Hei vaan! Tulipa luettua koko tämä keskustelu läpi ja voin sanoa, että meni muutama hetki
Mutta olipa kyllä valaisevaa ja ajatuksia herättävää tekstiä, kiitos siitä kaikille kirjoittajille! Asioita
kuitenkin taitaa olla muuttunut sitten keskustelun alkuaikojen sekä ihan hinnoissa että toimenpiteitä tekevissä paikoissa, joten päivitettyä tietoa olisin vailla ja muutenkin kokemuksia ja mielipiteitä.
Inseminaatiota olen siis ajatellut ja yksinäisenä olen liikkeellä minäkin. Täytyy myös antaa kehuja tämän keskustelun positiiviselle ja kannustavalle hengelle, minäkin joka en juuri kirjoittele mihinkään uskaltauduin teidän ihanan suhtautumisen vaikutuksesta kirjoittamaan
On myös ihana lukea muiden onnistumisista ja haaveiden toteutumisesta, tuli hyvä mieli monta kertaa 66 sivun aikana
Olen itse 39-vuotias ja ensinnäkin mietin mahdanko olla sopivan ikäinen tähän vielä, etten liian vanha? En siis koe itse itseäni edes ikäisekseni, en ole oikeastaan edes ajatellut ikää elämässäni sen kummemmin ja jotenkin kuin varkain vuosia on tullut noin monta
En itse usko, että minulla olisi mitään esteitä tähän tai raskaaksi tulemiseen tai mikään ei ainakaan viittaa siihen, mutta onko noilla paikoilla jotain ikärajoja minkä ikäisiä hoitavat?
Onko Tampereella enää tuo Ovumia ainut paikka, joka näitä tekee? Näin ymmärsin googlettamisella.
Kun olette varanneet ensikäyntiä niin mitä olette kertoneet puhelimessa tai mitä teiltä on kyselty vai oletteko vain sanoneet varaavanne ensikäyntiaikaa? Kyselläänkö ylipäätään jossain vaiheessa syitä miksi hankkii lapsen yksin? Oletteko kertoneet jo puhelimessa, että olette liikenteessä yksin? Millainen on ollut henkilökunnan suhtautuminen teihin? Minulla on vähän puhelinkammoa, jos on vähänkin pelkoa, että minuun suhtaudutaan ynseästi tai lyttäävästi.
Onko kukaan ottanut tuota Ovumia Rahoitusta?
http://ovumia.fi/rahoitus/ Onko kokemuksia siitä? Lähinnä mietityttää lainan lyhennys sitten kun on vauvan kanssa kahden ja tulot pienenevät. Minulla on hoitoihin jonkin verran säästössä, mutta ilman lainaa ei se olisi kokonaan mahdollista kuitenkaan, etenkin jos monta yritystä tarvitsisi.
Onko tutkimuksista tai toimenpiteistä mikään kivulias tai epämukava?
Miten olette pystyneet järjestämään töistä vapaata noina toimenpidepäivinä? En itse haluaisi toitottaa töissä mihin olen menossa. Mutta alkaa se ehkä epäilyksiä herättää, jos minulla alkaa yht'äkkiä olla joka kuukausi menoja, kun tähän asti ei ole juuri ollut
Miten olette järjestäneet nuo menot? Oletteko ilmoittaneet vain olevanne sairaana vai oletteko tehneet työvuorojärjestelyjä tai lähteneet kesken päivän töistä? Minulla vähän
huonosti töissä pystyy työvuoroja järjestelemään tai töistä kesken päivän lähtemään, mutta olen myös kovin tunnollinen ollakseni pois jos en ole oikeasti sairas, joten pitääköhän vain vaientaa omatunto
Millaiset Ovumia Tampereen aukioloajat ovat? Mietin pääsisiköhän töiden jälkeen sitten siellä käymään, jos on vähän aikaisempia vuoroja vaikka. En löytänyt nettisivuiltaan aukioloaikoja, vain ajanvarauksen ajat vai onko ne yhtä kuin aukioloajat vai enkö vain osannut katsoa sitten?
Tämä on varmaan tosi tyhmä kysymys, mutta kysyn silti, kun en tiedä
Eli miten sitten kun toteatte, että on otollinen päivä inseminaatiolle niin pitääkö klinikalta varata aika vai voiko sinne sitten vain mennä ilman ajanvarausta? Jos aika pitää varata niin saako sen varmasti niin nopealla aikataululla, ettei mene sen takia ohi, ettei saa aikaa?
Entä nuo hinnat Ovumialla, osaako joku siellä hiljakkoin käynyt kertoa? Hyvä hinnastohan tuolla sivuillaan on, mutta miten käytännössä teillä on rahaa mennyt?
Meneekö koko projekti siis tähän tapaan; soitan ajan ensikäynnille. Otan mukaan valmiiksi täytetyn esitietolomakkeen. Ensikäynnin jälkeen otetaan verikokeita? Sitten on psykologin tapaaminen? Missä vaiheessa tehdään tuo aukiolotutkimus? Onko suunnittelukäynti seuraava mitä tapahtuu? Sitten inseminaatio ja jos/kun ei heti tärppää niin ennen seuraavaa inseminaatiota ei tarvitse käydä enää missään tutkimuksissa/käynneillä vaan kaikki on noilla kertatutkimuksilla- ja käynneillä selvät?
Minua niin jänskättää tämä, siis positiivisella tavalla
Se, että jos tästä on vihdoin tulossa totta, onhan se nyt mahtavaa, toki ymmärrän, että on myös mahdollisuus siihen, ettei tämä onnistu, mutta ensin tietysti edes yritetään ennenkuin semmoista murehditaan. Olen asiaa miettinyt pitkään, mutta nyt tuntuu vahvasti siltä, että olisi aika tehdä askel asiassa eteenpäin.
Olen miettinyt jo jopa taloudellisia asioita ja ratkaisuja sitten kun on vauvan kanssa kahden, mutta niistä ehkä toiste, kun on jo nytkin ihan megapitkä viesti
Toivotan kaikille paljon onnea ja vauvoja kaikille! Ja iloitsen niiden puolesta, jotka ovat onnistuneet ja saaneet oman pikkuisen tai odottavat sitä! Onko muuten kellään täällä onnistunut ensiyrittämällä?