Yksinäinen nainen keinohedelmöityksessä?

Onnea onnea :flower:, nyt yksi peukku pystyyn jatkoon (taikauskoa), vaikka tekisi mieli tuplaten peukuttaa.

Kyllä läheiset tietävät ja tiesivät jo hoitoja ennen sekä neuvola tietää. Juuri sitä ihmettelin, että jotkut jatkavat utelua..siis juuri niihin yksityiskohtiin menemistä yrittävät :D. Samoin olen ajatellut lapselle puhua rehellisesti iän mukaisella tavalla ja hänen kanssaan työskenteleville. Esim. omille työkavereille asia ei kuulu lainkaan. Ja eteenkin töissä ovat näitä tahdittomuuksia udelleet.
 
Nippusipulille onnea odotukseen! :)

Mulla tulee jatkoyritykset viivästymään hiukan kun on tiedossa yksi terveydellinen juttu mikä pitää hoitaa ensin alta pois. Ei kuitenkaan mitään vakavaa joten elättelen toivetta että lokakuulle ehtisi seuraava yritys.

Noihin ihmisten kyselyihin.. itse olen ajatellut etten selittelisi yhtään enempää, sanoisin vaan että odotan yksin eikä ole isää kuvioissa. Mun mielestä asia ei kuulu yhtään kellekään muulle kuin lapselle. Muutama hyvä ystävä toki tietää jo yrityksestä, mutta esim. työkaverit - ei ole mitään järkevää syytä miksi heille pitäisi tiedottaa miten asia on hoidettu. Eri juttu jos välttämättä haluaa. :)
 
Clearbluen raskaustesti näytti tänään: raskaana 2-3..:heart:.
Elämäni ensimmäistä kertaa.:)
Ma soitin knikalle kesälomatauon jälkeen heti...ti olin jo suunnittelukäynnillä ja perjantaina piikitin itseäni.
Nyt mua jännittää kovasti, että kasvaako pikkuinen ja pysyykö kyydissä.

Mieletön fiilis! En usko tätä vielä todeksi!Pelottaa kovin, että menee kesken....mutta ei auta kuin toivoa...:heart:

Toivon kaikille sydämestäni plussia ja tarrasukkia matkaan!

Ja Nippusipulille suuresti onnea odotukseen!!
 
Mahtavaa Nippusipuli ja Sisko36, oikein isot onnittelut molemmille! :flower:

Mulla on myös vähän viivytystä matkassa, mutta toivottavasti pääsen minäkin viimeistään lokakuussa taas yrittämään. Ei oikein malttaisi aina vaan odottaa sitä yrittämään pääsyä, mutta päivä kerrallaan...
 
  • Tykkää
Reactions: sisko36
Santi, toivottavasti pääset pian yrittämään. :hug:

Jos yhtään lohduttaa niin jouduin ite odottamaan yrittämisen aloitusta n. 4 kuukautta. Riippuu tietenkin miten tuon ajan laskee...mutta kuitenkin. Tiedän tunteen. Mutta päivä kerrallaan on hyvä mennä. :heart:
 
Isosti onnea plussanneille!

Mullakin siirtyy yrittäminen, kahden kuukauden päähän.
Kävin tänään ultrassa (kp 10), mutta koska munarakkula näytti vielä niin pieneltä, pääteltiin lääkärin kanssa, että tämä on kierto, jossa luteaalivaihe jää lyhyeksi. (Mullahan on ns. hyviä ja huonoja kiertoja, joista huonoissa munarakkula kehittyy hitaasti ja luteaalivaihe jää sitten lyhyeksi.) Tämä kierto jätetään siis suosiolla väliin.

Seuraavaan yritykseen sain Clomifen-reseptin, ettei tarvi erikseen kytätä joka kerralla millanen kierto on tulossa. Ihan vielä seuraavaan kiertoon en kuitenkaan pääse noita kokeilemaan, koska olen lomamatkalla juuri ne päivät kun pitäs ultrata clomien vaikutusta, ellei nyt sitten tapahdu jotain odottamatonta kierron kulussa. Marraskuun alussa sitten yrittämään..
 
