Yksinäinen nainen keinohedelmöityksessä?

Voi kiitos teille rohkaisevista sanoistanne!

Nippusipuli, minä olen itseasiassa jo oikeastaan vihjannutkin äidilleni myös tuosta 30 takarajasta, sama raja siis itsellä. Tai kun tämä kohdun rakennevika todettiin, totesin äidilleni että minä en kyllä kolmekymppiseksi odota, löytyy miestä tai ei... ja olen jo pari vuotta tässä asiaa hänen nähtensäkin kipuillut, teki viime vuonna aika kipeää kattoa vierestä kun moni ikätoveri sai esikoisensa. Tähän asti tuo on vaan katsellut myötätuntosesti, mutta veikkaan ettei varmaan silti tiedosta, kuinka vahva tämä ajatukseni on lapsen hankkimisesta yksin...
Eli siksi veikkaan että jos/kun joskus asian julki tuon hoitojen tullen, niin vastustusta tulee.

Itekin yritän olla kärsivällinen. En nyt tiedä tuleeko täällä nyt vähän ikävää katsetta täällä tästä sanoa, mutta mulla elämäntilanne on vaan vielä se että opinnot on hitusen vaiheessa. Tai ammatti on ennestäänkin, mutta toisen opinnot menossa. Omasta mielestäni olisi vain käytännöllisempää hankkia lapsi tässä vaiheessa, sitten tehdä opinnot loppuun ja aloittaa työelämä, kuin että odotan sinne valmistumiseeni, vastavalmistuneena kun koen että olisi jotenkin "pakko" ensin mennä vuodeksi pariksi töihin ja olisi äkkiä jo yli kolmekymppinen... Kokisin opiskelijaelämän joustavammaksi pienen taaperoikäisen hoidon kannalta. Ja olisihan ne hoidotkin helpompi sovittaa yhteen opiskelun kuin työaikojen kanssa...
Mutta siis tämä opiskelijuus on se yksi syy miksi veikkaan että tulen saamaan vastustusta ajatuksilleni... olkoonkin että jos aloittaisin hoidot vasta ensi vuonna, on hyvin mahdollista että ehtisin jopa valmistumaan ennenkuin onnistaisi, heh.
Kun veikkaan ettei näillä mun vaivoillani sitä lasta kovin heti saada...

Välillä tuntuu vain kovin ankealle. Alle parikymppisenä vielä haaveili ainakin neljästä lapsesta ja siitä että saisin esikoiseni nuorena... Ja nyt sitten pelkää ettei edes koskaan tule äidiksi. Se se varmaan mulla eniten jouduttaa liikoja odottelemasta - jos olisin ns. normaali, ilman näitä vaivojani, ei tekisi niin pahaa odotella joitain vuosia vielä. Ehkä...
Vaan mietinnän tasollahan tämä on. Pitää malttaa liiat pohdinnat sinne leikkauksen jälkeen vatvottaviksi. Pitäisi vaan muistaa että todellisuudessa on vielä nuori ja ei sen lapsen saamisen pitäisi mahdotonta olla, vaikka olisi vaikeaa.

 

Viime viikolla soittelin pariinkiin kertaan klinikalle. Eilen sit aloitin ovulaation tikuttamisen ja kävin myös ultrassa. Ultrassa näytti ihan hyvälle, ja nyt sit odotellaan hymynaamaa ovistikusta. Nyt vain pelko et hymynaama tulee huomenna tai torstaina mikä tarkoittaa ettei siirtoa pysty tekemään. Sit siirtyy kesäkuulle ehkä jolloin tulis lääkkeet mukaan. Ahdistavaa kun haluis vielä kokeilla tähän kiertoon, mut eihän sille sit mitään mahda.
Tsemppiä kaikille!

 

Iiks, mikä määrä viestejä, kun on hetken poissa. Katsotaas, osaanko ja muistanko vastailla/kommentoida kaikki.

