Yksinäinen nainen keinohedelmöityksessä?

Hei vaan

Tänään mulle soitettiin fertinovalta, oli lääkäri pyytäny kuulemma soittamaan kaikille joilla on ensikäynti viellä edessä. Ne sano että simppojen saanti on nyt huonoa, uusien lakien takia. Sano että eihän sitä tilannetta tiedä sit mikä se on kun mä niitä tarviin, mut kysy et olisinko halukas varaamaan jotain simppoja toisesta sperma pankista Tanskasta, se maksaisi kuulemma 1000?,siis lisää vaan hoitokuluja tulisi . Sit ne sano et jos tiedän jonku tutun joka haluis luovuttaa somppoja mulle niin kannattaa kuulemma harkita asiaa, mut sen ajatuksen mä tyrmäsin heti ja sanoin et ketään tuttua en mun lapsen isäksi halua.

Jotenkin tuli sellanen olo et kaatuuko tää juttu nyt sit siihen, että ei ole simppoja tarjolla tarpeeksi. Mut kai mä vähän yli reagoin kun odotan niin paljon, enkä halua että hoidot viivästyy. No toivotaan nyt että siellä Tanskasa rupee miehet luovuttamaan urakalla laadukkaita simppojaan.


Jennuli
Kiva kun haluat tavata. Voihan se olla että ollaan juskus nähty, eihän sitä tiedä. Ite muutin Lahesta kesällä vasta Hollolan puolelle ja Lahessa asuin kuitenki 18 vuotta.
Mut sen näkee sit.

Öitä kaikille

 

kristiina, oliko se sun kiukkuinen biologi mies? ei siellä tietääkseni ole kuin yksi mies... (joka on täys idiootti!)
mutta hoitajat on mulle olleet kivoja, mm. yrittäneet lohdutella epäonnistuneiden inssien jälkeen.

tänään ovisplussa, mutta ei simppoja... tuli itku, vaikka olinkin "täysin" varautunut...

olen myös kerran käynyt Tampereen Ovumiasssa, silloin lääkäri ja biologi (jotka tapasin), olivat kivoja. pieni paikka, siinä mielessä sellainen kotoisa. eikä mulle tullut rahastuksen makua (vaikka mitä muutakaan tää on...) ja silloin pääsin aika joustavasti (tosin siellä ei lääkäri paikalla joka päivä, eli ei välttämättä pääse just silloin kuin ois tarvis)

 

Miten voi olla ettei ole simppoja. Nyt soitat heti Kuopion In teamiin. Ja lähdet junalla huomenna Kuopioon (kiva kaupunki).... Keski- Suomessa on simppoja, ainakin minulla on aina ollut.... jos on kerran ovis niin nyt toimintaa...


Lotta, joka tarkoituksella taustailee

 

No voi harmi Inia, otan osaa :'( .
Mä nyt tavaallaan päätin sen, että ostan ne tonnin simpat, jotta voin varmistua siitä, että hoidot saa sillon kun niitä tarvii. En vaan sitten tiedä, joudunko hieman jossain vaiheessa odottelemaan, koska tollasta rahamäärää (siis kaikkineen n. 3000?) on aika hankala saada kasaan tässä muutamassa kuukaudessa. Päätin kyllä, että en osta mitään ylimääräistä!

Sellasta vielä mietin, että voisin tehdä joitakin testejä muualla. Esim. sen infektioverikokeen voisi teettää arvauskeskuksessa vaan sepittämällä jonkun jutun. Aikanaan Hesarin artikkelissa oli myös, että Diacorilla munajohtimen aukiolotutkimus maksaa siellä n. 120?. Siinäkin säästäis muutaman kympin...

Vähänkö on vaikea keskittyä työntekoon, kun mielessä vilisee vaan siittiöt ja kaiken maailman kanyylit

 

toimiiko Kuopio lauantaisin?
no, mä en ehkä ole nyt niin kuukauden päälle, kun on tässä useampikin kuukausi mennyt "hukkaan". ja sitten voi vielä haaveilla josko miesasia edistyisi...
mullahan ei ole mitään aukiolotutkimusta tehty, en tiedä miksi. kai kun periaatteessa kaikki on toiminut normaalisti.

 

Moikka!

