Yksi lapsista nirsoilee, muu perhe haluaisi monipuolista maukasta ruokaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Entä jos se ei ole nirsoilua, vaan ihan päänsisäinen juttu? Siis oire jostain ihan muusta.
MInulla on itselläni taipumusta paniikkihäiriöön ja välillä on tosi huonoja kausia. KUkaan ulkopuolinen sitä ei varmasti huomaa.

Silloin kun on tuollainen huono kausi päällä, en saa ruokaa alas, kuin ihan jotain tiettyä juttua. Siis en sellaista perusruokaakaan, jota normaalisti syön hyvillä mielin.

Ajattelin vaan, kun kirjoitit, että asia on jatkunut koko koulussa olon ajan. Söikö lapsi siis paremmin ennen kouluikää? Jos näin, olisiko koulussa jotain ongelmia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja neljä-ilman-viidettä:
Entä jos se ei ole nirsoilua, vaan ihan päänsisäinen juttu? Siis oire jostain ihan muusta.
MInulla on itselläni taipumusta paniikkihäiriöön ja välillä on tosi huonoja kausia. KUkaan ulkopuolinen sitä ei varmasti huomaa.

Silloin kun on tuollainen huono kausi päällä, en saa ruokaa alas, kuin ihan jotain tiettyä juttua. Siis en sellaista perusruokaakaan, jota normaalisti syön hyvillä mielin.

Ajattelin vaan, kun kirjoitit, että asia on jatkunut koko koulussa olon ajan. Söikö lapsi siis paremmin ennen kouluikää? Jos näin, olisiko koulussa jotain ongelmia?

Eskarissa söi ihan hyvin, samoin kotona noihin aikoihin. Taaperona oli kyllä nirso, mutta maistoi kaikkea kuitenkin reippaasti ja sai syötyä ihan järkeviä annoksia.

Koulun alku muutti asioita, olen kysellyt siitäkin. Tyttö on ahkera ja fiksu koulussa ja kavereita on. Kouluruokailussa oli ilmeisesti ekana vuonna joitakin ikäviä sattumuksia, isommat lapset häiriköivät/tappelivat ruokalassa ja mietin kyllä sitäkin, ovatko nuo jääneet traumoiksi mieleen. Tytön mukaan ei niitä enää mieti, mutta hitsistäkö noista teininaluista oikeasti tietää, mitä miettivät.
 
Tuo itse tekeminen on hyvä idea, siis jos lapsi on epäileväinen uusia ruokia kohtaan tms niin siinä näkee itse mitä niihin tulee. Miten muuten ruokailut koulussa ovat menneet?

Yleisesti olen ollut sillä kannalla että tarjotaan tiettyä ruokaa ja jos se ei kelpaa niin sitten on syömättä ja ruokaa on tarjolla seuraavalla ruokailulla. Toistaiseksi on toiminut, mutta nuo makuyliherkkyydet tms on kyllä oma juttunsa. Niitäkin kun toisella lapselle voisi pitää ihan todennäköisinä, onneksi ollaan toistaiseksi vältytty ja ns. kaikki kelpaa. Yhäkin itselleni epäselvää miten sitä toimisi jos erityislapsi keksii tyyliin ettei suostu syömään muuta kuin kalapuikkoja ja perunamuussia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
Paistijauheliha on lihaa siinä missä paistikin.

Etä kanapuikot kun kalapuikot menevät?

Kana ei mene missään muodossa.
Kalaa olen joskus tosiaan leivittänyt itse pihveiksi, se on menetellyt eli siis on saanut syötyä, tosin vahvasti kommentoiden :-P
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja :):
luulisi tuon oppivan syömään viimeistään siinä vaiheessa kun on sairaalassa tipassa

Oikeasti, ihan ala-arvoinen kommentti :-(

Ei ole kuin ihan tosiasia. Jos lapsi ei syö niin ei voi pakottaa, sairaalassa osaavat kyllä sitten viimeistään puuttua asiaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja :):
luulisi tuon oppivan syömään viimeistään siinä vaiheessa kun on sairaalassa tipassa

Oikeasti, ihan ala-arvoinen kommentti :-(

ja tuohan on täyttä potaskaa. Mun tyttö oli tipassa kun ei syö. Sit oli nenämahaletku. Nyt on aika peg-letkun asennukseen ja ei tuo vieläkään syö. Eikä juo tarpeeks. Siis 125ml huonona päivänä.