Jolana: Jes, jes. Hyvä, että olo on mitä mainioin. Kyllä se voi noinkin mennä ihan loppuun saakka. Kp1 taitaa olla huomenna ja näin ollen ovista tikuttamaan kp 10-11, vaikka luultavasti on juurikin 14/28. Ainakin aiemmin ollut aika kellontarkkaa touhua. Ja älä huoli - isompaa sidettä saatiin sitten vaihtaa tiuhaa sitten paljonkossinnenytsittenolikaanseitsemänkuukaudenpäästä ..

Iitukka:Tsemppiä vaan .

Pallero: No worries, unohtuu nuo miespuheet sitten aikanaan, kuten Nippusipulilla. Elä vain omaa elämääsi, älä anna toisten sanella sitä. Jos aina tekisin, kuten läheisetkin ihmiset sanovat, olisi aika moni asia et tavoin - eikä hyvässä.

Mileana: Ivf ei ollut itselleni juttu eikä mikään. Hirveitä tarinoita lukee ja voi mennä hyvin tä huonosti. Kuitenkin suurin osa menee hyvin, miksi ei siis Sinullakin?

Kauheeta kun mä kuulostan välillä niin yltiöpositiiviselta Veikkauksen työntekijältä .

Justhope: Myös positiivista ajatusta minulta sinne. Luota vaan itseesi ja tunteisiisi. Olin vähän samoilla linjoilla, että olisin halunnut nuorempana ja useammman. Nyt tämäkin on hyvä, toinen olisi vielä parempi ja parasta olisi ollut luottaa elämään ja tehdä aiemmin. Mutta kuten muutkin ovat sanoneet, tämä meni juuri kuten piti. Jos olisi tullut aiemmin, ei hän olisi HÄN.

Olikohan muita vielä? Nyt ei järki kulje enää tähän aikaan, hyvää yötä.

 

No Rapu tietty, nyt toivotaan hymyä oikeaan aikaan!

 

Nippusipuli, jotenkin nauratti tuo sinun äitisi pelko, eli haluaako enää sitten miestä ollenkaan, kun lapset on jo tehty... ihan kuin äitisi mielestä mies olisi täysin turha sitten kun hän on käynyt siittämässä lapset, eikä sen jälkeen olisi enää mitään syytä haluta miestä elämäänsä. Taisipa äitisi juuri epähuomiossa kertoa mielipiteensä, että miestä tarvitaan vain tasan yhteen hommaan ja se on lasten siittäminen.

Ja nämä jotka vastustavat "luonnotonta" raskautumista... kai he sitten tuomitsevat ihan kaikki lapsettomuushoidot, ne kun eivät ole sen luonnollisempia?

Käyn aina joskus täällä palstalla nyt kun en enää ole hoidoissa, mutta hyvin harvoin. Plussan jälkeen olen kokenut olevani ihan samanlainen odottaja ja äiti kuin muutkin, eivätkä nuo tehdyt hedelmöityshoidot määritä elämääni tai lapseni elämää. Isättömiä lapsia on paljon; joiltain on lähtenyt isä kävelemään, toisten isä ei koskaan ole ollut tiedossakaan, joidenkin isä on kuollut, jne. eikä noita kukaan tuntematon yleensä rupea kyselemään. Todella monen lapsen isää ei muutenkaan näe lasten seurassa ollenkaan, vaikka lapsella isä olisikin, joten suurin osa vastaantulevista sujuvasti olettaa minustakin, että mies kyllä löytyy, mutta hän on aina töissä, kavereidensa luona, harrastuksissa, jne, koska niin se menee tavallisillakin pariskunnilla.

 

Kiitos mukavista kommenteista tällä palstalla! Positiivinen tsemppiajattelu suorastaan huokuu. Ihana kuulla, että jo lasta odottaneet eivät ole kokeneet huonommuutta koska ovat odottaneet lasta yksin parisuhteen sijaan. Voisin kuvitella että mulle tulisi nuita huonommuuden tunteita ja kateutta kun muilla on idylliperheet. Sekin kuitenkin olisi häilyvää. Toisaalta koen, että sinkkuna minulla on kaverisuhteita, joita ei olisi välttämättä syntynyt jos eläisin tiiviissä parisuhteessa.