Inia: juu, oli mies...Hoitsut kyllä kivoja. Ehkä sitä oli vähän herkkänä, mutta kyllä mielestäni hyvä asiakassuhde on aina loppuun asti hoitamista

Mutta nyt olen taas etsiytymässä hoitorumbaan. Jännä juttu, että mulle tuli jostain intuition sokkeloista mieleen eräs mies, joka (on tosin 10 v minua vanhempi) on äärimmäisen lapsirakas ja omia muksujakin on useampi. Ollaan tehty menneisyydessä töitä yhdessä ja ajatukset synkkaa. Eli se "pihvi"; miten nyt ylipäänsä miehelle voisi esittää asiaa simppojen "lainaamisesta"??? Hyvät siskot, nyt neuvoja pöytään! Siis mulle ei olisi ongelma, jos tuo mies tulisi virallisesti isäksi, olisi hyvä isä, vaikkei meistä suurella tod.näk. paria tulisikaan. Vai sittenkin anonyymi luovuttaja?

kristiina

 

Heippa vaan Jennuli! Olen kyllä välillä käynyt lukemassa juttuja, mutta en oikein ole uskaltanut itse kirjoittaa. Olisin itse varmasti ollut ihan samaa mieltä kuin mitä jotkut teistä kirjoitti. Eli miehet on epäluotettavia, pitää valita mies tai lapsi, jne. Olen oppinut aika kyyniseksi tässä vuosien varrella. Nyt kuitenkin joudun syömään sanojani, koska ikinä koskaan elämässäni en ole kokenut sellaista kuin tämän tyypin kanssa. En edes tiedä mistä tämä kumpuaa mutta olen täysin varma siitä että vanhenemme yhdessä yhteisiä lapsia kasvattaen. Olen onnellinen.

 

Joo Ullakin sekoilee linjoilla. Anteeksi Inia, ei se Kuopio ole edes auki launtaisin. Olin vaan niin ihmeissään että se voi olla jossain simpoista kiinni. En miettinyt mikä päivä nyt on. Anteeksi. Ja totta tosiaan eihän se nyt kuukaudesta ole kiinni.... sitten olet lapsen kanssa koko elämän...

Marialle piti laittaa, että ihanaa että olet rakastunut. Nauti siitä. Minäkin olisin kyllä voinnut laitta jonkun kyynisen viestin että onhan noita miehiä koettu ja se ei kannata. Mutta toistaalta tämä palsta ehkä on sellainen että meillä ei ole loppupeleissä kenelläkään kunnollista miestä juuri, nyt ja siksi varmaan lievästi sanottuna miehet on syvätä. Jos olisit toisella palstalla niin siellä olisi varmaan kannustusta että minäkin mietin lasta yksin kunnes kohtasin Jorman.... Siis tällä en missään tapauksessa tarkoita että vaihda palstaa vaan että jos meillä olisi mies niin emme olisi lasta yksin hankkimassa.... En tiiä ymmärsikö tuosta kukaan mitään... Minua ainakin kiinnostaa kuulla sinun kuulumisia. Juuri ole onnellinen.

Minä ainakin olen ihan varma että haluan parisuhteen ja miehen. Mutta juuri nyt ei ole vaan sen aika. Minulla on nyt vauvojen aika. Vaikka vauvaa ei ala kuuluakaan.

Ulla

 

maria olen onnellinen sun puolesta, rakkaus kun kohdalle sattuu niin silloin siitä kannattaa kiinni pitää, sun itseellisen naisen elämä on nyt sitten jäänyt taakse, mutta onneksi niin positiivisesta syystä, käy meitä silti moikkailemassa ja varsinkin kerrot heti kun niitä yhteisiä pikkusia alkaa ilmaantua... =) :hug:

 

moro kaikki!

kristiina-68 Pähkäilen edelleen, ja varmaan pitkään tuota samaa kysymystä jonka esität... Tuttu vai anonyymi?

Eli se "pihvi"; miten nyt ylipäänsä miehelle voisi esittää asiaa simppojen "lainaamisesta"??? Hyvät siskot, nyt neuvoja pöytään! Siis mulle ei olisi ongelma, jos tuo mies tulisi virallisesti isäksi, olisi hyvä isä, vaikkei meistä suurella tod.näk. paria tulisikaan. Vai sittenkin anonyymi luovuttaja?