NIrsoilevalta vois tutkia aineenvaihduntaa, et tekeekö ruoka oikeesti pahan olon. Ja aistiyliherkkyyttä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja neljä-ilman-viidettä:
Entä jos se ei ole nirsoilua, vaan ihan päänsisäinen juttu? Siis oire jostain ihan muusta.
MInulla on itselläni taipumusta paniikkihäiriöön ja välillä on tosi huonoja kausia. KUkaan ulkopuolinen sitä ei varmasti huomaa.

Silloin kun on tuollainen huono kausi päällä, en saa ruokaa alas, kuin ihan jotain tiettyä juttua. Siis en sellaista perusruokaakaan, jota normaalisti syön hyvillä mielin.

Ajattelin vaan, kun kirjoitit, että asia on jatkunut koko koulussa olon ajan. Söikö lapsi siis paremmin ennen kouluikää? Jos näin, olisiko koulussa jotain ongelmia?

Eskarissa söi ihan hyvin, samoin kotona noihin aikoihin. Taaperona oli kyllä nirso, mutta maistoi kaikkea kuitenkin reippaasti ja sai syötyä ihan järkeviä annoksia.

Koulun alku muutti asioita, olen kysellyt siitäkin. Tyttö on ahkera ja fiksu koulussa ja kavereita on. Kouluruokailussa oli ilmeisesti ekana vuonna joitakin ikäviä sattumuksia, isommat lapset häiriköivät/tappelivat ruokalassa ja mietin kyllä sitäkin, ovatko nuo jääneet traumoiksi mieleen. Tytön mukaan ei niitä enää mieti, mutta hitsistäkö noista teininaluista oikeasti tietää, mitä miettivät.

Ihminen oppii peittämään asioita muilta ja jopa itseltään todella hyvin. Kuten kirjoitin, minunkaan ongelmista ei tiedä kukaan (paitsi ne joille olen kertonut). Kyllähän tuo siihen viittaa että jotain on vialla, jos kerran ongelmat alkoivat koulun alkaessa. Uskoisin, että jos kyseessä olisi puhdas nirsoilu, ei tyttö olisi sitä jaksanut näin montaa vuotta, etenkin jos on ennenkin maistanut eri ruokia.

Itse ehkä koittaisin kautta rantain jutella tytön kanssa, ja antaisin ylimääräistä huomiota. Näyttäisin, että hän on rakas ja maailman ihanin ihminen. Jos tyttö ei pysty kotona kertomaan asioista, eikä ongelma tunnu ratkeavan, ottaisin yhteyttä koulutyön tukihenkilöön ja terveydenhoitajaan.

Jaksamista teille!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Tuo itse tekeminen on hyvä idea, siis jos lapsi on epäileväinen uusia ruokia kohtaan tms niin siinä näkee itse mitä niihin tulee. Miten muuten ruokailut koulussa ovat menneet?

Yleisesti olen ollut sillä kannalla että tarjotaan tiettyä ruokaa ja jos se ei kelpaa niin sitten on syömättä ja ruokaa on tarjolla seuraavalla ruokailulla. Toistaiseksi on toiminut, mutta nuo makuyliherkkyydet tms on kyllä oma juttunsa. Niitäkin kun toisella lapselle voisi pitää ihan todennäköisinä, onneksi ollaan toistaiseksi vältytty ja ns. kaikki kelpaa. Yhäkin itselleni epäselvää miten sitä toimisi jos erityislapsi keksii tyyliin ettei suostu syömään muuta kuin kalapuikkoja ja perunamuussia.

Mun täytyy vähän googlettaa noista yliherkkyysjutuista, kiitos kun otit esille asian :-)

Koulussa syö opettajan mukaan huonosti myös. Maistaa sen pakollisen määrän, eikä kavereiden edessä kiukuttele, mutta vie heti ruuan pois, kun opettaja antaa.
 
Kinkkinen juttu , tunnen muutaman aikuisen jostka sanovat että maussa ei vikaa tietysiä ruokaaineissa mutta koostumus on sellainen et pistää yökkimään. vaikea sanoa pitäisikö "pakolla" antaa samaa ruokaa kuin muu perhe. ruokailun pitäisi kuitenkin olla kaikille miellytävä ja jos pakotetaan joka päivä syömään ruokaa mikäjostain syystä ei miellytä niin aika helvettiä täytyy elämän olla..
 