 

No nyt on tänä aamuna käyty taas folliultrassa. On se aina jännityksenpaikka että löytyykö sieltä mitään kypsymässä mutta oli siellä... Jee!!! Taas yksi etappi takanapäin
Huomenna illalla pitää pistää pregnyl-piikki ja lauantai iltana on sitten inssi. Toivotaan parasta
Lääkärille ihmettelin että miten minun kierto on nyt niin säännölliseksi mennyt kun edellisessäkin kierrossa oli samaan aikaan saman kokoinen folli kypsymässä, minulla kun on aina ollut epäsäännöllinen kierto. Lääkäri nauroi ja sanoi että sinulle sopii näköjään stressi ja että kroppa haluaa nyt tosissaan raskaaksi
Voi kun olisikin näin

 

Taas monta lukemattomia viestejä! Sympatiat ja rohkaisut kaikille niitä tarvitseville! Onnea inssiin Iitukka76, toivottavasti menee hyvin!

Minä itse olen nyt saanut kaikki tarvittavat ensikäynnit ja tutkimukset tehtyä vain yhden viikon sisällä! En olisi ikinä arvannut että menisi näin helposti ja nopeasti. Ensikäynnillä minulle tehtiin ultraäänitutkimus, jossa todettiin että kaikki oli hyvin. Munajohtimien aukiolotutkimusta en tarvitse tehdä, koska ei ollut mitään syytä epäillä etteivät ne olisivat auki. Minulta otettiin samalla verikoe, enkä ole vielä saanut vastaukset siitä, mutta kai ne ilmoittaisivat jos olisi jotain poikkeavaa. Tiistaina oli neuvontakäynti, jossa puhuttiin m.m. juridisistä asioista ja luovuttajasta. Siinäkin kaikki meni hyvin. Ja lopuksi kävin tänään psykologilla. Oli tosi kiinnostava ja antoisa keksustelu! Sain häneltä vahvistusta siitä, että ajattelen viisaasti ja realistisesti tästä asiasta, ja sain myös kuulla, että vaikutin "turvalliselta" ihmiseltä ja että se on tärkeä ominaisuus kun yksin pitää antaa lapselle turvallisuutta. Joten tähän asti kaikki on mennyt niin hyvin kuin vain voi mennä! Käytännössä voisin aloittaa hoidot (inseminaatiot) heti kun tuntuu hyvältä, ja tietysti olisi houkuttelevaa aloittaa heti ensi kuussa, mutta olen kuitenkin päättänyt että odotan elokuuhun asti. Kesällä on aika paljon muuta ohjelmaa - muutan toiselle kaupungille, teen pari matkaa ja sitten haluan vielä viettää kesälomaa mökillä kaikessa rauhassa, joten uskon että on hyvä odottaa kunnes arki alkaa taas ja olen asettunut uuteen kotiini.

 

Iitukka: Hienoa! Onnea matkaan! Sinä jännittelet plussatestiä, kun minä jännään inssiä eli täällä alkoi menkat (JEE).

Blåklockan: On se häkellyttävää, mutta kun alkaa tapahtua, tapahtuu nopeasti . On varmasti helpottunut olo, kun on taas projekti mennyt eteen päin.

 

Jes, tänään sitten tuli hymynaama ovistikkuun ! Sunnuntaina aloitan taas lutinuksen laitot, mut nyt vaan aamuin illoin. Maanantaina puolen päivän jälkeen siirto jos sulatus sujuu hyvin.
Iitukalle onnea huomiseen inssiin!
Jolana: miten sun vointi ?
Wannawallille kanssa tsemppiä tulevaan inssiin!