Mulla on siis tiedossa tuttu luovuttaja ja hänen "suostumuksensa" tuli vähän vahingossa. Kun ensimmäistä kertaa kerroin siskolleni hedelmöityshoitomahdollisuudesta adoption sijasta, oli siskoni innoissaan kertonut tälle miehelle asiasta. Miespä oli heti sanonut että voisi hyvinkin auttaa asiassa... Tämä jäi vähän läpän tasolle, mutta kun varasin ajan ekalle käynnille, niin soitin siskolleni ja pyysin kysymään että olisiko luovutus oikeasti mahdollista. Ja vastaus oli edelleen kyllä.

Mun pää on ihan sekaisin että kumpi voisi olla parempi, kun nuo lakikirjat ilmeisimmin sanoo ettei kirjallisilla sopimuksilla ole merkitystä silloin kun isä on tiedossa. Eli jos vaikka sovitaan että isä luopuu kaikista huoltajuushaluista... Mutta kun toisaalta onhan se aivan sairaan ihanaa että lapsella olisi toinenkin vanhempi jota voisi välillä nähdä.

Eikä riitä että mietin näiden kahden vaihtoehdon välillä noin ylipäätään.

Lisäksi tämä kyseinen mies tuntuu parhaalta mahdolliselta luovuttajavaihtoehdolta. Hän on nuori (24 v.), komea, fiksu, kansainvälinen, urheilullinen jne... joten hyvät geenit olisi tiedossa. Mutta juuri noista samoista syistä minua pikkuisen pelottaa että niin voi nuoren miehen mieli muuttua. Lisäksi puolesta ja välillä vastaan mieltäni kaihertelee se, että hän on ulkomaalainen (loistavasta futismaasta B) ) kylläkin muuttamassa pysyvästi Suomeen. Siis se ei haittaa että on ulkomailta, mutta hiukan tummempi ihonväri voi hämmentää mahdollisia tulevia miesehdokkaita... No toisaalta mullakin on tummat silmät ja hiukset, enkä kyllä huolis miestä joka ei etnisyyttä hyväksy

Meinasin asiasta jutella siellä psykologikäynnillä ja toivottavasti vähän selkenee ajatus. Ja totisesti toivon ettei psyko mua hyllytä heti sen takia, etten tiedä miten asia kannattaisi "hoitaa". Onko täällä ketään joka ois käyttäny tuttujen simppoja? Enää pari viikkoa ja sitten pitäisi jotain selkeyttä saada omaan päähän... mutta kun tämä ihana vauvailu sekoittaa pään ihan tyysti :heart:

 

canoe musta sun kirjoituksesta jotenkin voi rivien välistä lukea, että tuo tuttu luovuttaja voi hyvinkin olla se sun lopullinen päätös, tuskin sua todellakaan kukaan psykologi tyrmää ja jos simppojen saatavuus on mitä on niin...
mietin vain että sähän varmasti saat lapsen huoltajuuden täysin itsellesi eli ei sitä lasta sulta niin vain kukaan vie, mutta se mitä mäkin pelkäisin olisi se miehen mielen muuttuminen, etenkin monissa muissa maissa kun perhe ja jälkikasvu on iso juttu...
vaikea pätös, joku viisas on joskus samonut että kun teet päätöksen pysy siinä äläkä mieti enää muita vaihtoehtoja... joo helppohan tuota on toteuttaa.. =)

 

cannoe77:Yritin jo aikaisemminkin kirjoittaa,mutta teksti ei tullut läpi.Nyt uudestaan.Kun on tuttu luovuttaja,niin millään paperilla ei ole väliä.Olkoot vaikka kuinka lakimiehen kirjoittama,vaan mies voi aina halutessaan vaatia lasta itselleen.Minäkin mietin tuttua luovuttajaa ja olisi sellainen todella luotettava ollut,mutta kun miehen mieli voi muuttua vuosien varrella ja mies voi sotkea koko rauhallisen arjen.Myöskin kaikki luovuttajat on rekisteröidyttävä.Menee aikaa prosessiin.Minä luulen että myös aids testi täytyy tehdä luovuttajalle ym testit ennenkun hyväksytään.Siittiöidenkin pesu maksaa.En usko että hinnassa tulee paljoakaan voittamaan.Kannattaa keskustella lääkärin kanssa aiheesta.Päätin etten ota riskiä lapsen menettämisen suhteen.Entäpä kun tämä mies lähtee ulkomaille käymään sukulaisissa ja haluaa lapsen mukaan.Annatko?