Viimeksi muokattu:
Onnea plussanneille! Teille jotka vielä hoidot päällä niin myötätuulia!

Minun ei ole tarvinnu paljoa vastailla kysymyksiin vauvan isästä. Nyt kun raskaus näkyy (ja kyllä näkyy hyvin!!! Mahasta tulee kehittymään ISO ennen joulukuuta!) niin viidakko rumpu toiminut hieman liiankin tehokkaasti. Suvussani on lestadiolaisuutta joten kaipa äidillä ollut tarve selitellä. Kiitos sen ilmeisesti kun viimeiset kolme viikkoa jotka olen viettänyt sukuloiden on mennyt hienosti ja olen saanut paljon onnitteluja sekä kannustuksia.

Vielä 7 viikoa niin sitten alkaisi loma+mammaloma!
 
  • Tykkää
Reactions: eppula ja May80
Ihana lukea plussauutisia, onnea!
Täällä on ensimmäinen inseminaatio takana. Jännitti kovasti, mutta itse toimenpide oli suht nopeasti ohi eikä tuntunut juuri miltään. Muutama pieni muuttuja tuli kuitenkin vastaan. Edellinen kierto venyi muutamalla päivällä, tämä kierto ilmeisesti otti niitä päiviä kiinni. Follikkeli-ultra tehtiin kp 9 (follikkeli 15 mm), ovistesti plussa kp 10, inseminaatio kp 11, mutta munarakkula oli jo puhjennut. Lisäksi kävi ilmi, että lahjoittajan sukusolut eivät olleet kestäneet pesua niin hyvin kuin oli oletettu, liikkuvia siittiöitä oli arvioitua vähemmän: "niitä on riittävästi, mutta enemmänkin olisi voinut olla". Jos raskaus ei ala tästä, vaihdetaan lahjoittajaa seuraavaan yritykseen. Mutta täytyy tietenkin toivoa, että onnistuisi jo tästä :)
Tsemiä kaikille ja syksyn jatkoa!
 
Hiljaista on ollut. Luitteko kengurun säännöt? Kaipaan vertaistukea samassa tilanteessa olevilta, mutta en ole ihan varma saanko kengurusta sellaista tukea jota kaipaan. Haluaisin, että lapsellani on kavereita joilla on sama tausta (eli ei ole isää)...
 
Luin Kengurun säännöt. Eivät mua hyväksyneet jäseneksi ainakaan ensi yrittämällä, mutta tosin luin säännöt vasta jälkeenpäin ja siksipä taisin yrittää sisälle väärin. Heh.

JohSar laitoin sulle privaatisti viestin, sillä muakin kiinnostaisi kovasti vertaistuki ja ajatusten vaihto samassa tilanteessa olevan kanssa. Ja muutkin samassa tilanteessa olevat eli yksin odottavat mielelläni vaihtaisin ajatuksia. Mulle voi lähettää sähköpostia kirsikka33@hotmail.fi

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille sisko+ pirpana 7+4
 
Toivottavasti täälläkin pysyis vielä keskustelu päällä! Luin Kenguruun säännöt ja liittymisohjeet ja se kuulosti vähän liian säännökkäältä mun makuun. Toivoisin mieluummin vähän vapaamuotoisempaa ja avoimempaa keskustelupaikkaa, joten tuskin tulen ihan heti liittymään sinne, vaikka hoidot onnistuiskin. Täällä saa ainakin osallistua kaikki halukkaat :)

No mutta, lokakuun alkupuolella pääsen varmaan vihdoin viimein inssiin, jos ovis löytyy ja pääsen klinikalle asti. Oon ehkä vähän pettynyt siitä, ettei hormoneja oteta vielä avuksi, vaan lääkärin mielestä tehdään vielä ainakin 2 inssiä ilman. Onhan se tietysti parempi jos onnistuis ilman lääkitystä, mutta itestä tuntuu ettei tästä luomuhommasta tule mitään, ja toivoisin vähän enemmän apuja. Missä vaiheessa te muut ootte saaneet hormonit tueksi, jos varsinaista vikaa ei ole?

