Yksinäinen nainen keinohedelmöityksessä?

Leena, pitikin sit sattua tommonen just tänään! Voi nokka. Olis ollut hirmu kiva nähdä sua ja pikkumiestä, samoin kuin olis ollut kiva nähdä Jennulia.

Mut ehkäpä me voidaan pitää vaikka jonkinlaiset pikkujoulut tai kokoontua muuten vaan vielä ennen joulua. Voitais puhua asiasta tämäniltaisessa tapaamisessa.

 

Radiossa oli kans juttua yksityisten spermapankkien tulosta suomeen kun simpoista on pulaa..

RISUKASA ei se kamalaa ole. Lääkäri kysyi multa että mitä kysyttävää mulla on asiantiimoilta?
Minä siihen ettei mittään, heh heh. Sanoin sille että kysele sinä niin minä vastaan. Sitten alkoi rutiini kyselyt, terveyden tila, tukiverkko asiat ym. normaaleita kysymyksiä joihin kyllä löytyy vastaukset. Sitten lääkäri kertoi simppa tilanteen ja ettei sinkkunaiset saa korvauksia olinko tietoinen asiasta? Kertoi miten inseminaatio ja munatorvien aukiolo tutkimus tehdään.
Sanoi että psykologilla käynti on pakollista heillä. Kysyi haluanko varata ajan psykologille nyt heti? Sun ei ole pakko päätää mitään ekalla käynillä. Jos tahdot voit sanoa että mietit viellä kotona ja soitat vaikka myöhemmin ja varaat ajan sitten siihen psykologille jos haluut pelata itsellesi aikaa. Ja vaikka käydä jossain toisessakin klinikalla? Mulla ainakin oli kaksi vaihtoehtoa ja valkkasin itelleni paikan intuitioni avulla. Kyllä se siittä, rohkeesti sanoo mitä ajattelee ja miettii.

 

Oon mä noita yrittäny miettiä jo vähän valmiiks, miks haluan tätä, miten oon aatellu että pärjään, miten vois sanoo lapselle sit isompana jne. ja parashan kaikki on sanoo juuri niin kun asiat on
Mutta jos psykologin käynti on kerran tehty ennen ekaa hoitoo niin sitä ei tarvi sitten samalla klinikalla tehdä enää toista? Paljon se maksaa vai kuuluuko hoidon hintaan?

Bongaskohan joku mun kysymyksen niistä lääkkeitä aiemmin, kun joudun käyttään kalliita piikkejä, että saakohan niistä ne normaalialennukset, onko kelan maksukatto voimassa?

 

Mutta jos psykologin käynti on kerran tehty ennen ekaa hoitoo niin sitä ei tarvi sitten samalla klinikalla tehdä enää toista? Paljon se maksaa vai kuuluuko hoidon hintaan?

Bongaskohan joku mun kysymyksen niistä lääkkeitä aiemmin, kun joudun käyttään kalliita piikkejä, että saakohan niistä ne normaalialennukset, onko kelan maksukatto voimassa?

kerran vaan tuolla fertinovalla on psykologilla käynti, jollei itse koe että haluaa asioista puhua uudemmankin kerran. multa psykologi veloitti 60 euroa ja oli 45 min. aika. ja itse piti maksaa.

mä söin tai yritin syödä eka inssiin femar hormonia, jota mun kroppa ei sit kestänyt siitä sain ainakin kelakorvauksen, mutta silti niille tableteille jäi hintaa 100 euroa, piikit ymmärtääkseni vielä kalliimpia.. että onhan tuossa noita menoja muutakin kuin inssimaksut, mulla rahanmenoa lisäsi vielä junamatkat ja taksikyydit ja palkattomat vapaat aina hoitopäiville, mutta oli se sen arvoista =) :heart:

leena juu uusi tapaaminen olisi niin kiva kun itse en jaksanut tämän kovan flunssa kanssa lähteä helsinkiin ja harmittaa siis kamalasti.. :ashamed:

muille oli varmasti onnist7unut ilta, kertokaa nyt jotain kuulumisia kunhan heräilette =)

 

muille oli varmasti onnist7unut ilta, kertokaa nyt jotain kuulumisia kunhan heräilette =)

Oikein mukavaa oli! Kiitos Rebecalle kun järkkäsit tilan! Jäittekö kauniit, fiksut, rohkeat naiset vielä pitkäksi aikaa iltaa viettämään sen jälkeen kun pienten piti lähteä nukkumaan?