Leena:Kiitos synnytysraportista.Se tulee tarpeeseen =)

Jennuli:Kiitos myös sinulle vastauksesta =)

 

Äidiksikö: Ainakin minä sain Espoossa omalta terveysasemalta kaikki lääkärini pyytämät infektio- ja sukupuolitautitestit ilman mitään sepityksiä. Kun kerroin nuorelle mieslääkärille olevani menossa yksinäisesti ja yksityisesti inssiin ja tarvitsevani siksi testejä, lääkäri nosti peukun pystyyn ja kysyi, että onko sulla lista niistä tarvittavista testeistä. Tämän jälkeen hän vain kyseli aikataulusta ja kirjoitti lähetteen labraan. Todella loistavasti meni siis tuo juttu.

Edelleen pienenä vinkkinä, että käyttämälläni Virolaisella klinikalla ei tuntunut edelleenkään olevan mitään pulaa simpoista ja hinnat ovat edelleen vain puolet meikäläisistä... nm: rojut rännissä

 

Tapaamisesta

Ois mukava tosiaan höpöttää ihan kasvotusten! Pitää heti kirjailla omia liikkumisia, jos näistä kävisi muillekin joku? Ilmeisimmin viikonloppu ois parempi kuin viikolla...

Olen tulossa Helsinkiin 3.10. ja suuntaan viikonlopuksi siskon luo Lahteen. Joten tuo kyseinen viikonloppu sopisi Pe-Hesassa tai pe+la Lahdessa. Toinen viikonloppureissu Helsinkiin ois 1.-2.11. joten silloinkin Helsinki ja Lahti sopii! Muitakin päiviä pystyn varsinkin Lahteen säätämään, lukuunottamatta 25.10. Se ei käy ollenkaan.

Tuota kalenteria selatessa tuli "huh huh" meille tämä vaikeampi aihe, eli isänpäivä vastaan... Todennäköisesti meidänkin pikkuisilla tulee olemaan isoisä, mutta oishan se hauska jos keksittäis joku luova idea kyseiselle päivälle =) Vai pitäiskö siitä tehdä vuosittainen kokoontumispäivä/-viikonloppu..?

nim. taidan kallistua anonyymin luovuttajan puolelle... Kiitos tytöt kommenteista!

 

Tapaamisesta

Mulle sopis parhaiten viikonloppu, oon arkisin töissä eikä sillon oikein ehdi lähteä Hesan keskustaa kauemmas. En omista autoa, joten olisi kiva, jos tapaaminen järjestettäisiin sellaisessa paikassa, minne pääsee helposti julkisilla. Lahteenhan pääsee tätä nykyä oikorataa pitkin, joten sinänsä Lahti sopii tapaamispaikaksi. Mut luonnollisestikaan en sano vastaan, jos tapaaminen sovitaan Helsinkiin.

).( Huomenna olis vielä käynti hoitavalla lääkärillä Väestöliitossa ennen kuin lääkäri jää pariksi kuukaudeksi virkavapaalle. Tarkoitus ois mennä kertomaan kortisolijutun tuloksista ja kyselemään lisätietoja kierronkartoituksesta, ovulaation bongailusta ja induktiosta sekä simpoista. Oon nyt vajaassa parissa kuukaudessa oppinut tältä palstalta jo ihan hirmusesti, mutta kyseltävää riittää silti vaikka millä mitalla: miten kierronkartoitus tehdään, miten osaan bongata oviksen, mitä jos menkkoja ei kuulu luomusti, mitä jos en ovuloi ollenkaan, kauanko ovulaation induktiota kokeillaan pelkillä clomeilla ja kuinka pian siirrytään tukevampiin lääkkeisiin, voiko simppoja joutua jonottamaan pitkäänkin vielä siinä vaiheessa, kun eka inssi on jo tehty, jne.

 

mä mietin tuota ihan samaa mäkin kannatan viikonloppua, ja varmaan pienellä viiveellä jotta mahd. moni pääsisi.
isänpäivästä ajattelin myöskin jotain tuollaista kuin canoe, mutta meidän tiivis perheyhteisö viettää iskäpäivää varmaan yhdessä, eli ukki ja mummi on ne jolle silloin suuntamme, mutta ajatuksena ihan kiva.. =) ja miksei sitäkin voisi kehitellä johonkin suuntaan..