 

Nippusipuli: Nauroin isäsi paritusyritykselle Melkoista

Tuohon parisuhdeasiaan mistä täällä on keskusteltu niin itsessänihän on ilmeisesti jotain vikaa, koska en tunne tarvitsevani ketään, tunnen olevani ihan kokonainen itseksenikin ja olen niin itsenäinen, että minua vain alkaa ahdistamaan parisuhteessa, kuten muutenkin jos joudun olemaan pitkään ihmisten kanssa, tulee jossain vaiheessa pakottava tarve päästä omaan rauhaan, väsyn sosiaalisuuteen Välttämättä sitä ei ulospäin huomaa, koska osaan esittää sosiaalista ja tottakai aikuisena osaan olla kohtelias ja hienovarainen, se on vain se sisäinen tunne minulla. Lisäksi pidän sopimattomina ihmisten parisuhdekyselyistä, koska en itse lainkaan ajattele niin, että ihmisen pitäisi olla parisuhteessa ja pitäisi olla sellainen ja tällainen ja ärsyynnyn kaikesta muottiin laittamisesta, sellaiseksi koen juuri tuommoiset parisuhdeutelijat. Tuntuu, että monet ihmiset ovat ihmeellisen epävarmoja ja riippuvaisia ja heillä on jokin omastani poikkeava ajatusmaailma, että ihmisen pitää elää parisuhteessa ja kokevat jopa itsensä epäonnistuneiksi jos eivät ole jonkun kanssa, ihan kuin se parisuhde olisi jokin onnistumisen tai ihmisyyden/naiseuden mittari Minulla on niin erilainen ajatusmaailma, etten pysty tuota alemmuuskompleksia ymmärtämään. Onneksi olen jo nuoresta asti sanonut etten tule menemään koskaan naimisiin, tiesin sen jo hyvin aikaisessa iässä, joten olen saanut olla rauhassa ja elää omaa elämääni kuten haluan Minun onneni on, että minulla on näköjään monien muiden äiteihin verrattuna hyvin modernisti ajatteleva äiti, iso osa itsenäistä luonnettani on myös sieltä perittyä

Justhope: Minusta sinun suunnitelmasi kuulostaa järkevältä! Ei minusta tarvitse olla työelämässä, jotta voi lasta harkita. Kukin tekee miten omaan elämäänsä sopii.

Minusta ei ole myöskään mitään oikeaa ikää hankkia lasta. Tai siis, että sekin on jokaisen oma asia milloin kokee ajan olevan oikea Itse olen tyytyväinen, että nyt vasta 39-vuotiaana olen hankkimassa lasta, koska en ole koskaan tuntenut itseäni ikäisekseni ja minusta tuntuisi aika kauhealta ajatella jos minulla olisi nyt jo joku varhaisteini-ikäinen tai kymmenen vuotiaskin lapsi, kun mielestäni minun vain kuuluu nyt odottaa esikoistani Töissä moni sanoo, ettei jaksaisi tässä iässä enää vauvaa, mutta itse ihmettelen miten ihmeen aikaisin he ovat vanhentuneet ja väsyneet, kun itsellä on nyt vasta into siihen lapseen ja iso energiavarasto Kaiken lisäksi toinen lapsi ei myöskään ole pois suljettu asia mielessäni

Wannawalli: Hienoa, että siellä jo reilun viikon päästä tapahtuu! Nyt plussaat sitten vaan niin saan jonkun leijuntakaverin Ja kiitos tuosta sidejutusta, tuskin maltan odottaa

Iitukka: Hyvä hyvä! Toivon onnea tähän yritykseen! Ai teidän klinikka on lauantaisinkin auki, onpa hyvä homma, ettei sen takia mene ajoitus ohi, että klinikka olisi kiinni.

Blåklockan: Sielläkin hyviä uutisia! Joo nuo hoitokokonaisuudet etenee kyllä hirmu nopeasti sitten kun alkuun pääsee. Elokuussa sitten vain inssit käyntiin! Nauti kesästäsi!