 

muille oli varmasti onnist7unut ilta, kertokaa nyt jotain kuulumisia kunhan heräilette =)

Oikein mukavaa oli! Kiitos Rebecalle kun järkkäsit tilan! Jäittekö kauniit, fiksut, rohkeat naiset vielä pitkäksi aikaa iltaa viettämään sen jälkeen kun pienten piti lähteä nukkumaan?

Täältäkin iso kiitos Rebecalle tilan järkkäämisestä! Ja yhtä iso kiitos kaikille osallistuneille erinomaisista tarjoiluista. =)

Me viimeiset lähtijät hipsittiin omille teillemme joskus vähän kymmenen jälkeen. En nyt uskalla lähteä luettelemaan pisimpään paikalla olleiden nimimerkkejä, kun kaikki nimimerkit ja nimet ei kovasta yrityksestä huolimatta jääneet kerralla mieleen... :ashamed: Asianosaiset voivat itse kommentoida omaa osallistumistaan. =)

Tapaamisessa oli kaikin puolin oikein mukavaa. =) Oli tosi kiva jutella samankaltaisessa tilanteessa olevien naisten kanssa ja huomata, etten tosiaankaan ole ainoa, joka tämmöisiä juttuja pyörittelee mielessään. Sekin oli miusta mielenkiintoista, kuinka erilaisilta aloilta meistä kukin on ja kuinka erilaisia mutta silti tässä yhdessä asiassa samankaltaisia me palstalaiset ollaan. Myös se tuli huomattua, että Suomi on pieni maa... Tai ainakin tietyt alat on aika pieniä, heh. :saint: Yhteisiä tuttuja siis löytyi.

Sen verran tapaamisessa puhuttiin palsta-asiaa, että suljetun kerhon perustamista pidettiin ymmärtääkseni hyvänä asiana ja että semmosen voisi tosiaan perustaa tänne Kaksplussaan. Onko vapaaehtoisia perustajia?

Myös uudesta tapaamisesta puhuttiin sen verran, että voisi yrittää järjestää toisen tapaamisen vielä ennen joulua, vaikkapa pikkujoulujen merkeissä. Asukaspuiston tiloja saa ilmeisesti käyttää jatkossakin, joten siinä olisi yksi potentiaalinen tapaamispaikka. Sitäkin pohdittiin, voitaisiinko näitä tapaamisia kierrättää välillä muuallekin, esimerkiksi Lahteen, mutta siitä voidaan varmaan puhua täällä lisää.

 

Käviskö uuden ketjun otsikoksi jotain tyyliin

~Itselliset naiset hedelmöityshoidoissa, raskaana & äitinä~?

Siis ilman tota kysymysmerkkiä tietenkin... Mietin myös vaihtoehtoa ~Itsellisten naisten ketju~ tai vaan ~Itselliset naiset~, mutta ehkä siinä ketjun nimessä pitäis kuitenkin mainita hedelmöityshoidot tai raskautumisen yrittäminen jotenkin.

Tuota niin.. kai täällä silti voidaan säilyttää tää julkinenkin palsta..? Sitä kautta sitten voisi liittyä suljettuunkin kerhoon jos haluaa.
Hyviä ehdotuksia vaikka joku sen tapanen.. ~Itsenäiset hoidoissa, ennen ja jälkeen~ ? tms! Tai ihan lyhyesti ja ytimekkäästi 'Itselliset', kai sen ymmärtää että kyse on hoidoista kun on täällä lapsettomuuspuolella.. =)

 

Kiva oli tosiaan tavata teitä kaikkia. =) Uutta tapaamista voisi hyvin järkätä vaikka joskus marraskuun puolella, kun aika moni asuu tällä suunnalla. Voin hyvin kysäistä taas tuota Brahen puistoa, kun siellä suhtauduttiin hankkeeseen ihan positiivisesti. Ja toki Lahteenkin pääsee aika nopsasti. =)

Joku pohdiskeli turvaverkon riittävyyttä ja näitä "miehen malli"-juttuja. Kyllähän turvaverkkoa voi alkaa myös tietoisesti luoda ja kehittää. Oman kokemukseni mukaan pienen lapsen äitinä on aika helppoakin tutustua samassa tilanteessa oleviin ihmisiin, olivatpa he sitten ydinperheellisiä tai sinkkuäitiejä. Muskareissa, Seurakunnan ja MLL:n perhekahviloissa tai esim. yksinhuoltajien olohuoneissa tutustuu samanikäisten lasten vanhempiin. Ja kun ihmisiä tuntee paremmin, tilapäistä hoitopaikkaa lapselle löytyy kyllä, kunhan on valmis itsekin joskus ottamaan toisen lapsia hoitaakseen.

