Yksiavioisuuden vaarat

Mielenkiintoinen kolumni naiselta, Riikka Suomiselta naistenlehdessä:

Monogamia on ollut tänä vuonna paljon julkisuudessa. Muun muassa pääministeri Sanna Marin iloitsi hääkommentissaan löytäneensä ”sen oikean”.
Mutta vaikka yksiavioisuus on vahva trendi, niin mikään ihmelääke toimivaan suhteeseen se ei ole. Asiantuntijat varoittavatkin, ettei monogamiaan kannata rynnätä suinpäin. Moni uskoo, että yksi kumppani riittää, mutta jossain vaiheessa arki astuu ovesta.
”Vastanotollani käy valtavasti yksiavioisia pareja”, sanoo kokenut terapeutti.

Jos holhoavia vinkkilistoja on jaettava, niin ainakin samat neuvot pitäisi antaa kaikille suhteita solmiville. Esimerkiksi näin:

  • Monogamia ei sovi jokaiselle.
  • Varmistakaa, että molemmat haluavat yksiavioisen suhteen eikä kumpaakaan painosteta.
  • Kumppanille pitää antaa aikaa harkita järjestelyä, ja molemmilla osapuolilla pitää myös olla kaikissa suhteen vaiheissa oikeus perääntyä.
  • Jos yksiavioisuus on tärkeämpää toiselle osapuolelle, miten toteutuu sitä vähemmän haluavan tahto?
  • Suhteessa on pidettävä huoli itsestä, toisesta ja terveistä rajoista. On tärkeää sopia selvät säännöt.
  • Puhuminen on parisuhteessa tärkeää, ja erityisen tärkeää se on silloin, jos suhteelta vaaditaan kymmenien vuosien uskollisuutta.
  • Suljetulla suhteella ei ole edellytyksiä onnistua, elleivät seksuaalisen omistamisen rajat ole molemmille selvät. Säännöistä kannattaa keskustella säännöllisesti, koska mieltymykset sekä huomion ja tilan tarve voivat muuttua vuosien kuluessa.
  • Kovin vaihtelunhaluiselle henkilölle ei monogamia sovi – ja yllättäviä tunteita voi herätä, vaikka ei ennen tiennytkään olevansa ”ahtaanpaikankammoista” tyyppiä.
  • Mikäli suhteeseen kuuluu lapsia, joutuu väistämättä miettimään sitä, minkälaisen mallin heille haluaa antaa parisuhteesta. Kannattaa muistaa, että vaikka kumppanin seksuaalisuuden kontrolloinnista ei puhuttaisi perheessä ääneen, lapset vaistoavat enemmän kuin aikuiset ymmärtävätkään.

 
r0s
Mä olen tainnut suunnilleen nuo kaikki asiat täällä(kin) jo paasata.

Ja sitten vielä mielenkiintoinen omakohtainen havainto. Me, jotka aloitettiin osin vapaasta ja sallivasta suhteesta, ollaankin päädytty tilanteeseen jossa kumpikaan ei viitsi edes miettiä toisia. Paras tilanne ois kummankin mielestä parhaillaan olla keskellä ei mitään, vain kahdestaan.


Mä sanoisin nykyään, että elämäntilanteet muuttuvat. Ei kannattaisi tuudittautua ajatukseen että tän tyypin (tai näiden tyyppien) kanssa olen loppuelämäni onnellinen koska niin ei välttämättä tule käymään.

Ja jos on ajatellut asian yllämainitulla tavalla mutta suhde kestää siltikin kuolinvuoteelle saakka ni sehän on vain hyvä. Ei tälläkään ajattelutavalla siis menetä mitään.
 
Mielenkiintoinen kolumni naiselta, Riikka Suomiselta naistenlehdessä:

Monogamia on ollut tänä vuonna paljon julkisuudessa. Muun muassa pääministeri Sanna Marin iloitsi hääkommentissaan löytäneensä ”sen oikean”.
Mutta vaikka yksiavioisuus on vahva trendi, niin mikään ihmelääke toimivaan suhteeseen se ei ole. Asiantuntijat varoittavatkin, ettei monogamiaan kannata rynnätä suinpäin. Moni uskoo, että yksi kumppani riittää, mutta jossain vaiheessa arki astuu ovesta.
”Vastanotollani käy valtavasti yksiavioisia pareja”, sanoo kokenut terapeutti.