Rapu: Jee, siistiä, että jo maanantaina siirto! Onnea hurjasti siihen! Siitä plussa nyt sitten matkaan mukaan

Ja kiitos vointini kysymisestä Minä voin hirmu hyvin. Raskautta on nyt takana 6+2. En ole joutunut vielä ainakaan kärsimään pahoinvoinnista enkä muustakaan, mutta en luota että ei jossain vaiheessa jotain tulisi. Nyt oikeastaan ainoat asiat mistä raskauden muistan on jännät tuntemukset välillä vatsassa, rintojen arkuus niin että liivejä on pakko pitää yölläkin jos haluaa nukkua sekä ärsyttävin oire eli lisääntynyt herkuttelun himo, jäätelöä, namia, limsaa jne, onneksi nyt vain tahdon voimalla olen saanut sitä hillittyä. Nämä vatsatuntemukset on jänniä, semmoista pientä jomotusta ja pientä nippailua välillä, ei pahoja tuntemuksia, mutta jänniä Saisin ensi keskiviikkona mennä jo varhaisultraan, mutten ole vielä varma menenkö siihen. Puolitoista viikkoa niin minulla alkaa kesäloma ja saan nauttia raskaudesta kesän ilman töissäkäyntiä

Onnea ystävät rakkaat tuleviin insseihin ja siirtoihin! Toivon kovasti kaikille plussia! Ei tosiaan ole mukavaa yksin leijua, kyllä vertaisleijunta olisi paljon mukavampaa

Ai niin, jos joku on vailla Orgalutrania niin täällä olisi kaksi piikkiä tarpeettomana. Voin myydä reiluun hintaan, apteekkikuluja halvemmalla, ota yhteys yksityisviestillä jos kiinnostaa, ovat voimassa 2/2018 asti.

 

Tuli nyt käytyä siellä lastenvalvojalla, eikä onneks ollukaan ihan niin nihkee suhtautuminen miltä puhelimessa vaikutti että ois kattonu jotenkin nenänvartta pitkin tms.. mutta siis nykysin se systeemi on jotenkin muuttunu tarkemmaks niin että nainen ei voi enää vastustaa isyyden selvitystä, kuten ennen, että riitti ku totes vaan että isyyttä ei selvitetä ja homma selvä, se jäi siihen. Nää hedelmöityshoidot joissa luovuttaja on anonyymi, on tietenkin selkeitä tapauksia ja isyyden selvitys sitten vaan keskeytyy ja ne arkistoi asian 110 (!) vuodeks lasta varten jolla on koko elämänsä oikeus nähdä ne häntä koskevat paperit. Mukana todisteina oli joitakin hoitokertomuksia, laskuja jne. mistä ilmeni että raskaus on ivf/pas alkunen ja että on käytetty luovutettuja sukusoluja. Lopulta otti kopion vaan klinikan hoitosuostumuksesta, mikä allekirjotettiin ennen hoitoo ja mistä ilmenee että on "itsellinen nainen" ja käytetty luovutettuja siittiöitä.
Mutta jos ois tiedossa joku mies joka ois mahdollisesti isä, on kuulema virkailijalla velvollisuus viedä asiaa eteenpäin jopa käräjäoikeuteen vaikka molemmat osapuolet sekä nainen että mies vastustais isyyden selvitystä! Niin mitenkähän sitten sellasissa tapauksissa missä joku tuttu mies ois hyvää hyvyyttään auttanu naista lapsiasiassa, voisko väkisinkin joutua vastuuseen ja elatusmaksuvelvollisuuteen jne?! Tuskin elareita ois pakko vaatia mieheltä, mutta sitten ei sais kelankaan maksamaa tukee... Näin se kai menis jos apu kotioloissa ois riittäny (ja kertois miehen henkilöllisyyden) mutta entä jos ois tarvinnu hedelmöityshoitoja.. kyllähän kai sillonkin luovuttajan tiedot käsitellään niin että vapautetaan juridisista velvollisuuksista ja asema on ollu näin turvattu, mutta päteekö ne sitten vielä tossa lastenvalvoja-vaiheessa, kun mies on tunnettu?
Oisko sillon ainoo mahdollisuus vapauttaa tuttu mies seurauksista valehdella kylmästi ettei muka tietäs kuka se on, ei edes miehen nimee ja väittäs että raskaus ois alkanu jostain random yhdenillan jutusta tms.?! Tosin tääkään tuskin menis läpi kelassa jos ois käytetty hedelmöityshoitoja ja niistä ois saanu jotain korvauksia....vai mitenkähän tarkkoja tietojen vaihtoja kela ja lastenvalvoja käy keskenään?
No tälläset ongelmat mulla tuskin ikinä konkretisoituu, mutta mietinpä vaan että moni tuskin edes tietää noista jotka ois hankkimassa lasta yksin mutta jonkun tutun miehen avulla..