Jos pienen vauvan joutuu joskus jättämään hoitoon, MLL:llä on myös tosi kokeneista tätejä. ( tilausta tehdessä voi vaikka mainita, että haluaa ihmisen, jolla on paljon kokemusta vauvaikäisistä. ) Ja kun hyvän hoitajan on joskus kotiinsa saanut, voi vaihtaa hänen kanssaan suoraan puhelinnumeroita ja soittaa seuraavalla kerralla samalle tyypille.

Isommilla paikkakunnilla on esim. Ensi-ja turvakotien liitolla Tenavatupia, jonne voi jättää muutamaksi tunniksi aika pienenkin lapsen hoitoon hyvin pienellä korvauksella. Leikki-tai kouluikäisillä on jo omiakin kavereita, joiden kotona he kyläilevät mielellään. Yökyläilyä ainakin kouluikäiset harrastavat jo omasta aloitteestaan.


Yksin-ja yhteishuoltajien liitolla on jopa yöparkkeja vähän isommille lapsille.

Meillä sukulaiset ovat tietenkin myös olleet tärkeässä roolissa, vaikka esim. vanhempani asuvat kauempana. Tärkeitä he kyllä ovat jatkossakin, mutta eiväthän ikääntyvät vanhemmat jaksa enää samalla tavalla pieniä lapsia hoitaa.

Mutta on varmaan tosiaan tarpeellista kelata etukäteen turvaverkon riittävyyttä, miehenmalliin liittyviä juttuja ja ns. moraalisia kysymyksiä niin kauan, että itsellä on asian suhteen varma olo ja asia tuntuu luontevalta.
JOs itsestä tuntuu, että yhden vanhemman perhe on jotenkin puutteellinen ja vajaa eikä äiti pidä ratkaisuaan luontevana, se kyllä varmasti välittyy lapsellekin...

Tuosta Sinkkosesta muuten sen verran, että hän on juuri sen koulukunnan edustajia, jotka ovat aika jyrkästi ottaneet kantaa "itsellisten naisten hedelmöityshoitoja" vastaan. Minua harmittaa Sinkkosen ja hänen "kannattajiensa " ajatuksissa se, että ydinperhe otetaan aina jonain luonnollisena ja annettuna asiana ja kulttuurinen puoli sivutetaan täysin. Kuitenkin kaikki vakavasti otettavat perhetutkijat ovat jo vuosia myöntäneet, että hyviä ihmisiä voi kasvaa hyvin monelaisissa perheissä ja "perhekin" on vain kulttuurinen konstruktio, joka muuttuu ajan ja ihmisten mukana. Sinkkosen näkemyksiin kyllä vaikuttaa aika vahvasti sekin, että hänen oma isänsä teki itsemurhan, kun lastenpsykiatri oli teini-iässä ja lastnepsykiatri koki itse tulleensa isänsä hylkäämäksi.

 

RISUKASA
onko kelan maksukatto voimassa? + hinta politiikkaa ( jee! koitin evenstarin ohjeiden mukaan siirtää tekstiä,oppia ikä kaikki) Apteekissa antoivat kelan palautus lomakkeen ja sanoivat että heidän ymmärtääkseen kela korvaa alle 43v:lle lääkkeitä, varma tieto tää ei ole ennenkuin rahat tipahtavat tilille, heh. Mutta jos haluaa ja " se joka pelkää ei pelaa" ajatuksella voi ottaa reseptistä vain sillä hetkellä tarvitsemansa lääkkeet, eli jättää reseptille viel osan lääkkeitä. Minä tein niin, resepti oli kirjoitettu 30 kpl lääkkeelle ja 3 kpl piikille. Otin vain 10 pilleriä (tarvin vain 5 kpl mut 10 kpl oli pienin satsi) ja yhden piikin. Koska aijon pelata enkä pelätä, heh Saattaa tosin tulla kalliimaksi jos ois ottanu kaikki kerralla ja huomaa että taas on mentävä apteekkiin ostoksille...Tai jospa lääke muutetaan seuraavalla kerralla? TAI jos pullat uunissa niin loppujahan lääkkeitä ei tarvi. Vapaa valintainen ostos siis. Ja kävi vielä näin: resepti oli kirjoitettu clomifen lääkkeelle mutta apteekki täti sanoi että se on loppu eteläsuomesta/apteekkitukusta kokonaan saatavan vastaavaa lääkettä clomhexal mutta on soitettava lääkärille että on lupa vaihtaa, lupa tuli ja tein ostokset, hinta sentit pyöristäen 8e piikki ja pillerit 30e en tiedä oliko vastaava lääke edullisempi vai ei siihen alkuperäiseen verrattuna. Mutta kaikkea sitä sattuukin kun apteekkiin menee ei käy mielessäkään ettei sielä ole sitä mitä menee hakemaan. Mutta onhan noita päänsärkytabletissakin edullisia ja kalliimpia kannatta kysyä lääkäriltä vaihtoehto lääkettä/piikkiä joka olisi edullisempi...