(.)
rv18 kohta puoliväli..ihanaa... :heart:

 

Mulle sopisi myös hyvin myös tavata Teitä lokakuun alussa 3.10. Jos muita innokkaita ei Hesan suunnalta ilmaannu, voisin tiedustella joistain ravintoloista kabinettia meitä varten.

Olisi varmaan helpointa tavata jossain ravintolassa, niin kenenkään ei tarvitsisi kantaa huolta tarjoiluista. Toki täällä on vuokrattavana muitakin tiloja, esim. asukasyhdistysten ja leikkipuistojen kerhohuoneita, mutta mitä mieltä olette?

Ehkä tuo ravintolakabinetti olisi kuitenkin helpoin vaihtoehto, jos sellainen vain löytyy? ?Muistelen ainakin, että esim. "makkaratalossa" asemaa vastapäätä on espanjalainen ravintola, jossa olisi pieni kabinettikin. Jos ravintola perii kabinetista pientä vuokraa, olettko valmiita osallistumaan kustannuksiin??

Olen nyt kolmatta viikkoa sairauslomalla vatsakipujen ja supistusten takia ja nyt pitäisi kovasti yrittää makoilla. Lepo on onneksi helpottanut tilannetta, vaikken ihan pelkästään vuoteessa pystykään olemaan, kun kotihommat on hoidettava ja lapsi tarvitsee ruokaa. Pari viikkoa vielä pitäisi makoilla ja sitten täytyy tsekata tilannetta uudelleen. Haluaisin kovasti olla töissä marraskuun puoleen väliin saakka, mutta sitten tän tilanteen pitäisi rauhoittua. Vähän siis itsekkäistä syistäkin ehdotin kabinettia Helsingistä, kun pitäisi yrittää välttää turhaa rasitusta ja reissaamista.. Sopiikohan sellainen muille?

Joskos olet Jennuli haalinut paljonkin vauvanvarusteita? Tein tässä vähän aikaa sitten löytöjä nurkan takaa, kirpparilta. Iso läjä potkareita ja fleecetakkia, alle 10 euroa. Ruskovillan uudet potkarit 1 e...

 

tapaamisesta joo mulle käy myös 3.10 perjantai siellä helsingissä, mutta mieluiten sitten esim.klo 18 aikoihin, työpäivä kuitenkin silloin.
Olen valmis maksamaan ruokani ja pienen summan vaikkka tilastakin.

rebecca olen tuhlaillut varmaan turhan kalliisiin vaatteisiin, mutta mutta.. kotoonta löytyy myös jo vaunut, sitteri, sänky, syöttäri jne. joista osa siskolta tulleita, vaunut ostin..
esillä ei ole kuitenkaan vielä mitään, vähän sillai että olen ostanut/ottanut vastaan yms. jos jotain on kohdalle sopivasti sattunut...
yritähän sie ottaa nyt rennosti ja levätä...

 

tervehdys kaikille

olen seuraillut tätä palstaa kesäkuusta saakka ja nyt ajattelin osallistua keskusteluun.

Ihanaa oli löytää tämä palsta. Ilman sitä moni varmaan luulisi olevansa yksin ajatuksiensa kanssa.

Otin kesätauon jälkeen yhteyttä fertinovaan ja puhelimeen vastannut mies (ilmeisesti se biologi) selitteli, että on hirveän pitkät jonotusajat, kunnes ilmoitti, että seuraavalla viikolla olisi peruutusaika. Teki ilmeisesti virheen, se peruutusaika olis pitänyt antaa jo jonossa olleelle. Mutta minä otin sen, koska toinen vaihtoehto olisi ollut ilmeisesti yli neljän kk odotus. Nyt on ensikäynti ja psykologi takana. Pienenä hidasteena on, että uusi työpaikka pitäisi löytää ennen hoitojen aloittamista. Ja huonolta uutiselta kuulosti toi ettei siittiöitä ole tarjolla. Mulle ei oo kyllä kukaan puhunu siitä 1000? optiosta.

Nyt ei kerkee kirjottaa syvällisemmin taustoista, mutta palaan asiaan ja jos teidän tapaaminen toteutuu ja seuraan kelpuutetaan tulokkaita, niin olisi mahtavaa tavata samassa tilanteessa olevia immeisiä.