 

Tuli nyt käytyä siellä lastenvalvojalla, eikä onneks ollukaan ihan niin nihkee suhtautuminen miltä puhelimessa vaikutti että ois kattonu jotenkin nenänvartta pitkin tms.. mutta siis nykysin se systeemi on jotenkin muuttunu tarkemmaks niin että nainen ei voi enää vastustaa isyyden selvitystä, kuten ennen, että riitti ku totes vaan että isyyttä ei selvitetä ja homma selvä, se jäi siihen. Nää hedelmöityshoidot joissa luovuttaja on anonyymi, on tietenkin selkeitä tapauksia ja isyyden selvitys sitten vaan keskeytyy ja ne arkistoi asian 110 (!) vuodeks lasta varten jolla on koko elämänsä oikeus nähdä ne häntä koskevat paperit. Mukana todisteina oli joitakin hoitokertomuksia, laskuja jne. mistä ilmeni että raskaus on ivf/pas alkunen ja että on käytetty luovutettuja sukusoluja. Lopulta otti kopion vaan klinikan hoitosuostumuksesta, mikä allekirjotettiin ennen hoitoo ja mistä ilmenee että on "itsellinen nainen" ja käytetty luovutettuja siittiöitä.
Mutta jos ois tiedossa joku mies joka ois mahdollisesti isä, on kuulema virkailijalla velvollisuus viedä asiaa eteenpäin jopa käräjäoikeuteen vaikka molemmat osapuolet sekä nainen että mies vastustais isyyden selvitystä! Niin mitenkähän sitten sellasissa tapauksissa missä joku tuttu mies ois hyvää hyvyyttään auttanu naista lapsiasiassa, voisko väkisinkin joutua vastuuseen ja elatusmaksuvelvollisuuteen jne?! Tuskin elareita ois pakko vaatia mieheltä, mutta sitten ei sais kelankaan maksamaa tukee... Näin se kai menis jos apu kotioloissa ois riittäny (ja kertois miehen henkilöllisyyden) mutta entä jos ois tarvinnu hedelmöityshoitoja.. kyllähän kai sillonkin luovuttajan tiedot käsitellään niin että vapautetaan juridisista velvollisuuksista ja asema on ollu näin turvattu, mutta päteekö ne sitten vielä tossa lastenvalvoja-vaiheessa, kun mies on tunnettu?
Oisko sillon ainoo mahdollisuus vapauttaa tuttu mies seurauksista valehdella kylmästi ettei muka tietäs kuka se on, ei edes miehen nimee ja väittäs että raskaus ois alkanu jostain random yhdenillan jutusta tms.?! Tosin tääkään tuskin menis läpi kelassa jos ois käytetty hedelmöityshoitoja ja niistä ois saanu jotain korvauksia....vai mitenkähän tarkkoja tietojen vaihtoja kela ja lastenvalvoja käy keskenään?
No tälläset ongelmat mulla tuskin ikinä konkretisoituu, mutta mietinpä vaan että moni tuskin edes tietää noista jotka ois hankkimassa lasta yksin mutta jonkun tutun miehen avulla..

Jos joku narauttaa isän, niin kyllä ne selvittävät, vaikka ihan kaikki vastustaisivat ja valehtelisivat sen kun kerkiäisivät. Hedelmöityshoidot ovat eri asia, ja niissä luovuttajalla ei ole oikeuksia eikä velvollisuuksia lapsen suhteen.

Minä kävin lastenvalvojalla ilman minkäänlaista paperia tai todistetta hedelmöityshoidoista. Sanoin, että voin kyllä ottaa klinikkaan yhteyttä ja pyytää sieltä jotain lappusta, mutta lastenvalvoja vastasi, ettei tarvitse, että kerron vain asian paikan päällä, allekirjoitan sen ja se on siinä.