 

väli huomautus, siirsin ton onko kelan maksu katto virkkeen, muttei siinä ole sinistä pohjaa..

 

Vellunkainen, rohkeesti mukaan vaan! :wave: Mulla on ollu vähän samanlaista, p-skaa tuuria miesten suhteen.. joko ne ei oo halunnu yrittääkään (ainakaan hoidoilla), tai sitten vaikka on yritetty (viimesimmän kanssa yli 2 vuotta) niin ei oo tullu.
Useita vuosia sitten päätin että jos ketään ei edelleenkään oo kun täytän 30 niin alan puuhailla tätä ittekseni. Mulla on koko loppuelämä aikaa ettiskellä sitä ukkelia, mutta tiettyjä asioita vaan ei biologisten rajojen takia kannata lykätä liian pitkälle. Deitti-ilmotukset on mullakin avoinna, mutta harvoimpa sieltä ketään ihmeellisempiä vastaan tulee.
Mun esikoiselle vaari ja eno (mun isä ja veli) on ollu läheisemmät ja parhaat miehen mallit kuin isä.

 

Vellunkainen, kovasti tutuilta kuulostavat nuo pohdintasi. Komppaan kuitenkin Leenaa. Näitä sanoja kysymyksiä varmasti jokainen itsellinen pyörittelee, kunnes saa niistä henkisen niskalenkin, tai sitten ei. Jokainenhan tekee omat ratkaisunsa ja tietää lopulta sydämessään, mikä on itselle oikein, siksi tätäkään ratkaisu ei voi kenellekään minään pakettiratkaisuna "suositella". Voi vain kertoa, mitä on itse asioista ajatellut.

Tuohon miesasiaan, niin olen myös sitä mieltä, että totta kai ideaalissa maailmassa isä pitäisi olla. Näen tämän kuitenkin realiteettien kautta, kun isää ei ole, niin ei ole. Eikä sitä välttämättä tule ajoissa, ei siitä mitään takeita ole. Kukaan kun ei edes voi tietää, koska se "ajoissa" pitäisi olla. Ja toisaalta, vaikka semmoinen ilmaantuisi, ei ole mitään takeita, että se pysyisi. Rujo kärjistys, mutta paraskin isä voi yhtäkkiä jäädä vaikka moottoripyörällä rekan alle tai kuolla vaikka syöpään (sama koskee tietysti äitejäkin), ja taas ollaan isättömiä.

Kyse on siis valinnoista. Odottaako optimaalisia olosuhteita (tuleeko niitä koskaan, taloudellisesti, henkisesti tai sosiaalisesti?) vai toteuttaako unelmansa niillä resursseilla, mitä on? Olisiko lapsettomaksi jääminen parempi vai huonompi kohtalo kuin isättömänä syntyvä lapsi? Kuinka paha ongelma se isättömyys ihan oikeasti on, siitä on sekä rohkaisevia, että pelottavia esimerkkejä. Ollako mieluummin miehetön yh-äiti, miehellinen lapseton vai jäädäkö lopulta vanhaksipiiaksi ilman sekä miestä, että lasta? Vai voisiko jopa olla mahdollista siitä huolimatta, että synnyttää isättömän lapsen, vielä kuitenkin löytää hyvä mies ja perustaa onnellinen uusperhe?

Kun kenelläkään ei ole kristallipalloa, josta valintojensa todellisia seurauksia voisi arvioida, on vain lopulta tehtävä päätös suuntaan tai toiseen. Ja näissä päätöksissä jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija.

Tuosta työn ja lapsen yhdistämisestä sekä jaksamisesta, senkin suhteen jokainen on paras arvioimaan omat resurssinsa. Itse ajattelen, että on parasta varautua pahimpaan ja tiedostaa, että elämän rankinta urakkaa kohti tässä ollaan menossa. Kuitenkin uskon, että vaikka rankkaa tulee olemaan, asioilla on taipumus järjestyä ja toisaalta asiat voivat jopa tasapainottaa toisiaan.