May80, onnea matkaan! Toivottavasti tärppää!
 
Heippa Santi!

Kiva kuulla, että jonkun muunkin mielestä Kengurun säännöt on aika pikkutarkat.
Mutta sillä on tarkoituksensa varmasti. :) jatkan myös itse mielelläni keskustelua täällä, mulle sopii avoin linja. :)

Santi tsemppiä sulle inssiin.
Mun täytyy sanoa et inssi mullakin tehtiin luonnolliseen kiertoon, mutta sitten halusin IVF.n. Syitä oli oikeastaan se, että kun exänkin kanssa yritystä takana ilman tärppiä ajattelin että järeämmät keinot ois paremmat. Mullahan on siis myös kilpirauhasen vajaatoimintaa. Lääkkeellistä inssiä ne ei kai ihan heti tee monikkoraskauksien riskin takia siis itsellisille heti. Korjatkaa jos olen väärässä.

Sanoin olevani valmis pistämään ja siihen sitten lähdettiin oitis. Klinikka tuki hyvin päätöstäni. Nythän mulla on huuruneniä pakkasessa, jos vaikka joskus sitä sisarustani...no tuo on vielä hyyyyvin kaukaista pohdintaa. Jos nyt sais sen ensimmäisenkin. :heart:

Plussatuulia puhaltelen hurjasti tänne. Olisihan se kiva saada vaikka meille oma pino tuonne odottajien puolelle. :)
 
Viimeksi muokattu:
Sisko36, mukava kuulla että sun mielipiteet otettiin klinikalla noin hyvin huomioon. Mulla on kanssa aiempaa yritystä jo takana, joten siksi myös haluisin vähän nopeammin eteenpäin. Jos koeputkihommiin asti pitää mennä, niin mieluummin käyn sen läpi kun henkisiä (ja taloudellisia) voimavaroja vielä on. Ehkä pitää vaan koittaa tuoda oma mielipide jämäkämmin esille.

Lääkäri on vähän haluton sanomaan tarkkaa lukua, kuinka monta inssiä kannattaa kaiken kaikkiaan tehdä, mutta ymmärsin että aika monta on tiedossa jos ei tärppää: ensin ainakin muutama luomukiertoon, ja jos ei tulosta tule, voidaan varovasti lähteä kokeilemaan miten keho reagoi hormoneihin. Kuulemma hormonit+IUI tuo useimmiten paremmat tulokset, mutta juuri riskien vuoksi niitä ei kannata ottaa heti mukaan ilman selkeää syytä. Kuulen vaan koko ajan päässä semmoisen pienen äänen, joka muistuttaa, että 85-90% todennäköisyydellä inssi ei johda raskauteen, joten oon vähän kärsimätön siirtymään astetta tehokkaampiin hoitoihin. Ja lisäksi on vielä ne kaikki pyhät, sairastumiset ja työkiireet, joiden vuoksi yrityskertoja jää todennäköisesti väliin. Tosin hyvähän se on, ettei hormoneja aleta ihan löperösti käyttää, ihan yksi vaan olis tarkoitus saada alulleen :) Muista sivuvaikutuksista puhumattakaan. Luotan kyllä eniten lääkärin mielipiteeseen, joten jos mennään pitkän kaavan mukaan niin sitten mennään. Täytyy vaan toivoa että seuraava inssi tepsiikin eikä mitään hormoneita tai muita hoitoja tarvita. Kyllähän se lääkärikin lohdutti, että tässä on saattanut olla vaan huonoa tuuria matkassa. Ja onhan niitä insseilläkin raskautuneita.