 

Jolana se on tosiaan hyvä että klinikka tekee inssejä myös viikonloppuisin. Olisi aika ikävää jos tilaisuudet menisi hukkaan. Kesälomallakin tekevät inssejä mahdollisuuksien mukaan . Rankempia hoitoja ei tehdä vkloppuna eikä lomilla.
Eikö muut yksityiset tee vkloppuisin hoitoja? Vai onko tämä tämmöinen itä-suomalainen erikoisuus

Blåklockan siitä se lähtee . Asiat kun alkaa menemään eteenpäin niin loppua kohti vauhti vaan kiihtyy.

Wannawalli jee!!!! Onnea tulevaan inssiin. Tosiaan taitaa olla samoihin aikoihin kun meikäläinen testaa lopputulosta .

Rapu-76 onnea huomiselle siirrolle. Täällä peukut pystyssä että kaikki menee kaikinpuolin hyvin .

Tosiaan inssi oli eilen ja meni hyvin. Enää ei edes jännittänyt kun tiesi mitä tapahtuu eikä se ollut niin epämukavaa kuin edellisellä kerralla. Kaikki pitäisi olla taas kohdillaan raskautta ajatellen joten toivotaan parasta

Nyt ei enää edes piinailuta niinkuin aikaisemmalla kerralla. Olen jo monesti unohtanut päivän aikana edes käyneeni inssissä. Voi olla tietysti että piinailut alkaa kunhan päivät etenee, mutta toivon ettei niin kävisi. No jää nähtäväksi

 

Lullaby: Kiitos tuosta lastenvalvojareissusi infosta. Täytyy ottaa paperit siispä mukaan, kun tulee käynti ajankohtaiseksi. Onneksi olen hyvin arkistoinut kaikki.

Iitukka: Hieno homma, toivotaan että nyt tärppää! Täytyy sanoa, etten tiedä tuosta viikonloppuaukioloista, kun en ole tarvinnut itse sellaista aikaa, ivf:n käynnit pystyy hyvin ajoittamaan arkeen. Olen joidenkin viesteistä vain saanut käsityksen, ettei viikonloppuna olisi klinikat auki, tiedä sitten.

No Rapu, miten meni, oletkohan juuri parhaillaan siirrossa? Toivotaan, että tärppää!

 

Jolana, viestiä kirjoittaessasi olin todellakin siirrossa. Siirto sujui hyvin ja tällä kertaa sain gonapeptyl piikin jonka pistän torstaina. Piikistä kyselin edelliskerran ultrassa ja lääkäri sit määräs sen. En tosin tiedä, auttaako se, mut vaikka ei auttas niin plussa voisi silti tulla 13.6 jolloin testipäivä.

 

Toivotaan Rapu parasta ja että tuo kaksi viikkoa menee nopeasti Täällä oli myös gonapeptyl silloin siirron jälkeen, käsitin että on tuon klinikan tapana aina. Ainakin täällä ollaan tyytyväisiä Lääkäri sanoi sen parantavan alkion kiinnittymistä ja se prosentti oli aika isokin, joten hyvä että sait sen

Ihanaa kesää kaikille!

 

Hellurei.

Ainakin Helsingissä klinikallani tehtiin Pas lauantaina. Ja tuo Gonapeptyl pistetään 6. päivänä punktiosta/hedelmöityksestä eli sinä päivänä kun alkion oletetaan kiinnittyvän. Jos siis 2 päivän alkio, piikki 4. ja jos blastlkysti 5 pv, piikki seuraavana. On samaa hormoonia kuin omat aivot tuottavat kiinnittymisessä, mutta jotenkin buustaa (selitti lääkäri).

Olen Jolanan kanssa hieman samanlainen siinä, että en oikein ole kaivannut ketään parisuhteeseen ja pidempi yhdessäolo ahdistaa. Siispä tämä oli ideaali"ratkaisu" tässä pidempään jatkuneessa elämäntilanteessa.

Tämä lähtee mukulan ja koiran kanssa maalle ja ehkä tulee pieni tauko. Iloista kesäkuuta kaikille ja Rapu on illan positiivisissa ajatuksissani listalla numerona kolme .

