessa mummonmökissä oman pappani kanssa... Mut jos sä haluat herkuilla hautaan viiskymppisenä, siitä vaan.

Edelleen, mä en ole lihava.

Mutta mä syön ihan mitä haluan, mitä tekee mieli. Jos siitä syystä joskus muutun lihavaksi, ja mun mielestä ajatus hyvästä ruuasta kuulostaa mukavammalta kuin ajatus laihduttamisesta, niin sitten olen lihava.

Mä olen tehnyt lapset nuorena, ja ehdin tod.näk. näkemään lapsenlapsiakin, vaikka kuolisin 5-kymppisenä.
Lisäksi sen verran mun mielestä ihmisellä on oikeuskin itsekkyyteen, ettei sen läheistensä takia tarvitse laihduttaa, jos kokee olevansa onnellisempi pulskana.

Viimeisenä tuli sentään sullakin se pointti: Miksi joku kokee omaksi asiakseen kysellä muilta syytä olla tekemättä painolleen mitään? Kuinka köyhää on elämä, jos tarvitsee pohtia muiden kiloja?
Lienee tosiaan jokaisen ihan oma asia, jos syö itsensä hautaan.

 

[:)]

Eikös ole kiva kun elämässä on arvoituksia sä voit Ap miettiä ja pohtia tätä joka aamuin illoin

Laihduttminen saa niin happamaksi etten viiti...mieluummin hymyilevä läski kuin hapannaama