Tulipas nyt paljon omaa napaa, käykää ihmeessä muutkin pävittämässä kuulumisia aina välillä! Raskautuneet myöskin :heart:
 
Heippa!

Tämäkin ketju lienee mulle sopiva paikka. Sekundääristä lapsettomuutta täällä, aluksi ihan sosiaalisista syistä eli kumppania ei ole mutta nyt alkaa pikkuhiljaa näyttää siltä, että kropassakin voi jotain vikaa olla. En tän enempää nyt ehdi kirjoittamaan mutta halusin merkata ketjun.

-Alys
 
Mullekin ne kengurun säännöt tuntuu oudoilta ja jotenkin liian tiukkapiposilta.. ehkä tää 2+ on tosiaan ihan riittävä tarkotukseen. Tervetuloa uusille!
Onko muut jatkanu uusin miestuttaviin tutustumista näiden hoitojen ohessa? Missä vaiheessa näistä ois hyvä kertoa ja miten mieskaverit on suhtautuneet?
 
Kiitos tsempeistä! Testi oli arvatenkin negatiivinen ja kierto "kellontarkka" eli uuteen inseminaatioon mennään. Tosin kalenteri näyttää, että ovis osuis sunnuntaille. Toivottavasti kroppa on eri mieltä ja inssi onnistuisi perjantaina tai lauantaina.

Itse en myöskään liittynyt Kengurun sivustolle, vierastan ajatusta että pitäisi työsähköposti sinne laittaa, vaikkakin sen saa toki vaihdettua. Ehkä en tiedä palstasta/sivustosta tarpeeksi, joten en ole kokenut tarvetta liittyä. Tätä palstaa on mukava seurailla :)

Aloin myös pohtia tuota hormoniasiaa, kun nuo follikkelit näyttävät olevan niin pieniä ja ovis näyttäisi tapahtuvan samana päivänä kun LH-testiin ilmestyy plussa. Täytyy ottaa puheeksi lääkärin kanssa, mutta seuraava inssi ainakin vielä luomukiertoon. Tosin meidän suvussa äidin puolelta on kyllä monikkoraskauksia ihan luomunakin, useammassa polvessa kaksosia, sekä identtisiä että epäidenttisiä.

* lisäystä 7.10.2014:
Inssi tehty lauantaina kun ovistestissä plussa. Follikkelit 15 mm ja 18 mm, ja olen samaa mieltä hoitajan kanssa, nyt on ajoitus kohdallaan. Nyt jännittää eri tavalla kuin edellisellä kerralla :)
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: alys
Toivottavasti nyt tärppää, May80! Kohtahan sulla taitaa olla jo testin paikka :)

Mulla alkoi myös piinaviikot: inssi tehty ja lääkärin mukaan nyt oli täydellinen ajoitus ja hyvät mahdollisuudet onnistua. Yritän olla yhtä positiivisella mielellä itsekin. Jotenkin pitäis kyllä saada pää nollattua, näin inssin jälkeen on jotenkin mahdottoman vaikea ajatella mitään muuta. Rasittavaa!
 
Santi ja May. Toivottavasti teillä nyt tärppää! Peukut pystyssä kovasti teidän puolesta.:heart:

Tulkaahan kertomaan miten kävi.

Joo, mulla on kyllä klinikasta vain positiivista sanottavaa! Ottivat toiveeni todella hyvin huomioon. Suosittelen Tampereen Fertinovaa. Siellä muuten alkoi Fertinova klinikoiden ensimmäinen raskaus pakastetusta munasolusta. Upeaa! Onnittelut heille!!!

Sisko + pirpana 11+4
 
Viimeksi muokattu:
Mä oonkin tonne inssi-ketjuun enemmän kirjoitellut... Huomenna on folli-uä ja toivottavasti loppuviikosta järjestyksessä toinen inssi. Välissä oli anovulatorinen kierto jonka takia sain lääkkeitä. Olen syönyt letrozoleja alkukierrosta. Rinnat ovat kasvaneet yhdellä kuppikoolla, jotain iloa näistä siis on ollut vaikkei nyt tärppäisikään. ;)

Jännittää ihan kamalasti.
 
