Y
YH-ÄIDIT
Vieras
Yksinhuoltajaäidit ovat kurjistuva joukko
Julkaistu 20.02.2008, klo 06.21
Yksinhuoltajaäidit pysyvät muita äitejä useammin kotona lasten kanssa ja jäävät työelämän ulkopuolelle. Yksinhuoltajaäideillä on muita äitejä harvemmin vakituinen työpaikka ja he kuuluvat useammin alempiin tuloluokkiin. Yksinhuoltajat ovat kirjava joukko mutta tutkijan mukaan Suomessakin heidän asemansa näyttäisi kurjistuvan kansainväliseen tapaan.
Kansainvälisesti suomalaiset yksinhuoltajaäidit ovat olleet kaikkein hyväosaisimpia, vielä 1980 - 90-luvuilla mutta nyt asema heikentynyt. Vuonna 1990 yksinhuoltajista, kuten muustakin väestöstä kuului alimpaan tuloviidennekseen viidesosa, 2000-luvulla vähätuloisia yksinhuoltajista on yli kolmannes, kertoo Kansaneläkelaitoksen erikoistutkija Anita Haataja.
- Yksinhuoltajista on huomattavasti suurempi osa pienituloisia kuin muista lapsiperheistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kaksinkertainen verrattuna 2000-luvun vaihteeseen.
80-luvulla pienten lasten yksinhuoltajaäidit kävivät yhtä usein työssä kuin muutkin äidit, 2000-luvulla vähemmän. Anita Haatajan mukaan nykyisin yksinhuoltajaäideistä vain neljänneksellä on pysyvä työsuhde kun parisuhteessa elävillä äideillä se on puolella.
Haatajan mukaan on ryhmä nuoria yksinhuoltajaäitejä, joilla huono-osaisuus, vähäinen koulutus ja pienituloisuus näyttäisi liittyvän usein avoliittoihin ja niiden jälkeiseen avoeroon. Avoliitot purkautuvat useammin kuin avioliitot, mutta kun 90-luvulle tultaessa niissä syntyi viidennes lapsista, nykyisin jo yli 40 prosenttia.
Yksinhuoltajaäidit ovat yhtä usein kotona kuin puolisoäidit. He ovat aloittaneet kotona olon avoliitossa, se on hajonnut ja he ovat jatkaneet kotona oloa, kun tälläkin on voitu sinnitellä tällä kotihoidon tuella, Haataja sanoo.
- Usein taustalla on avoliitto, jossa ei ole elatusvelvollisuutta ja lastakaan ei elätetä koska niin suuri osa yksinhuoltajista saa elatustukea.
Stakes on tehnyt laskelmia esimerkiksi kahden lapsen yksinhuoltajaäidin työhön menon kynnyksestä. Työllistymisraja kulkee vajaassa 2 000 eurossa.
Yksinhuoltajien tilanteet vaihtelevat, mutta arviolta puolet on siinä tilanteessa, ettei työllistyminen taloudellisesti kannata. Vajaa puolet ajattelee, ettei se olennaisesti lisäisi kotitalouden tuloja. Yksinhuoltajien arki ei välttämättä ole sitä helpointa ja silloin on kysymys myös arvovalinnoista, kertoo Stakesin entinen tutkija, nykyinen Someron perusturvajohtaja Antti Parpo.
YLE Uutiset
Julkaistu 20.02.2008, klo 06.21
Yksinhuoltajaäidit pysyvät muita äitejä useammin kotona lasten kanssa ja jäävät työelämän ulkopuolelle. Yksinhuoltajaäideillä on muita äitejä harvemmin vakituinen työpaikka ja he kuuluvat useammin alempiin tuloluokkiin. Yksinhuoltajat ovat kirjava joukko mutta tutkijan mukaan Suomessakin heidän asemansa näyttäisi kurjistuvan kansainväliseen tapaan.
Kansainvälisesti suomalaiset yksinhuoltajaäidit ovat olleet kaikkein hyväosaisimpia, vielä 1980 - 90-luvuilla mutta nyt asema heikentynyt. Vuonna 1990 yksinhuoltajista, kuten muustakin väestöstä kuului alimpaan tuloviidennekseen viidesosa, 2000-luvulla vähätuloisia yksinhuoltajista on yli kolmannes, kertoo Kansaneläkelaitoksen erikoistutkija Anita Haataja.
- Yksinhuoltajista on huomattavasti suurempi osa pienituloisia kuin muista lapsiperheistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kaksinkertainen verrattuna 2000-luvun vaihteeseen.
80-luvulla pienten lasten yksinhuoltajaäidit kävivät yhtä usein työssä kuin muutkin äidit, 2000-luvulla vähemmän. Anita Haatajan mukaan nykyisin yksinhuoltajaäideistä vain neljänneksellä on pysyvä työsuhde kun parisuhteessa elävillä äideillä se on puolella.
Haatajan mukaan on ryhmä nuoria yksinhuoltajaäitejä, joilla huono-osaisuus, vähäinen koulutus ja pienituloisuus näyttäisi liittyvän usein avoliittoihin ja niiden jälkeiseen avoeroon. Avoliitot purkautuvat useammin kuin avioliitot, mutta kun 90-luvulle tultaessa niissä syntyi viidennes lapsista, nykyisin jo yli 40 prosenttia.
Yksinhuoltajaäidit ovat yhtä usein kotona kuin puolisoäidit. He ovat aloittaneet kotona olon avoliitossa, se on hajonnut ja he ovat jatkaneet kotona oloa, kun tälläkin on voitu sinnitellä tällä kotihoidon tuella, Haataja sanoo.
- Usein taustalla on avoliitto, jossa ei ole elatusvelvollisuutta ja lastakaan ei elätetä koska niin suuri osa yksinhuoltajista saa elatustukea.
Stakes on tehnyt laskelmia esimerkiksi kahden lapsen yksinhuoltajaäidin työhön menon kynnyksestä. Työllistymisraja kulkee vajaassa 2 000 eurossa.
Yksinhuoltajien tilanteet vaihtelevat, mutta arviolta puolet on siinä tilanteessa, ettei työllistyminen taloudellisesti kannata. Vajaa puolet ajattelee, ettei se olennaisesti lisäisi kotitalouden tuloja. Yksinhuoltajien arki ei välttämättä ole sitä helpointa ja silloin on kysymys myös arvovalinnoista, kertoo Stakesin entinen tutkija, nykyinen Someron perusturvajohtaja Antti Parpo.
YLE Uutiset