Omalta kohdaltani olen aikaisemminkin huomannut, että stressin "levittäminen" itse asiassa helpottaa painetta. Tällä tarkoitan sitä, että jos työn merkitys elämässä kasvaa liian isoksi, se painaa enemmän. Opiskeluaikoina kun olin pelkästään töissä, työ painoi, ja kun pelkästään opiskelin, siitä aiheutui stressiä. Kun tein kumpaakin yhtä aikaa ja pakettiin yhdistyi vielä kotielämä ja harrastukset niin kaikki painoi sopivasti, eikä mikään taakka kuitenkaan heiluttanut kuppia nurin. Niinpä uskon ihan oikeasti, että kotielämän painottuminen lapsen muodossa voi jopa vähentää työstä aiheutunutta stressiä. Näin ainakin jos uskoo työkavereiden puheita, on kuulemma ihan kiva tulla töihin levähtämään ;-)

Useimmissa ammateissa on myöskin mahdollista järjestellä omaa työtään, kun vain katselee vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti. Itsekin oli vielä vuosi sitten kolmivuorotyössä. Vaihdoin hommia ja siirryin tehtävään, jossa on vain kaksivuorotyö ja enemmän joustoa työaikojen suhteen. Onhan sairaanhoitajillekin työpaikkoja, joissa ei tehdä kolmea vuoroa. Voisiko semmoinen mahdollisuus löytyä paremman jaksamisen varmistamiseksi? Olen ymmärtänyt, että sillä alalla on tällä hetkellä työntekijän markkinat ja siten aika laajat mahdollisuudet valita työpaikkansa.

Tuo lapsen kanssa jaksaminen on kysymysmerkki jokaiselle, tilinpäätöksen voi tehdä vasta jälkikäteen. Itse koin todella rohkaisevana esimerkiksi tapaamisessamme olleet itselliset äidit, jotka olivat todella tyytyväisiä tilanteeseensa. Ainakaan heille urakka ei siis ole ollut ylitsekäyvä tai mahdoton, mistä ehkä parhaana todisteena on se, että he suunnittelivat lisää perheenlisäystä. Eihän se yh-äidinkään elämä ihan välttämättä ole pelkästään raskasta ja kurjaa, se voi kuulemma olla hetkittäin myös ihanaa ;-) Elämänmakuista elämää joka tapauksessa.

 

Mielestäni tuo hokema "lapsella tulee olla isä, vaikka huonokin isä" on väitteenä täysin perusteeton ja suorastaan edesvastuuton! Ajatellaan mukamas lapsen parasta, että huonokin isä tekisi lapsen onnelliseksi. Ystäväpiirissäni olen valitettavasti nähnyt miten vanhempien huono parisuhde ja henkistä väkivaltaa käyttävä isä ovat vaurioittaneet lapsia. En todellakaan usko että oman lapseni isättömyys tuottaa hänelle yhtä korjaamattomia traumoja. Ja älkää nyt tulkitko väärin, että olisin jotenkin yleisesti isä/ mieskielteinen (tiedän aivan mahtavia isiä ), mutta tuo väite on vaan.. syvältä!

Oli mukava tavata palstalaisia, kiitokset kaikille, nähdään pian uudestaan!

 

Peesaan teitä kaikkia leena, hilistin, jennuli ym. "Kun kenelläkään ei ole kristallipalloa, josta valintojensa todellisia seurauksia voisi arvioida, on vain lopulta tehtävä päätös suuntaan tai toiseen. Ja näissä päätöksissä jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija." näin se on, pitää tehdä itse se ratkaisu. Jos jotain oikein haluaa niin eikö sitä silloin voi yrittää? Mutta se virke että pitää olla isä vaikka huonokin niin en allekirjoita sitä.
Ja Vellunkainen se psykologilla käynti voisi sua ehkä auttaa että pääsisit eteenpäin ja tekemään omat ratkaisusi? Ulkopuolinen (ammattilainen) näkee asian ihan eri tavalla...
Nyt ulos ja lenkille, aurinko paistaa!

 

Kävin lenkillä, ihana ilma. Kaiken laista ajatusta pyöri päässä ja googletin sen takia tuike ryhmän. Siellä oli ihan hyvää tietoa. Lokakuusta alkaen on joissakin kaupungeissa alkanut pyörimään yksin odottavien synnytys/perhe valmennus. Ja maininta että vuodessa 2000 naista odottaa vauvaa ilman isää. Että näin, vahinko, tarkotuksella, klinikalla käynti vai miten ovat alkunsa saaneet mutta paljon on ja aivan takuulla pärjäävät.

