Jälleen täällä taas ~ Mulla oli just ennen juhannusta kolmas inssi, joka päättyi kemialliseen raskauteen (meni itsekseen kesken viikolla 5). Itkettihän se, mutta näin järjellä ajatellen siinä sikiössä oli jotain niin pahasti vialla, ettei se ollut elinkelpoinen. Se lohduttaa, ettei syy ollut jossain, mitä mä olisin tehnyt tai jättänyt tekemättä. Kaiken tuon jälkeen teki kuitenkin hyvää jäädä tauolle yrittämisestä edes pariksi kuukaudeksi, kun klinikkakin oli kesätauolla. Mitään vauvoihin liittyvää en tehnyt tai lukenut.
Heinäkuun kierrossa mulla oli sitten Fostimon niminen pistoslääke ja irrotuspiikki käytössä ja nyt odottelen neljännen inssin tuloksia.. Enää en kyllä uskalla toivoa, en tulkita "oireita" tai laskea päiviä. Odotusta on viikko takana, toinen vajaa jäljellä.
Onneksi kesäloma on loppu ja maanantaina taas töihin.
Tulee positiivisella tavalla kiireiseksi eikä ehdi jäädä märehtimään. Hitusen kyllä murehdin sitä, että jos tämäkin on negatiivinen tai menee varhaisessa vaiheessa kesken, niin miten sitä töissä pystyy hymyilemään. Toistuvat pettymykset tuntuvat aina edellistä suuremmilta.
Onneksi lääkärin kanssa puhuttiin jatkosuunnitelmat läpi ennen tätä "viimeiseksi" kaavailtua inssiä, kun tiesin etten mahdollisen neljännen negan jälkeen pystyisi puhumaan uusista suunnitelmista hetkeen ilman itkemistä. Neljään yrityskertaan olin siis varautunut alunperin lääkärin kanssa. Jos ei nyt tärppää, niin heti seuraavassa kierrossa vielä yks inssi samoilla pistoslääkkeillä ja sen jälkeen ivf:n äärelle. Jotenkin mua lohduttaa se, että on taas "toimintasuunnitelma".
Toivon kuitenkin parasta ja plussatuulia tälle palstalle!
Harmi, ettei tuo KenguRuu ole vieläkään auki. Onneksi tämä ketju vielä porskuttaa, vaikka kengu on meidät uudet näin hyljännyt.