 

Moikka!
Minäkin olisin erittäin halukas tapaamaan teidät muut, vaikka olenkin ollut aktiivisena vasta vähän aikaa. Mulle sopisi kyllä Helsingissä tuo 3.10., mutta paikasta en kyllä osaa sanoa. Rebecan ehdottama espanjalainen ravintola on varmaankin "Casa largo". Oon kerran käynyt siellä ja se ois varmaan ihan ok paikka.

adelaide73 : Ihme, jos se biologi ei sanonut sulle mitään siitä optiosta, koska se sano viime viikolla soittavansa kaikki sinkut ja naisparit läpi. Mutta sellanen mahdollisuus on siis olemassa, mutta se ottaa tietty sen tonnin lisää
:/

Illanjatkoja itse kullekin!

 

Pitkästä aikaa taas piipahdin täällä. Kovasti on ollut VILKASTA - uusia mielenkiintoisia keskustelunaiheita ja ennenkaikkea monta uutta itsellistä naista vauvatoiveiden kera =) Hieno juttu!

Oma raskauteni on jo edennyt pitkälle, rv 32 menossa. Vatsakumpu on todella komea ja masuasukkikin kasvanut kovasti. Hieman olen joutunut välillä hidastamaan tahtia ja sairaslomailemaankin supistusten vuoksi. Äitiysloma häämöttää muutaman viikon päässä.

Synnytyskin on jo paljon mielessä (Leenan synnytystarina sai aikaan mielenkiintoisia "väreitä"...). Pikkuhiljaa kotiinkin on pienen pientä vauvanvaatetta kulkeutunut ynnä muuta tarpeellista tavaraa. Vauvan - sen oman pienen nyytin - saaminen konkretisoituu. Yhä uudelleen sitä vieläkin pysähtyy aina välillä epätodellisena miettimään - meitä on kohta KAKSI!

Klinikoista vielä tähän loppuun ennen sänkyyn ja unten maille kuukahtamista; Tampereen AVAssa sain itse viime talvena hyvää, asiallista ja hinnoiltaan kilpailukykyistä palvelua - niin ja ennenkaikkea onnistuneen inseminaation (2. yrityskerta). En tiedä, onko hintoihin tullut kovasti sen jälkeen muutoksia, mutta paikkaa voin suositella.

Oman kokemukseni mukaan ovulaation bongaaminen ultralla on kyllä tehokkain keino. Itse en tehnyt ovistestejä ollenkaan. Olen viime keväänä seurannut ystäväni ovisbongausta testien avulla, ja ainakin hänellä on ollut siinä ongelmia; testit pettäneet, ajankohdat vaihdelleet.. Kiertoja ( ts. inseminaatioita) jäänyt tämän vuoksi väliin ja raskautumismahdollisuuksia mennyt usea ohi. Testeistä ei aina tarkasti tiedä, onko ovis juuri ollut vai tulossa. Näin sanoi myös minua hoitanut lääkäri. Toisaalta, monethan tietävät ovisajankohdan omista tuntemuksistaankin. Itselläni ei näin ollut (pilleireitä oli tullut popsittua 15 vuotta). Mutta mutta - Joillekinhan sitten taas nuo testit ovat toimineet todella hyvin ja "tehokkaasti". Eri klinikoilla ja lääkäreilläkin tuntuu olevan eri näkemyksiä.

Toivottelen kovasti plussatuulia hoidoissa oleville, voimisia masuasukkia mukanaan kantaville ja jo pienen kanssa eleleville! Niin ja Marialle ihania aikoja uuden onnen kanssa =)

 

Moi.
Miekin olen innokas tapaamiseen: ja 3.10. sopii oikein hyvin, paitsi jos on myöhään illalla. Mulla on silloin iltavuoro ja sitten joudun ehkä vähän kikkailemaan. Mutta silloinkin, yritän kyllä.

Ja sitten uutisiin: viime viikolla (ollessani matkalla kotipaikkakunnalleni ystävän häihin) juurikin se nihkeä mies Fertinovalta soitti mulle ja kertoi ettei siittiöitä ole. Että se 1000 euron optio on ainoa vaihtoehtoni. (Ja oli melkoisen ehdoton tästä). Masennuin, mutta snoin pitäväni kiinni mun ensiajastani marraskuussa ja etsiväni siihen menessä vaikka väkisin oman luovuttajan. (Jonka etsiminen tähän mennessä on ollut tuskaa.)