 

Mutta toisaalta mä ymmärrän mun isää varsinkin, kun meillä on tosi läheiset välit. Niin, ehkä hän ajattelee, että lapsi menettää jotain kun sitä isä-suhdetta ei ole. Mutta voihan se läheinen suhde olla lapsella myös äidin kanssa
------
Miten paljon olette säästäneet, tai varanneet rahaa kun lähditte hoitoihin? Mä ymmärrän, että jokaisella on ihan erilainen tilanne, eikä rahan kulutusta siinä mielessä voi verrata. Mutta jos ajatellaan, että kyseessä on ns. terve nainen ja hoidot tehdään luomukiertoon.

------

mullakin on tosi läheiset välit isääni,mutta myös äitiini, toisaalta mietin sitä myös et miten tärkeä oma isä on minulle, mutta tälle lapselle tuleekin sitten maailman paras ukki.. =)

rahasta:

ensikäynti: ilmainen

psykologi: 60 euroa

aukiolotutkimus ja infektioverikokeet: 300 euroa

inseminaatio(sis.lääkärinpalkkion, ultran kp12,inssin) : 615 euroa/ kerta

ovulaatio ja raskaustestit: clearblue ovistesti 35 euroa/ 7 kpl, raskaustesti 10 euroa/1 kpl

matkat/palkattomat vapaat hoitopäivinä


mutta verikokeet voi otattaa terveyskeksuksessakin, kaikille ei tehdä aukiolotutkimusta ja ovis/raskaustestejä on toki halvempiakin.
mutta periaatteesa jos sulla ei mene matkoihin rahaa niin
sellaisella 750 eurolla selviät eka kierron, mä tuhlasin ehkä liikaakin, koska kävin ottamassa toksoplasmoosikokeita ja hcg arvoja yms. yksityisellä.
inssin hinta on ainakin fertinovalla vissiin hieman noussut tuosta. mutta tälläisiä summia siellä klinikalla.

 

Mua kiinnostaa se rahapuoli vielä. Miten paljon olette säästäneet, tai varanneet rahaa kun lähditte hoitoihin?

Miulla on säästössä muutama tonni mummolta saatuja perintörahoja ja niillä ajattelin rahoittaa ensimmäiset inssit. Palkkatulot on tällä hetkellä sen verran pienet ja asuminen Hesassa sen verran kallista, että peruspalkasta en paljoakaan pysty säästämään, mutta kesälomarahoista ja muista "ylimääräisistä" voisin koittaa säästää vähän lisää.

Sekin kyllä auttaa, että ainakin näissä alkukäynneissä porukat on avustaneet hiukan.. :ashamed: :saint: Sanoivat vaan, että tulen tarvitsemaan säästöjäni sitten kun hoidot oikeasti aloitetaan, joten he voivat nyt tässä kohtaa vielä avustaa vähän.

Pankkilainaakaan en ole sulkenut pois laskuista rahoitusvaihtoehtona, jos käy niin, että insseillä ei tärppiä tule. IVF-/IVM-hoidot on niin paljon inssejä kalliimpia, että niitä varten ainakin miun pitää miettiä rahoitus ihan erikseen.

*muoks*

Asiasta ihan ananakseen, onpa tullut tuota Mitäs nyt? -palstaa selaillessa mieleen, että ainakin yksi hyvä puoli tämmöisessä itsellisessä äitiydessä tai äidiksi pyrkimisessä on: Ei tarvii tapella kenenkään kanssa lapselle annettavasta nimestä. =)

No joo, toi nyt oli ehkä jossain määrin huumorilla heitetty, mutta totta yhtä kaikki. Väheksymättä mitenkään sitä, kuinka paljon kahden vanhemman perhe helpottaisi elämää monissa tilanteissa, kyllä siinä on ihan oikeasti hyvätkin puolensa, jos on yksinhuoltaja. Ja siis vielä näin kuin me, että ollaan lähtökohtaisesti totaaliyhäreitä.

 

Pankkilainaakaan en ole sulkenut pois laskuista rahoitusvaihtoehtona, jos käy niin, että insseillä ei tärppiä tule. IVF-/IVM-hoidot on niin paljon inssejä kalliimpia, että niitä varten ainakin miun pitää miettiä rahoitus ihan erikseen.