 

Minulle syntyi viime keskiviikkona rv 38+2 25.5 kiireellisille sektiolla ihana pieni tytär

 

Minulle syntyi viime keskiviikkona rv 38+2 25.5 kiireellisille sektiolla ihana pieni tytär

Paljon paljon onnea äidille ja tyttärelle!

 

Marketalle ja prinsessalle oikein paljon onnea

 

Voi Marketta82, onnea ihan hurjasti!

Rapu-76: Hyvinkö meni gonapeptyl-pistos? Jostain syystä se piikki oli minusta sellainen, jonka pistäminen tuntui vähän enemmän kuin muut jotka vain solahti, mutta ei paha sekään, ihmeen iisejä nuo kaikki piikit oli kyllä vaikkei ikinä itseään aiemmin ole edes pistellyt. Netistä luin ennen omaa ivf:ääni kaikkia hassuja kertomuksia miten jotkut on laittaneet miehensä pistämään ne piikit, minua se ajatus huvitti jotenkin tosi paljon, kun pohdin, että mihinkäs me itselliset naiset sitten mennään pistettäviks, naapuriinko Ei sillä, hyvähän se on, jos on piikkikammoinen, että on joku muu joka voi pistää, mutta kun itse on kaikessa sen verran muista riippumaton niin en ehkä osannut samaistua tarpeeksi.

wannawallille hyvää lomailua maalla

iitukka: Onko sinulla sama testipäivä kuin Rapu-76:lla? 13.6 siis? Haluan jännätä teidän molempien mukana niin, että tiedän tulla kurkkimaan uutisia tänne oikeana päivänä

Minulla on nyt raskausviikko kahdeksan käynnissä. Olo on tavallinen edelleen, ei mitään pahoivointia tms, tähän asti mennyt kaikki paljon vaivattomammin kuin uskalsin odottaa, mutta kyllä tässä koko ajan ajattelee, että kohta kuitenkin tulee joku parin kuukauden kestopahoinvointi tms Neuvola-aikaa ajattelin tänään soitella, eilen eivät vastanneet. Soittoaika kun on vain se tunti jossain kesekellä päivää niin vaikea välillä ajoittaa työt niin, että pääsisi soittamaan, mutta tänään onnistuu

 

Jolana minulla testipäivä on silloin 11.6.

Tässä ei ole hirveästi kerennyt piinailemaan kun on pitänyt stressata ja valvoa yöt koiran sairastelun vuoksi, nyt onkin parhaillaan leikkauksessa. Jos tässä stressissä on joku tarrannut kiinni niin on suoranainen ihme.

 

^ Ookoo, eli parin päivän välein teillä jännättävää, tiedän tulla kurkkimaan sitten onko täällä riemukkaita viestejä Ja siitä parin viikon päästä taitaa olla wannawallilla testauspäivä, joten onhan tämä kesä ja hetken päästä alkava loma aika draamaa täällä palstalla

Se voi Iitukka olla, että on vaikka auttanutkin, kun olet joutunut ajattelemaan ihan muita asioita, toivotaan niin. Hyviä vointeja koiralle

Kerroin tänään vanhemmilleni, alunperin oli tarkoitus kertoa vasta myöhemmin, mutta ei vain pystynyt enää pitämään pelkästään omana tietona tätä Asia meni juuri niin kuin aiemmin kirjoitinkin tänne, että tulee menemään, hyvin siis tunnen vanhempani Äiti oli yllättynyt, mutta hurjan innoissaan, arvasikin heti ihan itse, että kyseessä keinohedelmöitys Isä kun ei paljoa muutenkaan reagoi asioihin niin reagoi juuri siten kuin aina eli ei näyttänyt tunteitaan, mutta sanoi kyllä, että kiva asia. Eli hyvin meni täällä, mutta niin kyllä tiesinkin. Sain ensimmäisen neuvolakäynninkin ensi viikolle

 

Onnea onnea Marketta ja pienokainen!

Hienoa Jolana, että kerrottu. Se on taas yksi askel eteenpäin. Tää omin nokin äitys on kuin aa -kerho. Askel askeleelta..