Jos holhoavia vinkkilistoja on jaettava, niin ainakin samat neuvot pitäisi antaa kaikille suhteita solmiville. Esimerkiksi näin:

  • Monogamia ei sovi jokaiselle.
  • Varmistakaa, että molemmat haluavat yksiavioisen suhteen eikä kumpaakaan painosteta.
  • Kumppanille pitää antaa aikaa harkita järjestelyä, ja molemmilla osapuolilla pitää myös olla kaikissa suhteen vaiheissa oikeus perääntyä.
  • Jos yksiavioisuus on tärkeämpää toiselle osapuolelle, miten toteutuu sitä vähemmän haluavan tahto?
  • Suhteessa on pidettävä huoli itsestä, toisesta ja terveistä rajoista. On tärkeää sopia selvät säännöt.
  • Puhuminen on parisuhteessa tärkeää, ja erityisen tärkeää se on silloin, jos suhteelta vaaditaan kymmenien vuosien uskollisuutta.
  • Suljetulla suhteella ei ole edellytyksiä onnistua, elleivät seksuaalisen omistamisen rajat ole molemmille selvät. Säännöistä kannattaa keskustella säännöllisesti, koska mieltymykset sekä huomion ja tilan tarve voivat muuttua vuosien kuluessa.
  • Kovin vaihtelunhaluiselle henkilölle ei monogamia sovi – ja yllättäviä tunteita voi herätä, vaikka ei ennen tiennytkään olevansa ”ahtaanpaikankammoista” tyyppiä.
  • Mikäli suhteeseen kuuluu lapsia, joutuu väistämättä miettimään sitä, minkälaisen mallin heille haluaa antaa parisuhteesta. Kannattaa muistaa, että vaikka kumppanin seksuaalisuuden kontrolloinnista ei puhuttaisi perheessä ääneen, lapset vaistoavat enemmän kuin aikuiset ymmärtävätkään.

Voi VMP.
Ja nyt ne sun ongelmat tuli esille: pukki mikä pukki.

Tuon naisen kirjoitus on täysin häiriintynyt.
Yksiavioisuudesta sanoo "ei ole ihmelääke toimivaan suhteeseen". Öö...se ei oo lääke, vaan avioliiton perusta.

2-3 asiaa mitkä nykyinen sukupolvi on unohtanu:
-Kato ihan v**un tarkkaan kenen kanssa perustat perheen. Älä syöksy sen ekan amis-jampan kanssa parisuhteeseen vaikka sillä on tatskoja ja omasta mielestä on hottis.
-lopeta pornon katsominen. Sun puolisosi ja teidän välinen seksi ei ole puoliakaan siitä mitä niissä kuvissa ja videoissa on.
-tyydy kohtuuteen. Kato että puolisosi ei ole ongelmainen tai narsisti, tuut sen kanssa juttuun ja on kunnon kansalainen&ahkera, mutta muutoin on h**vetin sama miten sen hammastahna on puristettu ja onko teillä ollu seksiä pariin kuukauteen vai ei.

Kyse on siitä, että tämä seksin, valikoivuuden ja itsekkyyden kyllästämä sukupolvi ei tajua, että tämä nykyinen, vaativa avioliiton malli ei ole ollut kuin vasta 30-40 vuotta, ja tekee avioliiton käsitteestä mahdottoman nykyään.

Itketään usein ihan olemattomista asioista, onko kemiaa/seksuaalista yhteensopivuutta ja sit katellaan telkkarista viihde-elämän luomia ns.täydellisiä ihmisiä.

Ongelmat EIVÄT ole yksiavioisen avioliiton, vaan minä-minä -asenteen.


Ja nyt on turha kaikkien väkivaltaisten ja alkoholisoituneiden pettäjänarsistien uhrien tulla valittamaan, en tarkoittanut ääritapauksia.
 
Viimeksi muokattu:
Liian valikoivien ihmisten ansiosta nykyisin jäävät tavalliset, ei-niin-hohdokkaat mutta kunnolliset miehet ja naiset vaille puolisoa.

Tai jos saavatkin jonkun pariksi viikoksi, niin se toinen osapuoli livistää pois kuvioista, kun Tinder laulaa taas.
 
Voi VMP.
Ja nyt ne sun ongelmat tuli esille: pukki mikä pukki.

Tuon naisen kirjoitus on täysin häiriintynyt.
Yksiavioisuudesta sanoo "ei ole ihmelääke toimivaan suhteeseen". Öö...se ei oo lääke, vaan avioliiton perusta.