Miten lapsi itse kuveilee tuota norsoiuttaan? Tai siis pystyykö selittämään miksi joku tietty ruoka ei maistu? Jos kuitenkin koulussakin pystyy sen pakollisen määrän syömään yökkimättä niin ainakin voisi ajatella ruuan menevän alas jokatapauksessa.

Onko sitten jotain tiettyjä juttuja joilla mielellään korvaisi nuo ruokailut, kuten leipä tai jotkut herkut tms?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Koivunkäpy:
eihän taustalla ole joku sellainen juttu että lapselle on joku sanonut hänen olevan lihava?

Ei ainakaan kotona, hän on aina ollut laihanpuoleinen. Ei mikään riuku, mutta selkeästi hoikka. Mutta voisinkin vähän kysellä taas ulkonäköasioista, olemme kyllä jutelleet yleisesti kauneusihanteista ja vastaavista paljonkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Koivunkäpy:
eihän taustalla ole joku sellainen juttu että lapselle on joku sanonut hänen olevan lihava?

Ei ainakaan kotona, hän on aina ollut laihanpuoleinen. Ei mikään riuku, mutta selkeästi hoikka. Mutta voisinkin vähän kysellä taas ulkonäköasioista, olemme kyllä jutelleet yleisesti kauneusihanteista ja vastaavista paljonkin.

Meillä tyttö alkoi vahtaamaan syömistään ESKARISSA kun anoppi tuumasi leikillään: oletpas sinä lihava (akka ite on 170/100kg :kieh: ) saatiin onneksi taottua tytölle että mummosa on seko ja tytössä ei ole vikaa.
aistiyliherkkyydestä tuli mieleen että kumminkin syö koostumukseltaaan erilaisia juttuja, esim. kalapuikot ovat rapeita, makarooni semmosta ku on..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Miten lapsi itse kuveilee tuota norsoiuttaan? Tai siis pystyykö selittämään miksi joku tietty ruoka ei maistu? Jos kuitenkin koulussakin pystyy sen pakollisen määrän syömään yökkimättä niin ainakin voisi ajatella ruuan menevän alas jokatapauksessa.

Onko sitten jotain tiettyjä juttuja joilla mielellään korvaisi nuo ruokailut, kuten leipä tai jotkut herkut tms?

Noh, tyyliin leipää, karkkia, jugurttia, muroja yms. epäterveellistä (huom. ei mitään täysjyväversioista mistään) söisi vaikka kuinka paljon. Mutta en minä anna napostella aterioiden välissä mitään, ilta- ja aamupalaksi vaan saa leipää tai muroja ottaa.

Tyttö sanoo itse, että nieleminen on hankalaa. Että ruoka ei jotenkaan vaan mene alas ja pienikin pala tuntuu hirveän suurelta. Paitsi hyvissä ruuissa :-P

Ja koulussa ryhmäpaine pakottaa hänet syömään. Siitäkin kyllä monet itkut on väännetty ja on pyydellyt, että sanoisin opelle, ettei hänen tarvitsisi syödä koulussa ja tekisin evästä ja äääh.

 
Meillä esikoinen ei syö kuin italianpataa ja pyttipannua. Joskus saattaa jotain muutakin syödä, mutta tosi tosi vähän. On siis vaan nirso. Koulussa kuitenkin syö ihan hyvin, joten en ole sinällään huolissani. Kesälomalla syö vähän paremmin, ja on sellaisia kausia että syö suht hyvin (siis ehkä jopa muutakin kuin em. ruokia), sitten ei taas ollenkaan. Mä en ala pakottamaan, enkä tekemään erikseen ruokia, sitten on syömättä. Olen pyytänyt että terkkari silloin tällöin kattoo hemoglobiinin, ja aina on ollut hyvät arvot. Syö kyllä leipää, jukurttia, muroja, ja maitoa jois vaikka kuinka.
Paino kuitenkin nousee normaalisti, mutta on kyllä aina ollut tosi laiha, silloinkin kun söi ihan hyvin. Kuopus on vielä laihempi, ja syö taas eniten meidän perheessä.
Mun mielestä tuputtaminen ja pakottaminen ei ainakaan auta asiaa nirson lapsen kohdalla. Mä ite olin lapsena/nuorena tosi nirso, mutta nykyään syön kyllä ihan hyvin, vaikka nirso olen edelleen.
 

Similar threads

Yhteistyössä