Pääsin sitten kotipaikkakunnalleni ja tapasin siellä perjantai-iltana vanhaa ystävää. Juotiin viiniä ja juteltiin. En ollut ajatellut hänelle kertoa vauvauutisistani ennen kuin on oikeasti konkreettisia uutisia. Mutta viini ja masentava puhelu Fertinovalta sai mut avautumaan asiasta. Ja sitten selvisikin, ett' hän ja hänen miehensä ovat jo kauan halunneet, että mies lahjoittaisi spermaa jollekin tutulle. Että asiasta on puhuttu ja molemmat avioliiton osapuolet ovat innokkaita asiassa. Ja kuinka ollakaan! Kaikki kääntyi hyvin päin.

Asiasta on nyt puhuttua paljon ja tänään soitin Fertinovalle ja aikaistin ensikäyntiäni. Nyt se on lokakuun lopussa. Ja tämä mies (kutsutaan häntä vaikka Mikoksi), sapuu sitten sopivaan aikaan Helsinkiin lahjoittamaan. Aivan mahtava juttu.

 

Wau Santtu, tosi hieno uutinen! Onneksi olkoon jo tässä vaiheessa! B)

Heippa Wilma ja Rebecca, taidan olla sen verran uusi täällä, etten ole teihin vielä törmännytkään. :wave: Nyt teille olis sitten saman tien pari kysymystä, jotka koskee myös kaikkia muita tän palstan itsellisiä naisia, joilla joko on jo lapsi tai jotka ovat raskaana:

Millä keinoin teidän vauvat on saaneet alkunsa? Onko kenelläkään ollut jotain perusvaivaa kumppanin puutteen lisäksi, lähinnä siis PCO:ta tai endometrioosia? Ja kuinka monta sinkkuäitiä täällä ylipäätään jo on, joko raskaana olevia tai vauvan jo saaneita?

Omaa napaa: Kävin eilen kertomassa hoitavalle lääkärille Meikun endokrinologian polin kokeiden tuloksista, joista siis selvisi, että mitään vikaa ei löytynyt, eikä hoitojen aloittamiselle ole heidän pujolestaan mitään estettä. Kerrattiin lääkärin kanssa hoitosuunnitelma ja kyselin vähän tarkentavia kysymyksiä hoidoista, simpoista ja muusta semmosesta.

Hoitosuunnitelma on nyt sen sorttinen, että aloitan huomisten verikokeiden jälkeen metformiinin ja sitä jatkan ainakin siihen saakka, kunnes varsinaiset hoidot aloitetaan. Siinä vaiheessa otetaan sitten mukaan ainakin clomit, ja jos niillä ei saada haluttua hoitovastetta, kokeillaan joko suurempaa clomiannosta tai pistoksena otettavia hormoneja. Jos menkat tulee luomusti (tai no, semiluomusti metujen kanssa), voin halutessani kartoittaa kiertoa ultraamalla sillä aikaa, kun hoitava lääkäri on virkavapaalla. Joulukuussa otan yhteyttä hoitavaan lääkäriin ja pidetään pieni tilannekatsaus, samalla nähdään varmaan vähän sitäkin, miten simppajono on syksyn aikana purkautunut. Simppoja lienee saatavilla alkuvuodesta ensi vuonna. Heti kun sopiva luovuttaja "vapautuu" käyttöön, kyseisen luovuttajan simppoja varataan mulle, joten hoitojen aikana ei enää tarvitse odotella, vaan hoitoja voidaan tehdä siihen tahtiin, mikä mulle ja mun kropalle sopii.

Muista asioista lisää myöhemmin, nyt on pakko mennä takaisin palaveriin... Jaksuja kaikille! :saint:

 

tiedoksi, että omalla kohdallani ei ollut taustalla mitään fysiologista "kremppaa" tai vaivaa. Ja tosiaan 2. inseminaatiokerralla, luovutetuilla, uuden lain mukaisesti rekisteröidyillä, siittiöillä raskauduin. Lisänfoa saat klikkailemalla nimeä, jonka kautta löytyy kätevästi kaikki aiemmat viestit.

Wilma

 

Olisi todella kiva tavata teitä, vaikka tuo 3.10. ei ihan paras päivä minulle olekaan, mutta yritän päästä tulemaan! Jos järjestelyitä tarvitsee tehdä, voin niissä myös auttaa. Pieni tilakorvauskaan ei haittaa. =)