Asiasta ihan ananakseen, onpa tullut tuota Mitäs nyt? -palstaa selaillessa mieleen, että ainakin yksi hyvä puoli tämmöisessä itsellisessä äitiydessä tai äidiksi pyrkimisessä on: Ei tarvii tapella kenenkään kanssa lapselle annettavasta nimestä. =)

pakko taas kommentoida, no huomenna multa loppuu saikku niin en ole teitä kyttää kokoaikaa, juu ei kannata sulkea silmiä pankkilainaltakaan, miettikää millaisia summia ihmiset ottaa lainaa remontteihin, autoihin tms. mulla oli se kanssa suunnitelmissa, et jos inssit ei tärppää, meen pankkiin jotta pääsen isompiin hoitoihin, ei näistä palkoista kuitenkaan ihan sellaisia summia säästetä..

nimistä.. mä toivoisin taas tässä kohdin et olisi se mies, mun lapsesta tulee varmaan nimetön :ashamed: mikään nimi ei vaan tunnu yhtään hyvältä, etenkin jos se on poika, mulle tulee ihan hirmu ahdistus kun yritän miettiä, alkuraskauden pahoinvointi päivinä putkahteli mieleen vaikka mitä nimiä mut siis mä yhdistän ne nimet siihen oloon ja ja mä en voi niitä enää käyttää ( juu tiedän että ihan tyhmää, mutta tutkimattomat ovat raskaana olevan naisen tiet.. ) varmaan eka lapsi jolla ei ole nimeä, tuskin sitä voi pirpanaksi kastaa.. :/ ja tää on sit ihan oikeasti murhe, kohta pitää neuvolaan viie paperit missä tarttee olla nimet, ei siihenkään voi mitä vaan kirjoittaa, koska jos kävisi huonosti ja lapsi tulisi vaikka hätäsektiolla ja mä olisin unten mailla niin ei ole sitä miestä sanomassa että lapsen nimi on tämä ja tämä, siis tää esimerkki on niin kaukaa haettu mutta kertoo et nimikriisi on iha todellinen.. juu :ashamed: koittekaa ymmärtää..

mukavaa iltaa kaikille teille,, mä poistun nyt :wave:

 

Hei vaan
Tervetuloa uudet mukaan.....
Oli kyllä mahtava nähdä siellä tapaamisessa muita samassa tilanteessa olevia. Oli mys ihana kuulla niiltä jotka oli jo lapsen saanut minkälaista elämä on ollut lapsen kanssa.

Niin ja oli puhetta että järjestettäisiin pikkujoulut marraskuussa, olisiko kiinnostuneita tulemaan..... joko Helsinkiin jos saa jonku paikan tai sit Lahteen.... mä voisin tehä selläsen mini joulu päydän sinne. Ajattelin et sovitaan mita kukinkin maksaa ja sit mä katon et mitä kaikkea sillä saa. Ajattelin et näin vältettäisin se et jotain laatua ihan kamalasti. Niin ja mä tykkään laittaa ruokaa. Tietenkin se edellyttää et ite pääsen sillon tulemaan. Mut jos sovittaisiin ajoissa niin vois kukin tahollaan järkätä sen päivän vapaaksi. Ajattelin et vois alotella aikasin esim klo 14.00....niin lapsellisetkin voisi olla pidempään paikalla,kerkeis jutella ja ei menis niin myöhään......mut laitelkaa ajatuksia miltä kuulostaa.Niin ja jos se tapaaminen on Lahesta ja joku pitkämatkalainen haluu tulla, niin mun luota kyllä löytyy tarvittaessa yö sija ,et ei tarvi jäädä pois sen takia.

Niin ja tosta isä jutusta.... Onhan se mahtavaa jos lapsella on hyvä isä,mut aina se ei ole niin. Joko isä ei ole läsnä tarpeeksi tai sitä ei kiinnosta. Tuttavissani on valitettavasti liikaa näitä hällä väliä isiä tai jos ne välittää niin sit nainen saa tehdä kaikki kotityöt, turha odottaa et niihin saa apua. Mielestäni esim. viinaan menevä mies ei ole hyvä lapselle näyttämään esimerkkiä.... tietenkin nämä on niitä ääripäitä,mut valitettavasti niitäkin on aika paljon.....Tietenkin toivon että kohalleni osuisi se ihana mies joka välitää myös siitä lapsesta ja on sille kunnon miehen malli.

Niin ja joku kyseli et paljon on varannu rahaa hoitoihin, niin ite olen säästäny 3000?, mut toivon et niistä osa jää sit lapsen tarvikkeiden ostoon....