2-3 asiaa mitkä nykyinen sukupolvi on unohtanu:
-Kato ihan v**un tarkkaan kenen kanssa perustat perheen. Älä syöksy sen ekan amis-jampan kanssa parisuhteeseen vaikka sillä on tatskoja ja omasta mielestä on hottis.
-lopeta pornon katsominen. Sun puolisosi ja teidän välinen seksi ei ole puoliakaan siitä mitä niissä kuvissa ja videoissa on.
-tyydy kohtuuteen. Kato että puolisosi ei ole ongelmainen tai narsisti, tuut sen kanssa juttuun ja on kunnon kansalainen&ahkera, mutta muutoin on h**vetin sama miten sen hammastahna on puristettu ja onko teillä ollu seksiä pariin kuukauteen vai ei.

Kyse on siitä, että tämä seksin, valikoivuuden ja itsekkyyden kyllästämä sukupolvi ei tajua, että tämä nykyinen, vaativa avioliiton malli ei ole ollut kuin vasta 30-40 vuotta, ja tekee avioliiton käsitteestä mahdottoman nykyään.

Itketään usein ihan olemattomista asioista, onko kemiaa/seksuaalista yhteensopivuutta ja sit katellaan telkkarista viihde-elämän luomia ns.täydellisiä ihmisiä.

Ongelmat EIVÄT ole yksiavioisen avioliiton, vaan minä-minä -asenteen.


Ja nyt on turha kaikkien väkivaltaisten ja alkoholisoituneiden pettäjänarsistien uhrien tulla valittamaan, en tarkoittanut ääritapauksia.
Ei ole. Joillekin ei sovi yksiavioisuus.
 
r0s
Olkoot sitten menemättä koskaan naimisiin. Avioliittoa instituutiona ei tartte yhtään enempää talloa.

Tässä oon samaa mieltä.

Jos etsii loppuelämän aviopuolisoa ni kannattaa todella huomioida kaikki sun mainitseman asiat ja myös ton alkuperäisen lainatun kirjoituksen jutut.

Mutta ellei edes aio niin miksi edes mennä naimisiin. Miksi sitoutua johonkin missä ei alunperinkään usko viihtyvänsä.


Jengi on jotenkin liian lauman mukaan toimivaa, eivät ajattele omilla aivoillaan vaan toimivat niin kuin on ennenkin tehty ja eihän se nykymaailmassa enää toimi.


Mut nyt on kiidettävä duuniin vaika keskustelua ois kiva jatkaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
Voi VMP.
Ja nyt ne sun ongelmat tuli esille: pukki mikä pukki.

Tuon naisen kirjoitus on täysin häiriintynyt.
Yksiavioisuudesta sanoo "ei ole ihmelääke toimivaan suhteeseen". Öö...se ei oo lääke, vaan avioliiton perusta.

2-3 asiaa mitkä nykyinen sukupolvi on unohtanu:
-Kato ihan v**un tarkkaan kenen kanssa perustat perheen. Älä syöksy sen ekan amis-jampan kanssa parisuhteeseen vaikka sillä on tatskoja ja omasta mielestä on hottis.
-lopeta pornon katsominen. Sun puolisosi ja teidän välinen seksi ei ole puoliakaan siitä mitä niissä kuvissa ja videoissa on.
-tyydy kohtuuteen. Kato että puolisosi ei ole ongelmainen tai narsisti, tuut sen kanssa juttuun ja on kunnon kansalainen&ahkera, mutta muutoin on h**vetin sama miten sen hammastahna on puristettu ja onko teillä ollu seksiä pariin kuukauteen vai ei.

Kyse on siitä, että tämä seksin, valikoivuuden ja itsekkyyden kyllästämä sukupolvi ei tajua, että tämä nykyinen, vaativa avioliiton malli ei ole ollut kuin vasta 30-40 vuotta, ja tekee avioliiton käsitteestä mahdottoman nykyään.

Itketään usein ihan olemattomista asioista, onko kemiaa/seksuaalista yhteensopivuutta ja sit katellaan telkkarista viihde-elämän luomia ns.täydellisiä ihmisiä.

Ongelmat EIVÄT ole yksiavioisen avioliiton, vaan minä-minä -asenteen.


Ja nyt on turha kaikkien väkivaltaisten ja alkoholisoituneiden pettäjänarsistien uhrien tulla valittamaan, en tarkoittanut ääritapauksia.
Kumpaa valkopartaista pukkia tarkoitat?


 

Yhteistyössä