Moikka taas kaikki :) ja isosti tsemppiä piinaviikkoilijoille :)

Täällä ollaan.. mukana keskustelussa taas. Oma syyni "hiljentymiseen" on ollut odottelu. Elokuun inssi jätettiin tekemättä, koska siinä kierrossa munarakkula kasvoi hitaasti, syyskuu jäi väliin lomamatkan takia. Mutta nyt päästään taas asiaan. Odottelen juuri menkkoja alkavaksi. Tässä kierros avuksi otetaan clomit, ja niistä kuulemieni hyvien tulosten valossa, odotan tämän yrityksen päättyvän positiiviseen testitulokseen :)

Mä yritin kenguruu-sivustolle, mutta nyt tiedän miksi vahvistusta ei koskaan tullut.. en lukenut sääntöjä enkä laittanut työsähköpostiani. Jääköön siis minunkin osaltani jos siellä noin pikkutarkkoja ollaan. Tämä pieni keskusteluryhmämme riittää minulle vertaistueksi :)
 
Tsemppiä kaikkien piianiluihin ja odotteluihin. Se on todella raastavaa aikaa. Tuntuu ettei aika kulu millään.

Itse päädyin ensimmäisessä raskaudessa ensimmäisen inssin jälkeen IVF-hoitoon. Halusin varmistaa että munarakkulani ovat soluisia ja hedelmöityvät normaalisti ettei turhaan laita rahaa insseihin ja entä jos oma kroppa ei toimikkaan niin kuin pitäisi. Ja voisihan se olla ettei omat geenit huoli tietyn luovuttajan geenejä. Ensimmäinen tuoresiirto ei onnistunut, mutta eka pas onnistui ja tyttö syntyi 2010. Nyt odottelemme pieneen perheeseemme toista lasta samalta luovuttajalta, mutta uudella IVF:llä.

Ihan nappiin ei mennyt raskauden alku, kun sain hyperin ja rauta arvotkin romahti. Huono olo pysynyt suht hyvin poissa, mutta jatkuva lievä pänsärky on päällä 24/7. Tämä raskaus siis tuoresiirrosta. Keskiviikkona olisikin sitten np-ultra ja lääkäri aika, jossa keskustellaan aspiriinin mukaan ottamisesta viime raskaudesta johtuneitten komplikaatioiden vuoksi -> hätäsektio.

Tamlin +tyttönen ja sintti 11+5
 
Noniin, toinen inssi tehty, pregnylit piikitetty. Munhan piti olla "läpihuutotapaus", perusterve normaalipaioinen 25-vuotias, yksi terve ja täysiaikainen lapsi olemassa, yksi todennäköisesti kohdunsisäinen raskaus joka meni kesken ja yksi hyvinhyvin varhainen km mutta tässä sitä nyt ollaan, kaiken maailman lääkkeillä yrittämässä. Uskon kuitenkin, että inseminaatiolla pitäisi onnistua. Jos ei tässä tärppää niin vaihdan luovuttajaa, Tamlinin mainitsemista syistä.

Mites muilla yksin hoitoja toteuttavilla - oletteko asettaneet minkälaisia ulkonäkökriteerejä luovuttajalle? Tuntui hassulta IVF-labrassa "valita" lapsen geneettistä perimää. Sillä kun ei ole kauheasti väliä minulle, että miltä hän näyttää. Lopulta päädyin vain toivomaan, ettei olisi kovin lyhyt luovuttaja, sillä minun suvussani kaikki ovat aika pitkiä. Muut vaihtoehdot jätin täysin auki.

Jahas, tästä tämä kahden viikon piina lähteekin taas käyntiin. Tällä hetkellä on hyvä fiilis. :)
 

Yhteistyössä