Mut täällä odotelu jatkuu vaan... enää vajaa 3 viikkoa ensikäyntiin..... nyt rupee kyllä vähän jänskättämään.

 

Hei!
Olisin tiedustellut onko teitä tällä palstalla monta, jolla on jo yksi tai useampi "hedelmöityshoitolapsi"? Minulla on alle kolme vuotias tyttö, joka kyselee jo kovasti isä asioita. Rankkoja kysymyksiä joo! : )

 

Laparoskopiaa odotellessa ehtii säästellä.. oli 3000 pahan päivän varalla ivf.ään joutumista varten mutta nyt näyttää siltä että melkein kaikki menee ehkä veroihin.. GRRRR!! :headwall: Se niistä säästöistä sitten tältä erää. Inseminaatiorahan saa kasaan nopeemmalla säästöllä, mutta sitten varmaan menee lainoiks jos rankimpiiin hoitoihin joutuu (toivottavasti on joku ukko ilmaantunu jo siihen mennessä.. ) Tavaroista ei onneks tarvi ostella juuri mitään, kaikki on lojunu esikoisen jäljiltä varastossa 10 vuotta oottamassa sitä seuraavaa käyttäjää..

 

Tänne on tullut nyt niin paljon tekstiä etten lähde kommentoimaan erikseen kenellekkään.Oikeastaan kaikki onkin jo sanottu kertaalleen.Kiva että uusia on tullut mukaan.Tervetuloa pohtimaan asioita kanssamme.

Itse olen varannut rahaa paljon eli tavallaan lainarahalla n. 15000 euroa.Toivon että se riittää seuraavaksi kahdeksi vuodeksi jonka tähän projektiin sijoitan.

Sunnuntaina pistin munasolujen irroituspiikin ja maanantaina kävin inssissä.Osa muniksista oli jo irronnut ja osa vielä paikoillaan.Ovista on nyt kestänyt kolme päivää testien mukaan.Aika vahvoja nuo hormoonit.Toivottavasti kaikki munikset irtoavat ja mahdollisuuteni paranevat.Vielä seuraava mennään näin piikittäin ja neljäs kerta onkin sitten ivf:llä.Näillä näkymin vielä tänä vuonna.

Kelalta on tullut kyselyjä.Olen saanut korvauksia,mutta voi olla että perivät takaisin.Se jää nyt nähtäväksi.Tähän en ollut varautunut.Lääkäri kirjoitti lausunnon sinne hoidoistani.

Hyvää syksyä kaikille =)

 

Peukkuja Katalle, toivotaan ettei noita jatkosuunnitelmia tarvitakaan...

 

Itse olen varannut rahaa paljon eli tavallaan lainarahalla n. 15000 euroa.Toivon että se riittää seuraavaksi kahdeksi vuodeksi jonka tähän projektiin sijoitan.

Huh, sie olet tosiaan varautunut aikas hyvin tuohon rahoituspuoleen. Itsellä ei ole tuosta kuin viidesosa tällä hetkellä säästössä, kolmisen tonnia siis. Sillä toivon selviäväni ainakin ekoista insseistä. Sitten kun säästötilin eli kuvainnollisen rahakirstun pohja alkaa pilkottaa, rahoitushommia pitää miettiä uudestaan. Mutta kuten sanottu, pankkilainaakin olen valmis ottamaan, jos muita rahoitusvaihtoehtoja ei siinä vaiheessa ole näköpiirissä.

Kelalta on tullut kyselyjä.Olen saanut korvauksia,mutta voi olla että perivät takaisin.Se jää nyt nähtäväksi.Tähän en ollut varautunut.Lääkäri kirjoitti lausunnon sinne hoidoistani.

Siis hetkinen, oletko sie saanut jotain Kela-korvauksia insseistäkin?

Miulle sanottiin Väestöliitossa, että itsellinen nainen ei voi saada insseistä korvausta millään, vaikka taustalla olisi mikä lapsettomuutta aiheuttava sairaus. Sen sijaan IVF-hoidoista voi olla mahdollista saada korvausta, jos on esim. PCOS, mutta sekin ilmeisesti riippuu tyyliin yksittäisen Kela-virkailijan päivästä, mitään takuuta korvauksista ei kuulemma anneta. Suorakorvauksia itselliset naiset eivät kuulemma saa ollenkaan, mutta IVF-hoidoista voi anoa korvauksia jälkikäteen, jos tosiaan on esimerkiksi PCOS.

 

No, joopa joo... Kuka tosissaan on niin näppärä että sen suljetun kerhon tekasee?